Suomen maa- ja metsätalous ja maatiloilla toimivat maaseutuyritykset työllistävät kerrannaisvaikutuksineen lähes 500 000 suomalaista. Työpaikkoja on maatiloilla, niiden palveluissa ja neuvonnassa, elintarvikeyrityksissä ja kaupassa sekä metsätiloilla ja niiden palveluissa, metsäteollisuudessa, metsäkoneyrityksissä ja energian tuotanto- ja jakeluketjussa sekä tiloilla toimivissa maaseutumatkailu-, elintarvikejalostus- ja koneurakointiyrityksissä. Alueellisesti merkittävä työllistäjä on turkiskasvatus ja tuotteiden jalostus.

Maa- ja metsätalouden tulovirrat ovat paikallisesti ja alueellisesti hyvin merkittävät. Taloudellisesti vaikeina aikoina näiden merkitys maaseudun työpaikkojen säilyttäjän korostuu.

Elintarvike- ja metsäketjun työpaikkojen perustana ovat toimivat ja kannattavat maa- ja metsätilat. MTK pitää välttämättömänä, että kotimaisen elintarvike- ja metsäraaka-aineen häiriötön tuottaminen ja tilojen tulo- ja kannattavuus-kehitys varmistetaan taantumankin tilanteessa.

Työllistävien elvytystoimien ohella hallituksen on huolehdittava olemassa olevien yritysten toiminnan ja työpaikkojen säilymisestä. Valtion vuoden 2009 lisätalousarviossa ja vuoden 2010 talousarvion valmistelussa on varattava riittävä, hallitusohjelmassa luvattu kansallinen rahoitus maataloudelle. Hallitusohjelmassa on lisäksi selkeästi luvattu kompensoida EU:n tukipolitiikan muutosten aiheuttamat tukien leikkaukset kansallisella rahoituksella. Näistä lupauksista hallituksen on pidettävä kiinni.

Euroopan unionin vuosien 2007 – 2013 rakennerahasto- ja Manner-Suomen maaseutuohjelmien käynnistyminen on viivästynyt lähinnä hallinnollisten ongelmien vuoksi. Näiden ohjelmien varoilla käynnistettävät investointi- ja kehityshankkeet säilyttäisivät työpaikkoja sekä työllistäisivät uusia ihmisiä ja pienyrityksiä maaseutualueilla varsin nopeasti.

MTK kannattaa väylä- ja liikennehankkeiden aikaistamista liikenne- ja viestintäministeriön esittämällä tavalla myös harvaan asutuilla alueilla. Hankkeiden aikaistaminen tukee maaseutualueiden yritystoimintaa ja työllisyyttä.

MTK esitti hallituskaudelle 2007 – 2011 ohjelman ”30 000 työpaikkaa ja uusiutuvaa energiaa”. Ohjelmaan sisältyi muun muassa seuraavia lisätyöpaikkatavoitteita maaseudun luonnonvaraelinkeinojen yhteyteen:

• Bioenergian tuotanto ja lämpöyrittäjyys               3000 – 5000

• Maaseutumatkailu ja elämyspalvelut                   2000 – 3000

• Kotieläin- ja turkistalouden lomituspalvelut       
  1000 – 2000

• Hoiva- ja hyvinvointipalvelut                                    800 - 1000

• Maatilojen ja maaseutuyritysten kausityöt           1000 – 2000

Näiden edelleen realististen työpaikkatavoitteiden toteuttaminen täysi-määräisesti lieventäisi merkittävästi taloudellisen taantuman vaikutuksia maaseutualueilla. Työpaikkatavoitteet ovat pääosin välittömästi toteutettavissa ilman rakenteellisia uusinvestointeja.

MTK esittää hallituksen valmistelussa olevaan elvytyspakettiin seuraavia toimenpiteitä:

1. Välittömästi maaseudulle uusia työpaikkoja luovat ja työllisyyttä tukevat toimet

Nuorten metsien hoidon tehostaminen ja puun energiakäytön lisääminen edistää metsien kasvua ja puuntuotannollisen tilan parantumista tulevaisuutta varten. Näillä toimenpiteillä on mahdollista luoda nopeasti uusia työpaikkoja etenkin nyt, kun metsätyövoimaa on lomautettu metsäteollisuuden tuotantorajoitusten vuoksi. Ne varmistavat lisäksi metsätalouden työpaikat pitkällä aikajänteellä.

Investoinnit metsäenergian tuotantoketjuun aktivoivat maaseudun yritystoimintaa. Ne antavat työtä ja tilauksia maaseudun muillekin, erityisesti teollisuuden alihankintayrityksille, joita teollisuuden vienti-kysynnän heikkeneminen uhkaa.

Metsäenergian tehokas käyttöönotto tukee lisäksi EU:n Suomelle asettamien uusiutuvan energian tavoitteiden toteuttamista.

MTK esittää

• Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiseen rahoitukseen 10 miljoonan euron määrärahalisäystä valtion vuoden 2009 tulo- ja menoarvioon verrattuna (työllisyysvaikutus on 700 htv)

• Puusähkön tuotannolle syöttötariffeja, jotka luovat pohjan inves-tointeihin alle 20 MW:n voimalaitoksiin ja aluelämpöverkkojen rakentamiseen.

• Investointitukimäärärahojen korottamista lämpölaitosten ja aluelämpöverkkojen rakentamiseen ja tarvittaessa valtion takuita ja muita tukitoimia ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi (työllisyys-vaikutus on 800 htv)

• Sähköveron palautuksen kaksinkertaistamista yli 20 MW puuta käyttäville voimaloille (työllisyysvaikutus on 1200 htv)

• Lisää voimavaroja metsäenergianeuvontaan

Maa- ja metsätalousministeriössä on hyväksytty maatilojen energia tehokkuushanke. Tämän nopea toimeenpano sekä maatilojen biomassaa, biokaasuja ja tuulivoimaa hyödyntävien laitosten rakentaminen työllistää alan ihmisiä ja yrityksiä. Näiden toteuttaminen edistää maatiloille asetettujen päästöjen alentamistavoitteiden ja energiansäästötoimien saavuttamista.

MTK esittää

• 5 miljoonan euron määrärahaa maatilojen energiatehokkuushankkeen rahoitukseen

• Investointitukia ja neuvontapalveluita maatilojen biomassaa ja –kaasua ja tuulivoimaa käyttävien laitosten suunnitteluun ja rakentamiseen

• Edellä olevien toimien työllistämisvaikutuksena on vähintään 3 000 työpaikkaa noin 300 yrityksessä ja organisaatiossa.

Maatilat, maaseutuyritykset ja turkistarhat tarvitsevat ulkopuolista työvoimaa sekä vakituisesti että kausiluontoisiin ruuhkahuippuihin. Kausiluontoiset tehtävät työllistävät erityisesti työuran alussa olevia nuoria ja opiskelijoita. Voimassa oleva matalapalkkatukijärjestelmä ei tue nuorten eikä useassa jaksossa työskentelevien työllistämistä.

Monilla kotieläintiloilla työmäärä ja sidonnaisuus tilan töihin ovat entisestään kasvaneet yksikkökokojen suurentuessa. Kotieläinyrittäjien ja turkiseläinten kasvattajien lomitus- ja sijaisapujärjestelmien kehittäminen merkitsivät maaseudulla 1 070 uutta henkilötyövuotta.

MTK esittää

• Matalapalkkatukijärjestelmän muuttamista siten, että sitä voidaan soveltaa myös nuoriin alle 25-vuotiaisiin ja vaadittavat työtunnit voidaan tehdä nykyistä useammissa jaksoissa

• Seuraavia lisämäärärahoja maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän (STM 2006:40) ehdotusten toteuttamiseen, sijaisapujärjestelmän parantamiseen ja turkiseläinten kasvattajien lomitusjärjestelmän käynnistämiseen:

4 miljoonaa euroa vuosilomapäivien lisäämiseksi yhdellä päivällä (työllistämisvaikutus on 130 htv) ja 7,5 miljoonaa euroa tuetun maksullisen lomituksen käytön kaksinkertaistamiseen (työllistämisvaikutus on 500 htv)

3,8 miljoonaa euroa korotetun maksun poistamiseksi alle 3-vuotiaan lapsen hoidon vuoksi annettavasta sijaisavusta (työllistämisvaikutus on 140 htv)

6,4 miljoonaa euroa lomittajan työnkuvan muuttamiseksi siten, että automatisoidun tuotannon valvonta yrittäjän loman aikana sisältyy lomittajan työhön (työllistämisvaikutus 200 htv)

Turkiseläinten kasvattajien lomitukseen varatun 2,6 miljoonan euron määrärahan kaksinkertaistaminen (työllistämisvaikutus 100 htv/työpaikkaa)

Tarve vanhusten koti- ja hoivapalveluihin lisääntyy maaseudulla. Myös lasten sijaiskotien ja päiväkotien sekä nuorten työtoiminnan kysyntä on kasvanut.

MTK esittää

• Maatilojen edellytyksiä perustaa hyvinvointialan yrityksiä edistetään koulutuksella ja investointeihin suunnatuilla tuilla. Uusia työpaikkoja voisi syntyä noin 1 000 htv.

Maatilojen välttämättömät tuottavuutta ja rakennetta kehittävät investoinnit ovat vähentyneet vuoden 2008 aikana. Tähän ovat vaikuttaneet maatilojen kustannuskriisi, rakentamiskustannusten voimakas nousu sekä rakenne-tukilainsäädännön valmistelun viivästyminen ja vaadittavien ehtojen ja lupien huomattava kiristyminen.

MTK esittää

• Maa- ja metsätalousministeriön ja TE-keskusten voimavarojen suuntaamista rakennetukilainsäädännön tukiehtojen selkeyttämiseen ja tarkistamiseen

• Neuvonnan määrärahojen varmistamista maatalouden rakentamisen neuvontaan ja tukien edellyttämien lupien hakemisen neuvontaan

•  

2. Työllistävät toimet maaseudun valmistautumiseksi taantuman jälkeiseen aikaan

Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät on uusittava vuoteen 2013 mennessä. Kunnat eivät ole vielä riittävällä tavalla tiedostaneet asetuksen sisältämiä joustojen mahdollisuuksia. Kiinteistönomistajille tarjotut jätevesi-järjestelmät ovat kalliita ja niiden käytön ja toimintavarmuuden kanssa on usein ongelmia. Investointiohjelman toimeenpanoon tarvitaan yli 1 000 maanrakennusalan rakentajan ja suunnittelijan työpanos viidessä vuodessa.

Haja-asutusalueiden viemäriverkostojen liittäminen käytössä olevien vesi-huoltolaitosten verkostoihin on selvitettävä. Nopeat päätökset verkostoista estävät turhien investointien tekemisen kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. 

MTK esittää

• Viranomaisohjeistuksen ja neuvonnan tehostamista haja-asutus-alueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nopeuttamiseksi.

• Talousjätevesiasetuksen ja vesihuoltoavustuksen käyttöalan laajentamista ja investointien avustustasojen nostamista

• Kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan jätevesijärjestelmien rakentamista

• Kansallista ohjelmaa, jolla selvitetään kunnittain mahdollisuudet laajentaa nykyisin käytössä olevia vesihuoltolaitosten viemäriverkostoja haja-asutusalueille ja verkostojen rakentamishankkeiden toteuttamista ns. valtion vesihuoltotyönä.

Liikenne- ja viestintäministeriön strategian mukaisesti kaikilla kotitalouksilla on mahdollisuus saada 100 Mbitin laajakaistaliittymä vuoteen 2015 mennessä. Strategian toimeenpanon nopeuttaminen vauhdittaisi viestintäyritysten investointeja ja työllistäisi tietoliikenne- ja maan-rakennusalaa. Kotitalouksien liittyminen strategian mukaisesti toteutettuun kiinteään runkoverkkoon vaatii jokaisen kuluttajan omaa aktiivisuutta.

MTK esittää

• Liikenne- ja viestintäministeriön voimavarojen suuntaamista laajastrategian tiedotukseen ja kotitalouksien neuvontaan

• Valtion tuen osoittamista open access -verkkojen rakentamiseen

• Jätevesiverkostojen rakentamisen yhteydessä velvoitetaan tekemään varaus laajakaistayhteyksien rakentamiseen.

Maaseutumatkailu on maaseudun nuorille toimiala, joka voi tarjota hyvän väylän työelämään. Matkailun palvelutarjonnassa on lähes 2 000 maatilaa ja aktiivisesti toimivia yrityksiä alalta löytyy useita satoja. Matkailuyrityksille välttämättömät liikenneyhteydet maaseudulla ovat heikentyneet.

Veroratkaisut eivät ole suosineet matkailuyrittämistä ja alati kiristyvät ympäristömääräykset aiheuttavat lisää kustannuksia yritystasolla. Alaa tukevina elvytystoimina voidaan pitää erityisesti liikennehankkeita, maa-seudun tietoliikenteen nykyaikaistamista ja rakentamiseen suunnattuja tukia.

MTK esittää

• Maaseutumatkailun kehittämisohjelman pikaista laadintaa maaseutu-matkailun teemaryhmän (YTR) johdolla

• Energiatehokkuuden ja laatutason nostaminen edellyttää investointi-avustuksia korjausrakentamiseen ja antaa työtä energianeuvojille ja maaseutumatkailun laatu- ja rakennusneuvojille sekä rakennus- ja energia-alan yrityksille

• Tietoliikenneyhteyksien nopea laatutason nosto on edellytys ulkomaan markkinointiin ja myyntikanavien avaamiseen.

Julkisten hankintojen tekeminen paikallisilta yrityksiltä vahvistaa alue-taloutta. Hankintalain yleinen kansallinen kynnysarvo antaa kunnille mahdollisuuden paikallisuuden edistämiseen. Sosiaali- ja terveys-palvelujen 50 000 euron kansallinen kynnysarvo on pitkäaikaisten sopimusten vuoksi edelleen matala. MTK on aloittanut yhdessä Kuntaliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa pilottihankkeen yrittäjien ja hankinnoista vastaavien hankintaosaamisen lisäämiseksi. Pilottihankkeen kokemusten perusteella kehitetään pysyvät järjestelmät maaseudun pienyritysten ja yhä suuremmiksi käyvien hankintayksiköiden välisen yhteistyön edistämiseen ja kilpailutukseen tulevien hankkeiden ennakoinnin parantamiseen.

MTK esittää

• Julkisen sektorin hankintoja valmistelevien ja niistä päättävien viran-omaisten kouluttamista hankintalainsäädännön mahdollisuuksien käyttämiseksi.

• Palveluiden hankintastrategioiden nopeaa päivittämistä kuntarakenteen muutosalueilla.

Yrityspalveluiden uudistus on meneillään. Julkisen sektorin asema on tärkeä erityisesti maaseudun yritysneuvontapalveluiden järjestämisessä. Irtisanomiset ja lomautukset koskettavat myös maaseudun toimijoita. Suurella osalla maatiloja ainakin yksi tilalla asuva aikuinen käy tilan ulkopuolella työssä. Hyvän koulutuksen ja työkokemuksen omaavat ihmiset ovat maaseudun uudelle yritystoiminnalle välttämätön edellytys.

MTK esittää

• YritysSuomi-palvelujärjestelmän rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota maaseudun yritysten neuvontapalveluiden järjestämiseen riittävän lähelle asiakasta.

• ELY:t ja niiden alaiset TE-toimistot lisäävät yhteistyötä kuntien yritys- ja maaseutupalveluiden sekä neuvonnan kanssa 

• Yrityssetelin käyttömahdollisuuksia lisätään tukemaan yksityisten neuvontapalveluiden tarjontaa.

Pienyritystoiminnan jatkuvuus tarvitsee jatkajia elinvoimaisiin yrityksiin. Useiden eri arvioiden mukaan tarvitsemme kymmeniä tuhansia uusia yrittäjiä jo lähivuosien aikana. Taloudellinen häiriötila voi jouduttaa yritystoiminnasta luopuvien suunnitelmia. Uuden yrittäjäpolven löytämiseen sekä koulutukseen ja neuvontaan on siten kohdennettava resursseja aikaisempaa enemmän.

MTK esittää

• Yrittäjyysvalmiuksia vahvistavan koulutuksen ja neuvonnan lisäämistä

• MTK on pilotoinut maaseutuyrittäjillä muutosvalmennusprosessin hyvin tuloksin ja esittää valtakunnallista rahoitusta muutosvalmennukselle.

3. Olemassa olevien yritysten toiminnan ja työpaikkojen varmistaminen

Maa- ja metsätalouden perustuotannon välitön työllisyysvaikutus on lähes 120 000 ihmistä ja yrittäjää. Nämä työpaikat ovat maaseutualueiden pysyvän ja pitkäaikaisen työllisyyden ja yrittäjyyden perusta. Kerrannaisvaikutuksineen niiden merkitys on kuntien ja alueiden elin-voimassa taantuman aikana aivan ratkaiseva. Työpaikkojen varmistamiseksi on yhteiskunnan tukitoimillaan vahvistettava kannattavan maa-talouden ja maaseutuyritysten toiminta. Koko maailmantalouden epävarmuudessa kansallisen elintarvikkeiden huoltovarmuuden tärkeys korostuu.

MTK esittää

• Maatalouden tukipolitiikan kansallisen rahoituksen lisäämistä, rakennetuen riittävän kansallisen rahoituksen varmistamista sekä EU:n terveystarkastuksen edellyttämien toimenpiteiden nopeaa ratkaisua ja rahoituksen varmistamista

• Maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten vapauttamista kiinteistöverosta

• Maaseudun mikroyritysten työllistämiskynnyksen alentamista poistamalla määräajaksi ensimmäisistä työntekijöistä aiheutuvat työnantajamaksut ja keventämällä työnantajina toimivien pienyritysten hallinnollista rasitusta.

Helsingissä 14. päivänä tammikuuta 2009

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Michael Hornborg                                 Antti Sahi

MTK:n elvytyspaketti: