Selonteko kiinnittää huomiota erityisesti maatalouden aiheuttamaan vesistökuormitukseen. Aineistosta havaitaan, että Suomen maataloudella on sinänsä vähäinen merkitys koko Itämeren tilaan. Kaikissa Itämeren tilaan vaikuttavissa toimissa olisi siten pyrittävä vaikuttamaan erityisesti niihin maihin ja kohteisiin, joissa nopeimmin ja kustannustehokkaimmin pystyttäisiin parantamaan vesien laatua.

Selonteossa ei tuotu esille sitä, että Suomessa maatalouden ympäristötuelle on asetettu vesiensuojelun ohella myös muita tärkeitä tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden edistäminen, maaseutumaiseman ylläpitäminen ja ilmastonmuutokseen vaikuttaminen. MTK huomauttaa, että rajallisilla taloudellisilla resursseilla ei ole mahdollista saavuttaa kaikkia tavoitteita, ei Suomessa eikä muissakaan Itämeren maissa.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuminen on jatkossakin oltava viljelijälle vapaaehtoista, mutta samalla taloudellisesti kannustavaa. Vain tällä tavalla ympäristön hoito kattaa lähes jokaisen maatilan ja on jokaisen viljelijän asia. Ympäristötuen mahdollinen uudelleen kohdentaminen ei saa sitä vaarantaa. Ympäristötuen rahoitusta on lisättävä sekä saatava aikaan nykyistä joustavammat ja pitkäjänteisemmät sitoutumisehdot. Käytäntöön soveltumattomat ehdot heikentäisivät heti maatalouden yritystoiminnan edellytyksiä ja jättäisivät maatiloja järjestelmän ulkopuolelle.

Viljelijät ovat jo vastanneet ympäristön haasteisiin monin vapaaehtoisin keinoin. Yksi näistä on selonteossakin mainittu TEHO-hanke Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Tässä kolmivuotisessa pilottihankkeessa mukana olevilla tiloilla selvitetään nykyistä tehokkaampaa lannan ravinteiden talteenottoa ja lannan käsittelymenetelmiä. MTK pitää tärkeänä, että maatalouden ympäristöongelmiin etsitään ennakkoluulottomasti uusia teknisiä ratkaisuja ympäristötukijärjestelmän rinnalle. Viljelijät tarvitsevat tehostettua neuvontaa ja koulutusta, jotta tutkimustulosten anti ja hyvät käytännöt saadaan laajemmin käyttöön.

Haja-asutusalueiden jätevesillä vähäinen merkitys vesistökuormituksessa

Määräykset haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä ovat tiukat. Nykyisellään ne ovat maaseudun asukkaille kohtuuttomia. Haja-asutusalueiden jätevesien aiheuttama laskennallinen ravinnekuormitus on hyvin pieni, mutta puhdistusvelvoite aiheuttaa monille ihmisille ylipääsemättömiä taloudellisia ongelmia. MTK esittää, että asetuksen ehtoja helpotetaan, lisätään taloudellisia kannustimia ja myönnetään erityistapauksissa siirtymäaikaa tai vapautuksia velvoitteesta.

Lisätietoja:
johtaja Seppo Aaltonen, 040 5585637
ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko, 0400 291066