Ympäristötoimilla on merkitystä Itämeren ja vesistöjen rehevöitymisen vähentämisessä. Suomen maatalous on tehnyt ja tekee jatkuvasti vesiensuojelutyötä, jonka tavoitteet ovat erityisesti maamme sisä- ja rannikkovesien suojelussa.

Nykymallinen maatalouden ympäristötuki ei ole pystynyt ratkaisemaan ongelmia. Vaikka noin 95 prosenttia viljelijöistä on sitoutunut ympäristötuen ehtoihin, tuen vaikutukset näyttäisivät jääneen toistaiseksi vähäisiksi. Jatkossa onkin perusteltua suunnata kustannustehokkaita vesiensuojelutoimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti, eli käytännössä esimerkiksi panostaa alueisiin, joilta joet laskevat suoraan mereen.

Tutkimustietoa ja uutta teknologiaa vesiensuojelun tueksi

Tutkimustietoa maatalouden ympäristöongelmista ja niiden ratkaisuista on olemassa runsaasti. Silti tarvitaan uutta tietoa muun muassa ohjauskeinojen tehokkuudesta ja uusista teknologisista ratkaisuista. On myös otettava huomioon, että luonnolliset tekijät - kuten ilmasto ja maaperä - aiheuttavat suurta vaihtelua kuormitukseen.

Suomessa on meneillään maatalouden vesiensuojeluun liittyvien teknologioiden kehittämisbuumi. Parhaillaan tutkitaan ja kehitetään uusia tekniikoita, joilla esimerkiksi lannan käsittelyä voidaan tehostaa ja sitä kautta vähentää niin ravinnevalumia kuin kasvihuonekaasupäästöjäkin. Samalla voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja jopa luoda työpaikkoja maaseudulle.

Itämeri on tärkeä tutkimuskohde ja viime vuosina Suomen Akatemia on rahoittanut runsaasti vesialan ja Itämeren tutkimusta. - Itämeren suojelu ja sen kestävän käytön varmistaminen edellyttävät uudenlaista tieteidenvälistä tutkimusotetta, jossa ihmisen toiminnan taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon, biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen yksikön johtaja Laura Raaska sanoi.

Professori Markku Ollikainen esitteli mahdollisia uusia taloudellisia ohjauskeinomalleja - kuten tarjouskilpailumallin - maatalouden ympäristötuen järjestämiseksi.

Kaikki työpajaan osallistuneet tahot olivat yhtä mieltä siitä, että sekä tutkimuksella että uudella teknologialla on paljon annettavaa vesiensuojelussa. Uudet tutkimustulokset pitää välittää ymmärrettävässä muodossa eteenpäin neuvojien käyttöön ja edelleen viljelijöille, jotta ne muuttuvat käytännön toimenpiteiksi.

Viljelijöille pitää myös taata riittävät taloudelliset resurssit ympäristötyöhön, jolloin tulotukien ja ympäristötukien erottaminen toisistaan on keskeistä.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä remonttiin

Työpajaan osallistuvien mielestä maatalouden ympäristötukijärjestelmää olisi sovellettava niin, että viljelijät tekisivät toimenpiteitä, joilla saadaan suurin ympäristöhyöty. MTK kutsui muut organisaatiot talkoisiin Itämeren ja vesistöjemme puolesta.

- Kun kaikki osapuolet määrittävät oman osuutensa ja roolinsa sekä kantavat siitä vastuunsa, pääsemme varmasti tavoitteeseemme: ekologisesti tasapainoiseen ja puhtaaseen Itämereen, jonka rannoilla kaikki sen asukkaat voivat elää, harjoittaa elinkeinoaan ja virkistyä, totesi MTK:n ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko.

Lisää aiheesta palvelussamme:

Lisätietoja:

Ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko, MTK, 0400 291 066
Agronomi Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus, 040 700 3795
Johtava tutkija Heikki Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, 040 582 3182
Biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen yksikön johtaja Laura Raaska, Suomen Akatemia, 09 7748 8336
Ympäristötutkimuksen johtaja Laura Höijer, MTT, 050 5862680