Metsä on tärkein bioenergian lähde. Päätehakkuista saadaan kantoja ja metsähaketta energiakäyttöön. Lisäksi on tarpeen edelleen tehostaa harvennushakkuita, jotta tulevaisuudessakin saadaan tukkia. Ainespuun hakkuita voidaan lisätä 10–15 miljoonaa kuutiota venäläisen puun käytön vähetessä.  Nykyinen metsähakkeen kolmen miljoonan kuution käyttö voidaan nostaa 12 miljoonaan kuutioon. Puupellettien ja perinteisen polttopuun käyttöä voidaan lisätä. Puuta riittää kaikille, eikä kuitupuuta tarvitse käyttää lämmitykseen. Ja miksei voida, jos sille ei löydy ostajaa?

MTK pitää energiapuuta kolmantena puutavaralajina tukin ja kuitupuun ohella. Metsäomistajat ovat valmiit myymään energiapuuta kohtuuhinnalla. Lämpöyrittäjyys on maaseudun mahdollisuus. Metsänomistajat myyvät yksityisille ja kunta-asiakkaille lämpöä. Yrityksiä on noin 350. Tavoitteena on saada tuhat lämpöyritystä muutamassa vuodessa.  Metsähakkeen tuotantoa, tai ainakin mielenkiintoa sen aloittamiseen, on joka kolmannella maatilalla. Kiinnostus on lisääntynyt kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Puu on oiva raaka-aine valmistettaessa biodieseliä liikennepolttonesteeksi. Ruokaa, rypsi- ja palmuöljyä, ei ole järkevää käyttää liikenteen polttoaineena – ohraviinasta puhumattakaan. EU:n esittämään velvoitemäärän tuottamiseen riittää viisi miljoonaa kuutiota puuta. Vuotuinen kasvu on sata miljoonaa kuutiota.

Peltoenergian tuotantoon on mielenkiinto hiipunut. Peltoa on taloudellisempaa nykyisin ja odotettavin markkinahinnoin ja viljelykustannuksin edelleen käyttää ruuan tuotantoon. Enää kymmenen prosenttia viljelijöistä pohtii energiakasvien viljelymahdollisuutta. Kaksi vuotta sitten määrä oli kaksinkertainen.

Hallitusohjelman mukainen biokaasusähkön takuuhinta ei vain näytä etenevän. Jos viivästys johtuu myös puulle tulevasta takuuhinnan valmistelusta, sallittakoon pieni viive. Biokaasusähkön takuuhinta nostaisi kuluttajan maksamaa sähkönhintaa 0,1–0,25 snt/kWh. Bioenergian käytön suunniteltu lisäystavoite ei toteudu nopeasti pelkin markkinavoimin. Eikä seminaaripuhein. Tarvitaan myös toimenpiteitä, jotka vääristävät kilpailua bioenergian hyödyksi; verotusta, normiohjausta, investointitukia, metsänparannusvaroja. Tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa. Toivottavasti hallituksen bioenergian edistämistoimenpiteet ovat porkkanoita maaseudun kannalta.

Lisätietoja:
Asiamies Ilpo Mattila, MTK, 040 584 8526