Suomen maatalous- ja elintarvikemarkkinat seuraavat tiiviisti kansainvälisiä markkinoita. Viime syksynä viljan tuottajahinta nousi maailman markkinoiden tahdissa. Viljasta oli pulaa maailmalla. Tänä syksynä viljojen hinnat ovat laskeneet, kun tarjonta maailmalla kasvaa. Viljan hintojen lasku pienentää maatalouden kokonaistuloja tänä vuonna.

Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat nousseet ennätyksellisesti viimeisen vuoden aikana Suomessa ja Euroopassa. Silti meidän tuottajien saama hinta ei ole noussut riittävästi suhteessa kasvaneisiin kustannuksiin.

PTT:n ennusteen mukaan maatalouden ja maatilojen yrittäjätulo romahtaa tänä vuonna 37 prosenttia. Syynä on viljan hinnan laskun lisäksi erittäin raju kustannusten nousu. Varsinkin lannoitteiden, rehujen, energian ja rakentamisen hinnat ovat nousseet kestämättömälle tasolle. 

Saman ennusteen mukaan kustannusten nousu tasaantuu ensi vuonna. Yrittäjätulo saattaa nousta ensi vuonna 15 prosenttia. Silti se olisi EU-ajan toiseksi alhaisin. Kaikkien tuotantosuuntien kannattavuus on romahtanut. Maatalousyrittäjän tuntipalkka on vain viisi euroa ja oman pääoman korko kaksi prosenttia. Näin ei voi jatkua.

Maailman finanssikriisi tuo maatalouteen lisää epävarmuutta. Yrittäjät haluavat investoida tuotannon kehittämiseen, mutta kohtaavat rahoitusongelmia. Korkojen nousu on hyvin kohtalokasta.

Viljelijät toimivan elintarvikeketjun perusta

Olemme kokoontuneet tänne Vanhalle vetoamaan teollisuuteen ja kauppaan, hallitukseen, eduskuntaan ja EU:n komissioon ratkaisujen löytämiseksi viljelijöiden kustannuskriisiin. Vanhan ulkopuolella välitämme samaan aikaan myös kuluttajille viestin pienestä osuudestamme ruoan hinnassa.

Markkinahintojen tuntuva nousu on nopein ja kestävin lääke viljelijöiden ahdinkoon. Mutta toimia tarvitaan myös maan hallitukselta.

Viljelijät haluaisivat tulonsa markkinoilta. Suomalainen elintarvikeketju ei kuitenkaan toimi oikeudenmukaisesti. Ketjun perusta, maatalous, ei saa kustannuksiaan takaisin nousevista hinnoista markkinoilta.

Tiedämme, että toimiva ja työllistävä elintarviketeollisuus ja kauppa ovat vahvasti riippuvaisia meistä. Haluamme tuottaa laadukkaita raaka-aineita teollisuudelle ja turvallista ruokaa suomalaisille kuluttajille. Mutta voimme tehdä osuutemme vain jos maatilamme ovat kannattavia.

MTK ei voi määrätä hintaa, joka viljasta, maidosta tai lihasta pitää maksaa. Vastuu siitä, että viljelijä saa oikean hinnan ja pärjää, jää pitkälti elintarviketeollisuudelle ja kaupalle. 

MTK voi vaikuttaa politiikkaan, jolla markkinoiden avoimuutta ja reunaehtoja säädellään ja jolla viljelijöiden markkinavoimaa vahvistetaan. Nykyinen kilpailupolitiikka jarruttaa viljelijöiden markkinatoimia. Hallituksen onkin pikaisesti ryhdyttävä toimiin, jotta kilpailupolitiikalla ja sen tulkinnoilla vahvistetaan viljelijöiden markkinavoimaa. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmä ehdotti tätä jo vuosi sitten.

MTK vaikuttaa markkinoihin tuottamalla teollisuudelle ja kaupalle tietoa maatilojen kustannuksista. Viljelijöille järjestämme erilaisia tukivälineitä tuotantopanosostojen ja tuotteiden myynnin kilpailuttamiseen. Näihin asioihin panostamme tulevaisuudessa yhä enemmän.

MTK on vedonnut useaan kertaan sekä teollisuuteen että kauppaan tuottajahintojen nostamiseksi. Olemme ihmetelleet sitä, että suomalaiset tuottajahinnat maitoa lukuun ottamatta laahaavat muun Euroopan jäljessä. Toistaiseksi meille on vain valiteltu, miten vaikeaa teollisuuden on siirtää kustannuksiaan kaupalle ja miten hankalaa kuluttajahintojen nosto on kovassa kilpailutilanteessa. Kuitenkin kotitalouksien kulutusmenoista ruoan osuus on enää noin 12 prosenttia.

Vastaukset kuulostavat selittelyltä, jopa vastuusta vetäytymiseltä. Heitoille tuottajahintojen alentamisesta sanomme jyrkästi: ei käy! Ketjulla on yhteinen vastuu kotimaisesta ruoasta. Sen tuottaminen on tärkeää myös kuluttajien mielestä. Ilmastonmuutos sekä maailman ruoka- ja energiakriisikin vahvistavat oman ruoan merkitystä.

Suomen maatalous tarvitsee liittymissopimuksessa sovitut tukijärjestelmät

Osasyy kannattavuuskriisiin on maatalouden tukijärjestelmän osittainen rapautuminen EU-jäsenyyden aikana. Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi maataloudellemme räätälöitiin muista jäsenmaista poikkeava tukijärjestelmä. Yhdistettynä kansallisiin järjestelmiin se olisi antanut erinomaisen joustavan lähtökohdan Suomen maataloustuotannon kannattavuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Liittymissopimuksen mukaisista järjestelmistä on kohta vain rippeet jäljellä. Komission päätöksillä Etelä-Suomen kansallisen tuen järjestelmästä ovat rapautuneet tuen tasot ja muodot. Kasvinviljelyn kansallinen tuki on lopetettu kokonaan. Kansallinen siementuotannon tuki on lähes romutettu. Komission viestit käsittelyssä olevasta pohjoisen tuen järjestelmästä eivät myöskään ole rohkaisevia. Tuotantoon sidotut tuet meille tärkeissä tuotteissa ovat uhattuina EU:n terveystarkastuksessa. EU:n osittain rahoittaman maatalouden ympäristötuen ehdot ovat jatkuvasti kiristyneet.

Miksi tähän on tultu? Suomen hallitukset ovat puolustaneet MTK:n ja SLC:n kanssa Suomen tukijärjestelmiä EU:ssa. Ongelma on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toteuttaminen. Sitä kehitetään lähes yksinomaan Keski-Euroopan olosuhteiden mukaan. Suomen tuotanto-olosuhteita ei voi verrata Keski-Eurooppaan millään mittareilla. Komissio tietää tämän. Yhdenmukaistaminen on ulotettu myös kansallisiin tukiin. Tätä Suomen tuottajille vahingollista linjaa tukevat myös naapurimaiden tuottajat omaa etuaan ajatellen.

EU:n komissio käsittelee tukijärjestelmiämme liian kapea-alaisesti. Komissio ei ota millään tavalla huomioon yksittäisten järjestelmien muutosten kokonaisvaikutuksia. MTK on selittänyt ongelman useaan kertaan komissiolle.

Hallitus ei saa antaa periksi tukitavoitteista

EU:n yhteisiin ja myös kansallisiin tukijärjestelmiin kohdistuu suuria muutospaineita. Tällä hetkellä komissio käsittelee pohjoisen tuen järjestelmää, joka on C-alueen maataloustuotannon peruskivi. Sitä ei saa horjuttaa. Tietoomme tulleet komission virkamiesten näkemykset ovat erittäin huolestuttavia. 141-neuvottelujen aikana maatalouskomissaari lausui useasti, että pohjoisen tuen järjestelmään ei liity muutospaineita. MTK pitää välttämättömänä, että pohjoisen tuen, artikla 142:n käsittelyä jatketaan korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla ja Suomen hallituksen esitys viedään läpi.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta päätetään vielä loppuvuodesta Ranskan puheenjohtajuuskaudella. Suomen maataloudelle elintärkeitä kysymyksiä ovat maidon-, naudanlihan- ja tärkkelysperunantuotannon jatkuvuuden turvaaminen.

Komissiosta on tulossa loppuvuodesta myös esitys luonnonhaittakorvauksen uudistamisesta jo vuoden 2010 alusta. Maa- ja metsätalousministeriön ja hallituksen on toimittava siten, että koko maa säilyy LFA-alueena eivätkä tuen ehdot heikenny.

Vuonna 2014 tukijärjestelmät muuttuvat jälleen. Jo nyt käydään julkista keskustelua maatalouden ympäristötuesta ja sen muutostarpeista. Viljelijät tarvitsevat kuitenkin nyt työrauhan toimia nykyisin pelisäännöin ohjelmakauden loppuun saakka. MTK toimii maatalouden ympäristöasioissa määrätietoisesti. Teemme pohjatyötä uutta ohjelmakautta varten. Haluamme löytää toteutettavissa olevat keinot ravinnepäästöjen hallitsemiseksi. Uudenkin ympäristöohjelman on kannustettava viljelijöitä.

Tulo- ja kannattavuustyöryhmän esitykset hyviä, mutta riittämättömiä

Maa- ja metsätalousministeriön tulo- ja kannattavuustyöryhmissä on pitkin vuotta keskusteltu eri toimenpiteistä, joilla maatalouden kustannuksia voitaisiin vähentää ja tuloja lisätä. Ministeri Anttilan johtama työryhmä onkin jo vienyt eteenpäin joukon hyviä toimenpiteitä. Esitykset ovat olleet hyviä, mutta riittämättömiä.

Hallitus on parantanut maatilatalouden kehittämisrahaston, Makeran pääomatilannetta. Sen toimintakyvystä on huolehdittava jatkossakin. Maatalouden pitkän ajan kannattavuuden vahvistuminen edellyttää rakennekehitystä ja kilpailukykyä parantavia toimia. Investointitarpeisiin voidaan vastata, mikäli Makeralle varmistetaan vuosittain noin 130–50 miljoonan euron määräraha.

Esitykset polttoöljyn valmisteveron enimmäispalautuksesta ja maatalouden siirtämisestä teollisuuden sähköveroluokkaan ovat hyviä. Tuemme lisäksi maatalousmaan hankinnan vapauttamista varainsiirtoverosta. Olemme ehdottaneet maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten vapauttamista kiinteistöverosta. Tämä helpottaisi erityisesti isojen, vasta investoineiden tilojen taloudellista tilannetta.

Työryhmä on pohtinut myös keinoja talousvaikeuksissa olevien tilojen auttamiseksi, tilusjärjestelyjen tehostamiseksi ja viljankuljetusten väylämaksujen poistamiseksi. Lähiajan tärkein tehtävä on selvittää yhteiskunnan Suomen maataloustuotannolle aiheuttamat lisäkustannukset ja verrata niitä kilpailijamaihin.

Maatalous on nyt kovilla. Tuotantoaan kasvattaneiden ja siihen investoineiden viljelijöiden taloudellinen tilanne on hyvin vakava. He ovat investoineet lujassa uskossa siihen, että tuotantoa voi jatkaa. Päällä oleva kustannuskriisi kuitenkin vaarantaa tuotannon jatkumisen monella tilalla.

Olemme tyytyväisiä siihen, että hallituksen korkein johto, tärkeimmät ministerit ovat tulleet kuulemaan huoliamme. Tarvitsemme vahvan poliittisen tuen. Saatte kuulla erilaisia tilakohtaisia huolia suoraan viljelijöiltä eri puolilta Suomea. MTK toivoo, että tämän päivän vakava viesti maatalouden yrittäjätulon romahtamisesta saa aikaan sen, että edellä esittämiämme asioita viedään nopeasti eteenpäin ja tehdään viljelijöiden ahdinkoa helpottavia päätöksiä.

Meillä on vaikeista ajoista huolimatta vahva tahto tuottaa suomalaisille kuluttajille korkeatasoista ruokaa. Haluamme huolehtia Suomen huoltovarmuudesta ruuan ja myös energian osalta. Meillä on myös syvällä sisällämme sukupolvien velvoite pitää omistamamme ja hallitsemamme maa niin hyvässä kunnossa, että voimme sen jättää tulevien sukupolvien haltuun.

Uskomme kaikesta huolimatta tulevaisuuteen, koska tiedämme, että ruoan kysyntä maailmassa kasvaa ja suomalaisen ruoan asema kuluttajien mielissä vahvistuu.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Michael Hornborg, 040 722 0552