Metsälain uudistamisen tulee lähteä metsäelinkeinon tarpeista. Lisääntyvä säätely ja vaihtoehdottomuus aiheuttavat imagotappioita ja metsien siirtymistä talouskäytön ulkopuolelle, huomautti metsäjohtaja Juha Hakkarainen Pohjois-Suomen metsänomistajaliiton vuosikokouksessa. 

Metsälakia uudistetaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä. Uudistaminen on tarpeen, sillä laki on ristiriidassa perustuslain kanssa. Valitettavasti uudistustyötä tehdään nyt hallinnon, ei elinkeinon ehdoilla. Koska metsälaki koskee ennen muuta satojatuhansia perhemetsänomistajia, heidät täytyy ottaa kiinteästi mukaan uudistamistyöhön. Avoimuus ja sidosryhmien kiinteä osallistuminen ovat politiikanteon nykyaikaa.

Metsälaki luo puitteet metsätalouden harjoittamiselle. Lain uudistamisen lähtökohtana tuleekin olla metsäomistajien päätöksenteko ja kannustaminen kestävään metsätalouteen. Aivan kuten muillakin elinkeinoelämän osa-alueilla, myös metsätaloudessa lähtökohtana tulee olla liiketaloudellisesti kannattava toiminta. Yksittäisten taloudenharjoittajien taloudellisesti mielekäs elinkeinotoiminta muodostaa myös kansantaloudellisesti parhaan mahdollisen kokonaisuuden. Metsälain pitää myös tarjota riittävät kannustimet ja toimintavaihtoehdot metsänomistajille metsien muiden arvojen ja palveluiden turvaamiseen. Näitä ovat esimerkiksi virkistys- ja monimuotoisuusarvot metsissämme.   

Ministeriön ehdottamat metsänmuokkauspakko, hakkuuilmoituspakko ja tiukentuvat uudistuskriteerit eivät ole tätä päivää. Nämä muutokset ovat paluuta historiaan ja aiheuttavat vain lisääntyvää byrokratiaa, valvontaa ja jopa metsien siirtymistä kokonaan talouskäytön ulkopuolelle. Metsien käytön vaikeuttamisen sijaan nyt pitäisi aktiivisesti miettiä, miten saamme tulevat uudet metsäomistajasukupolvet kiinnostumaan metsätaloudesta. Ehdotetut uudistukset johtavat myös metsätalouden ja koko metsäsektorin imagon rapautumiseen, ja siihen meillä ei ole varaa.      

Osa metsänomistajista ei hyväksy nykyisiä metsänkäsittelymenetelmiä. Pitäisikö meidän kehittää metsätaloutta ja lainsäädäntöä siihen suuntaan, että myös näillä metsänomistajilla olisi mahdollisuus harjoittaa metsätaloutta sellaisilla metsähoitomenetelmillä, jotka he voivat hyväksyä? Tähän meillä on varaa. Suomen metsät kasvavat nyt liki 100 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuiset hakkuut ovat ainoastaan puolet tästä. Kansantalouden kannalta olennaisempaa lienee metsien käytön ja hakkuiden edistäminen kuin niiden rajoittaminen.

Lisätietoja: Juha Hakkarainen, metsäjohtaja MTK p. 0400 – 870 867