Hallitus on päättänyt yli kaksinkertaistaa metsähakkeen käytön 13,5 milj. kuutiometriin sekä pienpuun energiatuesta, jonka kokonaiskustannukset arvioitiin aluksi 18 milj. euroksi ja vuonna 2020 noin 36 milj. euroksi. Pienpuun energiatuet puuttuivat kuitenkin valtiovarainministeriön budjettiesityksestä kokonaan. Vasta hallituksen budjettiriihi toi pienpuun energiatukeen 13 miljoonan euron kirjauksen.

 - Energiapoliittista uudistusta ei saa rahoittaa metsänhoitotöiden rahoituskehyksestä, siis muista kemera-varoista. Parasta olisi, jos pienpuun energiatuki pysyisi alusta loppuun TEM:n momenteilla, sillä se on ilmastopoliittinen työkalu eikä metsäpoliittinen, Tiirola totesi.

Kemera-tukea uudistettava ja selkeytettävä

Kemeran uudistamisessa ja uuden pienpuun energiatuen rakentamisessa kannattaa pyrkiä selkeyteen ja yksinkertaisiin ratkaisuihin, myös valvonnan suhteen. Uudistusta valmistellaan MMM:ssä eduskunnassa jo kertaalleen hyväksytyn vuoden 2007 lakiesityksen pohjalta, joka MTK:n mielestä on pääosin hyvä.

Muutostarpeitakin on ja niistä keskeisin on se, että tukikelpoisen taimikonhoidon alarajaa lasketaan 2 metristä 1,3 metriin. - Nykyisen kemeralain keskeisin puute on ollut juuri se, että tuki on kannustanut hoitotoimien siirtämiseen, Tiirola harmitteli.

MMM:n kaavailut laskea kemeratukikelpoisen metsän yläraja 16 cm:n läpimitasta 13 cm:iin ovat sekä metsänhoidollisesti että ilmastopoliittisesti huolestuttavia. - Juuri tässä kokoluokassa on nykyisellä kemeralla saatu energiapuun korjuu nipinnapin kannattavaksi. On vaikea ymmärtää, että leikkaamalla tukea voitaisiin päästä suurempiin määriin, ihmettelee Tiirola.

Pienpuun energiatuen perusteita myös selkeytettävä

Pienpuun energiatuen valvontaa selkeyttäisi, jos tukea maksettaisiin ensimmäisestä kaupallisesta harvennuksesta kertyvälle energiapuulle metsänkäyttöilmoituksen ja luovutusmittaustodistuksen perusteella. Jäävän tai poistuvan puuston läpimittatietoa ei tarvittaisi. Läpimitta kuitupuuksi ja energiaksi menevän osion välillä voisi vaihdella markkinatilanteen mukaan.

Tiirola pitää turhana vastakkainasettelua puun energiakäytön ja sen kemiallisen jalostamisen välillä. 
 - Jos nuorien metsien hoitoa parannetaan ja toimeliaisuus nuorissa metsissä lisääntyy, lisääntyy myös kuitupuukauppa. Pieniläpimittainen puu ei ole Suomen metsissä niukkuusartikkeli, totesi Tiirola.

Pienpuun energiatuki on syytä rajata vain kotimaasta korjattavalle ja suoraan energiakäyttöön päätyvälle puulle. Jotta energiapuuta saataisiin ilmastotavoitteiden mukaisesti liikkeelle, pitäisi tukitason olla vähintään nykyisen kemeratuen suuruinen.

Lisätietoja: MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puh. 044 538 4280