Nyt solmittu seitsenvuotinen toimialasopimus tuo kauan kaivattua vakautta jatkuvan muutoksen alla eläneille juurikkaanviljelijöille.

Suomen hallituksen vahva sitoutuminen kotimaisen sokerintuotannon ja Säkylän tehtaan toiminnan turvaamiseen antaa juurikkaanviljelijöille hyvät edellytykset tehdä viljelysopimuksia nyt tarjolla olevan toimialasopimuksen pohjalta. Samalla se osoittaa, että suomalainen tahtotila on sokeriasiassa kohdallaan.

Hallitus tähdentää sokerin merkitystä kansalliselle huoltovarmuudelle. Myllymäki pitää hallituksen esittämää huoltovarmuusnäkökohtaa harkittuna ja perusteltuna ja kiittää loppumetreillä myönnetystä kuljetuksen lisäkorvauksesta.

Tavoitteet toteutuivat, viljelijät joutuvat silti sopeutumaan

Myllymäki pitää syntynyttä ratkaisua kummallekin osapuolelle tasapuolisena. Vaikka sopimus asettaa juurikkaanviljelijöille haasteelliset vaatimukset, se tarjoaa  jatkohaluisille juurikastiloille selviytymistien.

Myllymäki katsoo, että viljelyn tiivistyminen lähemmäs Säkylän tehdasta ja pitkäaikainen toimialasopimus luovat sokerialalle vahvan tulevaisuuden näkymän. Se takaa teollisuuden raaka-aineen saannin ja toimialan osapuolten kannattavan toiminnan jatkuvuuden Suomessa.

Luopumista tullaan tarjoamaan ensisijaisesti kauimpana tehtaasta oleville viljelijöille, mutta luopuminen on vapaaehtoista. Myös kaukoalueilla voi juurikkaanviljely olla taloudellisesti mielekästä, esimerkiksi hyvän esikasviarvon, tilan kotieläintuotannon tai tehokkaiden paluurahtijärjestelyiden vuoksi.

Kannattavuuden ja etäisyyden suhteen nyrkkisääntönä voisi todeta: kun etäisyys tehtaalle nousee yli 130 kilometrin, hehtaarisadon ja sokeripitoisuuden pitäisi olla yli tehtaan keskiarvon. Alhainen multaprosentti tai muuten edulliset tuotantokustannukset voivat alentaa tilan satotasovaatimusta. Siksi kaukoalueiden kannattavuuslaskelmat on aina tehtävä tilakohtaisesti.

Toimialasopimusneuvottelujen kolme keskeisintä tavoitetta toteutuvat. Ensinnäkin kuljetusjärjestelyt ja -korvaus, mukaan lukien valtion ylimääräinen kuljetustuki, vakauttavat viljelijän kuljetuksistaan maksaman omavastuun nykyiselle tasolle. Toiseksi sopimus sisältää voitonjakotaulukon, jossa on sovittu haasteellisten ja ”parempien aikojen” menettelystä teollisuuden kannattavuuden mukaan. Kolmanneksi viljelijöiden välillä voidaan käydä kauppaa viljelysopimuksilla, myös kiintiönvuokraus tulee mahdolliseksi.

EU:n sokeriuudistus

Myllymäki pitää EU:n sokeriuudistusta sinänsä tarpeellisena, mutta katsoo, että Suomi on jo hoitanut osuutensa sokeriuudistuksessa pudottamalla tuotantokiintiönsä ensin 146 miljoonasta kilosta 90 miljoonaan kiloon ja nyt vielä 81 miljoonaan kiloon. Suomen yhteensä 44,5 prosentin vähennys ylittää kaksinkertaisesti EU:n tavoitteen. EU:n sokeriuudistus onkin pienentänyt Suomen sokeriomavaraisuuden noin 70 prosentista alle 50 prosenttiin.

Uudessa markkinajärjestelmässä Suomelle on taattu oikeus säilyttää viimeinen sokeritehdas Säkylässä maksamalla kansallista, hehtaariperusteista tukea.

EU:n sokeriuudistus ei ole ollut EU:n eri jäsenmaiden ja alueiden suhteen tasapainoinen. Vuoden 2007 aikana tässä reformin reformissa olisi pitänyt paremmin huomioida jo tehdyt leikkaukset. Erityisesti kymmenen prosentin lisäleikkaus, joka tarjottiin viljelijöiden avoimesti haettavaksi ja jonka teollisuus sittemmin otti nimiinsä, on Suomen kohdalla ollut täysin kestämätöntä ja epäoikeudenmukaista EU:n maatalouspolitiikkaa. Miksi komissio ei ottanut huomioon Suomen tekemiä leikkauksia?

EU:n sokeriuudistus on nyt vaiheessa, joka tuo sokerin tarjonnan alle eurooppalaisen omavaraisuustason. Elintarvikkeiden yleinen, maailmanlaajuinen niukkuus ja raakaöljyn voimakas kallistuminen saattavat muuttaa erityisesti sokerin markkinatilannetta lähivuosina merkittävästi. Jo nyt on selvää, että eurooppalaisten sokerista enää 70 % tulee maanosastamme ja että 30 % kysynnästä tullaan tyydyttämään tuonnilla. Suomen osalta voitaneen poliittisesti pitää selviönä, että olemme osuutemme EU:n sokeriuudistuksessa tehneet.

Viljelijäsopimusten palautus ratkaisee jatkon

Auran kokouksen päätteeksi järjestettävällä kyselyllä sopimusosapuoli MTK/SLC saa suuntaa-antavan tiedon siitä, saadaanko riittävä tuotantomäärä viljelysopimuksia kiintiön täyttämiseksi.

Ratkaisevaa viljelyn jatkumiselle on viljelysopimusten palauttaminen Sucrokselle postitse Auran tilaisuuden jälkeen, viimeistään 14.1.2008.

Viljelijä on saanut postitse kotiinsa viljelysopimuspaperit ja Sucroksen tiedotteen. Vain riittävä määrä viljelysopimuksia varmistaa suomalaisen juurikkaanviljelyn jatkon.

Lisätietoja:

MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäki, 0400 828 375

Lisää aiheesta palvelussamme: