Kotimaiset metsäteollisuusyritykset ovat uutisoineet historiallisista kapasiteetin alasajoista ja tuhansien työntekijöiden vähentämistarpeista. Metsäsektorin pessimistisen julkikuvan takana on kuitenkin paljon uudistumista ja kehittämistyötä. On selvää, että nykyiset metsäteollisuuden alasajot eivät merkitse sektorin loppua – päinvastoin. Metsät mahdollistavat melkein mitä vaan, jos ei itsetuhoisesti ripustauduta nykytilaan vaan uskalletaan katsoa tulevaan.

Metsien käyttö on selvästi monipuolistumassa. Metsiä tullaan tarvitsemaan ainakin energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, kuka tietää vaikka lääketeollisuuden tarpeiksikin enenevässä määrin.

Tärkeää myös on, että metsänomistajalla on entistä parempi mahdollisuus omien tavoitteidensa mukaiseen metsätalouden harjoittamiseen. Metsätaloutta ja metsänomistajaa ei saa muutospaineissa unohtaa. Jos metsänomistaja ei menesty, ei muullakaan metsäsektorilla tule olemaan hurraamista!

Metsänhoitoyhdistykset ovat hyvä esimerkki strategisesta tavoitteenasettamisesta ja aktiivisesta uusiutumisesta. Kahdessa vuosikymmenessä yhdistysten lukumäärä on pudonnut liki neljästäsadasta noin sataan. Metsäomistajien palvelut ja palvelun laatu ovat kehittyneet yhtä jalkaa yhdistysten lukumäärän putoamisen myötä. Toiminta on aidosti asiakaslähtöistä.

Toimivasta metsänhoitoyhdistysketjusta hyötyy, ei pelkästään metsänomistajat, vaan myös koko metsäsektori. Ainostaan yhdistykset kykenevät tavoittamaan heterogeenisen metsäomistajajoukon.

Muutos tulee nähdä mahdollisuudeksi myös metsäpolitiikkaa ja lainsäädäntöä kehitettäessä. Byrokratian ja säätelyn sijaan tarvitsemme lainsäädäntöä, joka antaa metsänomistajille mahdollisuuden toteuttaa heidän arvoistaan lähtevää kannattavaa ja kestävää metsätaloutta. Lainsäädännöllinen pakko on todella huono kannustin metsäelinkeinolle.

Lisätietoja:

Juha Hakkarainen, metsäjohtaja, MTK, puhelin 0400 870 867