Metsäteollisuuden viimeaikaiset rakennemuutokset vähentävät osaltaan Suomen kokonaisenergian käyttöä, erityisesti selluteollisuuden tuotannon supistuminen vähentää uusiutuvan energian tuotantoa. Metsäenergian käytön lisääminen strategian mukaisesti ei vaikuta eikä vaikeuta puun käyttömahdollisuuteen puunjalostuksessa.

Hallitus on valmis ohjaamaan taloudellisesti uusiutuvien energiantuotannon käyttöönottoa. Tämä on myönteinen asia maaseudun kannalta. Tuulisähkön ja biokaasusähkön kannattavuus tulee varmistaa riittävällä sähkön takuuhinnalla. Valitettavasti hallitus ei kyennyt vielä esittämään takuuhintaa puusähkölle. Pienvoimaloiden tuottamalla puusähköllä voidaan lisätä sahojen kannattavuutta ja edistää metsähoitoa. Tarvitaan nopeasti riittävästi investointitukia sekä kannustavaa energiaverotusta.

Metsäenergian hankinnan lisäämisessä metsähoitoyhdistykset ovat avainasemassa. Metsäenergian saannin lisäys edellyttää metsänhoitoyhdistysten aktivoitumista ja toimintatapojen muutosta. Bioenergian hankinnan ja käytön neuvontaan tulee lisätä valtion  varoja.

Maataloustuotannossa edistetään maltillisesti energiakasvien tuotantoa. MTK:n lähtökohtana on tuottaa ensisijaisesti ruokaa, mutta osa peltoalasta voidaan hyödyntää myös energiantuotannossa. Nämä toimenpiteet tulevat tilakohtaiseen selvitykseen, kun maatiloilla toteutetaan maatalouden energiaohjelman mukaista energiatehokkuuden lisäystä.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen keskimääräisen mukaisesti 16 % vuoteen 2020 mennessä on vaativa tehtävä maataloudelle. Se lisää tuotantokustannuksia ja voi jopa velvoittaa tuotannon alennuksiin. Maatalouden osuus ei voi muodostua kohtuuttomaksi eikä Suomessa supistuvaa tuotantoa ole mielekäs korvata samojen tuotteiden tuonnilla maailmanmarkkinoilta.

Lisätietoja:

Asiamies Ilpo Mattila,puh.040 5848526