Valtioneuvoston jäsenille

Maataloustuottajajärjestöjen edustajat ovat kokoontuneet tänään Vanhalle ylioppilastalolle kriisikokoukseen. Kysymyksessä on tuottajien hätähuuto elinkeinon ja suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi. Tutkimuslaitosten tuoreet arviot osoittavat, että maatalouden yrittäjätulo romahtaa tänä vuonna alhaisimpaan tasoon 30 vuoteen.

Maatalouden ostopanosten hinnat ovat vuoden aikana nousseet yli viidenneksellä ja romahduttavat maatalouden yrittäjätulon tänä vuonna lähes 40 prosentin laskuun viime vuodesta. Maatalouden yrittäjätulo on ollut tätä pienempi vain parina 1980-luvun heikoimpana vuonna.

Varsinkin lannoitteiden, rehujen, energian ja rakentamisen hinnan nousu on lisännyt viljelijöiden kustannuksia kestämättömälle tasolle. Viljelijät ovat pyrkineet kaikin keinoin siirtämään kustannusten nousun markkinahintoihin. Kustannuskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kuitenkin myös maan hallitukselta välittömiä toimia.

Hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut kääntää maatalouden tulokehityksen nousuun. Hallitus on pitänyt huolta muun muassa Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintakyvystä ja tehnyt päätöksiä maatalouden kustannuspaineita alentavista veroratkaisuista. Tähänastiset toimenpiteet ovat kuitenkin riittämättömiä nykyisen vakavan tilanteen parantamiseen.

Viljelijät, jotka ovat kokoontuneet Vanhalle ylioppilastalolle, edellyttävät Hallituksen toteuttavan pikaisesti seuraavat maatalouden kustannuksia alentavat ja toimintaedellytyksiä parantavat toimenpiteet:

• Ministeri Anttilan maatalouden tulo- ja kannattavuusryhmän veroesitysten loppuunsaattaminen (muun muassa maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta, maanhankinnan varainsiirtoveron poistaminen)
• Valtionlainojen korkovapaus määräajaksi taloudellisissa vaikeuksissa olevilla tiloilla
• Maataloustulon verottaminen kokonaan ansiotulona vaadittaessa
• Osuuspääoman koron verotuksen saattaminen tasavertaiseen asemaan listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen kanssa
• Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintakyvyn turvaaminen pitkällä aikavälillä
• Kilpailulainsäädännön ja sen tulkintojen kehittäminen siten, että maataloustuottajien asema elintarvikeketjussa paranee

Viljelijöiden taloudellinen ahdinko johtuu merkittävästi siitä, että markkinoilla muodostuvat maataloustuotteiden tuottajahinnat eivät ole nousseet ostopanosten hintojen nousua vastaavasti. Markkinoiden nykyistä parempi toimivuus onkin kannattavuuskriisin ratkaisun yksi tärkeimmistä tekijöistä.

Suomen EU-jäsenyyden aikana maatalouden tukipolitiikan merkitys on äärimmäisen suuri, muodostuuhan lähes puolet maataloudesta saaduista tuloista EU:n ja kansallisten tukien kautta. Hallituksen määrätietoiset toimet maatalouden tukipolitiikkaan liittyvissä uudistuksissa ovat siten erittäin tärkeät.

Tuottajajärjestöt ja viljelijät vaativat, että Hallitus saattaa pikaisesti loppuun neuvottelut EU:n komission kanssa pohjoisesta tuesta hallituksen kesäkuussa komissiolle tehdyn esityksen mukaisesti. Sen toteuttamisella turvataan maatalouden säilyminen monipuolisena myös maamme syrjäisimmillä alueilla.

EU:n ministerineuvosto tekee marraskuussa päätöksiä yhteisen maatalouspolitiikan ns. terveystarkastuksesta. EU:n komission esitys vaarantaa Suomen maidon-, naudanlihan- ja tärkkelysperunantuotannon. Hallituksen on pidettävä huolta siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan muutoksissa Suomen epäedulliset tuotanto-olosuhteet otetaan huomioon. Samalla toteutetaan käytännössä ne useiden EU:n huippukokousten päätökset siitä, että maataloustuotanto on turvattava kaikilla unionin alueilla, mukaan lukien epäedulliset alueet.

Vuoden 2010 alusta Euroopan unionissa on määrä tulla voimaan luonnonhaittakorvausta koskevan tukijärjestelmän muutos. Hallituksen on toimittava siten, että koko maa pysyy LFA-alueena. Uuden järjestelmän on turvattava nykyistä paremmat mahdollisuudet kohdentaa LFA-tukea maatalouselinkeinon kannattavuuden turvaamiseksi. 

EU:n uusi ohjelma- ja budjettikausi alkaa vuoden 2014 alusta. Tämä merkitsee jälleen kerran uudistuksia Suomen maataloudelle elintärkeisiin tukijärjestelmiin ja myös paineita EU:n maatalouden rahoitukseen. Tuottajajärjestöt edellyttävät, että nykyinen hallitus varautuu uuden ohjelmakauden valmisteluun ajoissa ja riittävin resurssein.

EU:n Suomen edustustolle

Maataloustuottajajärjestöjen edustajat ovat kokoontuneet tänään Vanhalle ylioppilastalolle kriisikokoukseen. Kysymyksessä on tuottajien hätähuuto elinkeinon ja suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi. Tutkimuslaitosten tuoreet arviot osoittavat, että maatalouden yrittäjätulo romahtaa tänä vuonna alhaisimpaan tasoon 30 vuoteen.

Maatalouden ostopanosten hinnat ovat vuoden aikana nousseet yli viidenneksellä ja romahduttavat maatalouden yrittäjätulon tänä vuonna lähes 40 prosentin laskuun viime vuodesta. Maatalouden yrittäjätulo on ollut tätä pienempi vain parina 1980-luvun heikoimpana vuonna.

Varsinkin lannoitteiden, rehujen, energian ja rakentamisen hinnan nousu on lisännyt viljelijöiden kustannuksia kestämättömälle tasolle.

EU-jäsenyyden alusta saakka maatalouden eri tukijärjestelmillä on ollut merkittävä osuus viljelijöiden tulonmuodostuksessa.  Suomen äänestäessä Euroopan unionin jäsenyydestä maanviljelijät olivat vaa’ankielenä: mikäli tuottajat eivät olisi uskoneet Suomen maataloudelle tärkeiden liittymissopimuksen artiklojen oikeudenmukaiseen toimeenpanoon, Suomi ei olisi nyt unionin jäsen.

Jäsenyytemme lähes 14 vuoden aikana EU:n komission päätökset ovat pahasti rapauttaneet liittymissopimuksemme mukaisia tukijärjestelmiä. Tästä esimerkkeinä ovat artiklaan 141 perustuva Etelä-Suomen kansallisen tuen järjestelmä, kasvinviljelyn kansallinen tuki, sittemmin ympäristötuen kansallinen lisäosa ja kansallinen siementuotannon tuki. Näiden tukijärjestelmien taloudellinen merkitys on enää murto-osa siitä, mitä se oli jäsenyyden alussa. Lisäksi tuen muodot on muutettu Suomen poikkeuksellisiin tuotanto-olosuhteisiin sopimattomiksi eli tuotannosta irrotetuiksi tuiksi. Samanaikaisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukien vaatimuksia on merkittävästi tiukennettu. 

EU:n komissio on perustellut Suomen kansallisiin tukiin vaatimia muutoksia yhteisen maatalouspolitiikan muutoksilla. Nämä muutokset on kuitenkin tehty Keski-Euroopan Suomea edullisemmassa asemassa toimivien maiden ehdoilla. Näissä päätöksissä EU:n komissio ei ole ottanut riittävästi huomioon EU:n huippukokouksien päätöksiä siitä, että maataloustuotanto on turvattava kaikilla unionin alueilla, mukaan lukien epäedulliset alueet.

Tällä hetkellä EU:n komission käsittelyssä on Suomelle elintärkeä, artiklaan 142 perustuva pohjoisen tuen järjestelmä. Valtioneuvosto toimitti alkukesästä komissiolle Suomen esityksen, joka perustui valtion ja tuottajajärjestöjen pitkällisissä neuvotteluissa saavutettuun neuvotteluratkaisuun.

Vanhalle ylioppilastalolle kokoontuneiden viljelijöiden ja tuottajajärjestöjen yksimielinen ja ehdoton vaatimus on, että EU:n komission hyväksyy Suomen esityksen siten, että tukijärjestelmä on toimenpantavissa vuoden 2009 alussa. Komission teettämän ulkopuolisten, riippumattomien tutkimuslaitosten arvioinnin mukaan tukijärjestelmä on täyttänyt hyvin sille asetetut tavoitteet. Tukijärjestelmä on elintärkeä viljelijöiden ohella myös laajoille, syrjäisille maaseutualueille, joilla vastuu taloudellisesta elinvoimasta kohdentuu pääasiassa maataloudelle.

Pohjoinen tuki on tärkeä osa Suomen liittymissopimusta. Tämän vuoksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry on valmis käyttämään kaikki mahdolliset poliittiset keinot nopean ja hyvän 142-ratkaisun varmistamiseksi.

EU:n ministerineuvosto tekee marraskuussa päätöksiä yhteisen maatalouspolitiikan ns. terveystarkastuksesta. EU:n komission esitys vaarantaa Suomen maidon-, naudanlihan- ja tärkkelysperunantuotannon. EU:n komission on otettava huomioon ratkaisuja tehdessään maamme epäedulliset tuotanto-olosuhteet ja näiden mukaiset, Suomen esittämät korjaustarpeet.

Vuoden 2010 alusta Euroopan unionissa on määrä tulla voimaan luonnonhaittakorvausta koskevan tukijärjestelmän muutos. Tämän Suomen viljelijöille erittäin tärkeän järjestelmän muutoksissa on turvattava koko maan pysyminen LFA-alueena. Joustavien tukimahdollisuuksien näkökulmasta on myös välttämätöntä, että nykyistä LFA-korvauksen enimmäismäärää hehtaaria kohti (250 €/ha) korotetaan. 

EU:n uusi ohjelma- ja budjettikausi alkaa vuoden 2014 alusta. Tämä merkitsee jälleen kerran uudistuksia Suomen maataloudelle elintärkeisiin tukijärjestelmiin ja myös paineita EU:n maatalouden rahoitukseen. Suomen viljelijät edellyttävät, että myös näissä pitkän aikavälin muutoksissa Suomen epäedulliset tuotanto-olosuhteet otetaan täysimääräisesti huomioon ja turvataan unionin pohjoisimman jäsenmaan viljelijöille kannattavan tuotannon edellytykset.

Yara Suomen johdolle

Maataloustuottajajärjestöjen edustajat ovat kokoontuneet tänään Vanhalle ylioppilastalolle kriisikokoukseen. Kysymyksessä on tuottajien hätähuuto elinkeinon ja suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi. Tutkimuslaitosten tuoreet arviot osoittavat, että maatalouden yrittäjätulo romahtaa tänä vuonna alhaisimpaan tasoon 30 vuoteen.

Maatalouden ostopanosten hinnat ovat vuoden aikana nousseet yli viidenneksellä ja romahduttavat maatalouden yrittäjätulon tänä vuonna lähes 40 prosentin laskuun viime vuodesta. Maatalouden yrittäjätulo on ollut tätä pienempi vain parina 1980-luvun heikoimpana vuonna.

Varsinkin lannoitteiden, rehujen, energian ja rakentamisen hinnan nousu on lisännyt viljelijöiden kustannuksia kestämättömälle tasolle.

Lannoitteiden hintojen raju nousu viime ja tämän vuoden aikana on nostanut maatalouden kustannuksia merkittävästi. Lannoitehintojen nostaminen on siten osasyynä maatalouden entistä pahempaan kannattavuuskriisiin. Lannoitteista ja maatalouskalkista aiheutuva kustannus on viime vuosina ollut noin yhdeksän prosenttia maatalouden juoksevista kustannuksista poistot pois lukien. Tämän kustannuserän ennakoimaton ja hallitsematon nousu on pudottanut voimakkaasti viljelijöiden nettotuloja  ja heikentänyt maksuvalmiutta.  

Lannoitteiden ostohinnat ovat Tilastokeskuksen mukaan nousseet viime vuoden elokuusta tämän vuoden elokuuhun 117 prosenttia. Viime vuonna lannoite- ja maatalouskalkista aiheutunut kustannus oli 196 milj. euroa. Olettaen, että lannoitteiden käyttö pysyy tänä vuonna samana ja hinnat keskimäärin 2,5-kertaistuvat, kustannus kasvaa peräti 490 milj. euroon. Siten pelkästään lannoitekustannuksen nousu pudottaa viljelijöiden maataloustuloa lähes 300 milj. eurolla eli noin kolmanneksella! Maatalouden kannattavuuskriisiä pahentaa myös muiden tuotantotarvikkeiden ja investointitavaroiden hintojen voimakas nousu. Elokuussa tuotantopanosten hinnat olivat peräti 19 prosenttia viime vuoden hintoja korkeammat

Viljelijätalouksien taloudellinen tilanne ajautuu kriisiin siksi, että viljelijöillä ei ole mitään mahdollisuutta siirtää tuotannon kasvavia kustannuksia hintoihin muiden yrittäjien tavoin. Maatalouden markkinoilta saadut tulot eivät ole kohonneet riittävästi suhteessa tuotantopanosten hintojen nousuun. Erityisesti lihantuotannossa tilanne on äärimmäisen vaikea. Kasvituotannon myyntitulot ovat viime vuosina olleet vain noin viidenneksen kaikista myyntituloista, joten kotieläintuotannolla on maatilojen tulojen ja maksuvalmiuden näkökulmasta erittäin suuri merkitys.

Kuten edellä on esitetty, viljelijöiden taloudellinen asema on käynyt äärimmäisen vaikeaksi. Markkinoilta saaduilla tulonlisillä tilannetta ei ole voitu korjata, eikä myöskään maatalouden tukipolitiikalla, pikemminkin päinvastoin, EU:n ja kansalliset tuet ovat alentumassa.

MTK vetoaa Yara Suomen johtoon, että Te tekisitte kaikkenne lannoitteiden hintojen nousun katkaisemiseksi ja jatkossa lannoitteiden hintojen alentamiseksi nykyiseltä ennätysmäisen korkealta tasolta. Suomen maataloustuotannon vaarantuminen ei voi olla myöskään Suomessa toimivan lannoiteteollisuuden etu.