Harvennushakkuu on kasvatusmetsien tärkein hoitotoimenpide, jolla vaikutetaan metsän kehitykseen. Hoidettu metsä tuottaa. Oikein ajoitetut ja mitoitetut harvennukset takaavat metsänomistajalle hyvät hakkuutulot ja parantavat jäljelle jäävän puuston arvokasvua. Taloudellisen tuloksen lisäksi harvennushakkuilla torjutaan metsätuhoja, hoidetaan metsäympäristöä ja turvataan metsien kestävä käyttö.

Metsänhoitoyhdistykset toteuttavat palvelut taimesta tukkipuuksi

Metsänhoitoyhdistykset pystyvät tarjoamaan metsänomistajalle palvelut taimesta tukkipuuksi yhden luukun periaatteella. Neuvonnan lisäksi yhdistys toteuttaa metsänhoidon ja -uudistamisen perustehtävät, puukaupan suunnittelun ja korjuun, metsäenergian keruun jne. Osalla yhdistyksiä on palveluvalikoimassaan myös tie- ja ojapalvelut. Esimerkiksi harvennuksen yhteyteen voidaan tehokkaasti ketjuttaa muita metsänhoitotöitä.

Metsänhoitoyhdistykset tekevät arviolta 70 % ensiharvennuksista. Yksityismetsien puuvirroista 70–90 % alueesta riippuen liikkuu metsänhoitoyhdistyksien aktiivisen toiminnan ansiosta. Metsänhoidon ja puukaupan palveluja tuottamaan yhdistyksillä on yli 1 000 toimihenkilöä, lähes 1 500 metsuria ja saman verran koneyrittäjiä kuljettajineen. 

Neuvonnan vaikuttavuus on suurinta henkilökohtaisen kontaktin kautta. Metsänhoitoyhdistyksien neuvojien pitkäaikaiset suhteet alueensa metsänomistajiin ja kokemus antavat erinomaisen lähtökohdan neuvonnalle. Metsänomistajista 64 % haluaa toimia metsäasioissa juuri metsänhoitoyhdistyksen, 12 % muun luottohenkilön ja 8 % metsäkeskuksen kanssa (lähde: Metsäntutkimuslaitos).

Lisätietoja:

Marja Kalpio MHYP Oy, 020 413 2440, 040 591 1331