Metsänomistajat ovat investoineet viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana yli neljä miljardia euroa puuntuotantoon ja metsien perusparannukseen. Näiden investointien ansiosta yksityismetsien markkinahakkuiden määrä on lähes kaksinkertaistunut samalla aikajaksolla. Inventointitietojen perusteella hakkuita yksityismetsissä pystytään edelleen nostamaan yli 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Ennusteiden mukaan suomalaisen puun kysyntä tulee lisääntymään. Tulevaisuudessa sitä käytetään niin puunjalostukseen kuin energiantuotantoonkin. Suomalaisten perhemetsänomistajien etu on tuoda markkinoille puuta tarvetta vastaavasti. Lisääntyvä puun kysyntä kannustaa metsänomistajia huolehtimaan metsiensä hoidosta. Erityisen myönteistä on se, että kuitupuun kysyntä tulee Suomessa kasvamaan, sillä nuorten harvennusmetsien hakkuut ovat puuntuotannon kasvun perusedellytys. Tähän saakka kuitupuun kysyntä on ollut selvästi näiden metsien hakkuita rajoittava tekijä.

Metsänomistajakunta muuttuu ja metsänomistajien tavoitteet metsien hoidossa monipuolistuvat. Samalla puunmyyntitulojen merkitys metsänomistajien taloudessa on kokonaisuutena vähentynyt. Tutkimusten mukaan kaikki metsänomistajaryhmät kuitenkin myyvät tavoitteittensa erilaisuudesta huolimatta puuta ja suunnilleen samansuuruisia määriä kerrallaan. Tämä on puumarkkinoiden toimivuuden kannalta myönteinen asia.

Metsänomistajat maksavat itse noin kaksi kolmasosaa puuntuotannon ja perusparannustöiden kustannuksista. Yhteiskunnan tuet kattavat noin yhden kolmasosan näistä kustannuksista. Metsänhoitotöiden määrää pitää pystyä nostamaan, jotta metsiemme kasvukunto säilyisi. Siksi myös yhteiskunnan on nostettava kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista rahoitusta.

Kansallinen metsäohjelma 2015 tavoitteiden mukaisesti.
Metsänomistajien hoitamat metsät tuottavat hyötyjä koko yhteiskunnalle. Puuntuotantokustannusten lisäksi metsänomistajat investoivat vuosittain 50 – 60 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. Metsien hyvä hoito tukee myös ilmastopoliittisia tavoitteita, sillä kasvavat metsät toimivat hiilensitojina. Metsänomistajat ovat jo pitkään tuottaneet yhteiskunnalle hiilensidontapalveluita korvauksetta.

Metsänomistajat tarvitsevat tulevaisuudessa aiempaa enemmän metsäomaisuutensa hoitoon liittyviä neuvoja ja palveluita. Tutkimusten mukaan erityisesti metsänhoitoyhdistysten antama neuvonta on kehittynyt vastaamaan hyvin metsänomistajien muuttuneita tarpeita. Siksi on täysin perusteltua uskoa, että metsänomistajakunnan muuttuminen ei ole sellainen uhka kuin yleensä esitetään.

Metsänomistajien keski-ikä on korkea, noin 60 vuotta. Eläkeläismetsänomistajien osuuden kasvu pitäisi pystyä pysäyttämään. Sukupolvenvaihdoksia on pystyttävä nopeuttamaan. Veropolitiikka tarjoaisi tähän keinoja, mutta valitettavasti hallitus ei ole pystynyt tässä asiassa tekemään tarvittavia ratkaisuja.

Lisätietoja:

metsäjohtaja Antti Sahi puh. 0400 804 496 tai antti.sahi(at)mtk.fi