- Viljapohjainen bioetanolin tuotanto tukee EU:n uusiutuvan energian lisäämistavoitetta. Tuotanto ei heikentäisi elintarviketuotannon edellytyksiä, koska raaka-aineena käytetään pääasiassa elintarviketeollisuudelle laadultaan sopimatonta viljaa. Suomessa riittää viljaa ruoaksi, rehuksi ja jopa energiaksi. Tuotanto tukisi myös kotimaisen valkuaisrehun saatavuutta, Marttila sanoo.

- Ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineet eivät ole toisiaan poissulkevia. Viljapohjaisen, niin sanotun ensimmäisen sukupolven biopolttoaineen valmistamiseen liittyvät prosessit ja osaaminen ovat jo olemassa. Niiden rinnalle voidaan myöhemmin tuoda kehitteillä olevaa puupohjaista, toisen sukupolven biopolttoainetuotantoa.  

Marttilan mukaan viljapohjaista bioetanolia tarvitaan, koska sitä käytetään bensiinipohjaisissa polttoaineseoksissa. Suomi on esittänyt omaksi biopolttoainetavoitteekseen 20 prosenttia vuonna 2020. Perusteena on oma vahva biopolttoainetuotanto. EU velvoite on 10 prosenttia. Nyt käytettävä liikenteen bioetanoli on pääasiassa tuontitavaraa Brasiliasta. Puupohjainen biopolttoaine on tulevaisuudessa lähes kokonaan biodieseliä. Nykyisin raaka-aineena käytetään palmuöljyä.

- Valtion investointitukea ei nykyisellään voida myöntää viljapohjaiselle etanolille ja säädöksen perusteet tulisi niiltä osin muuttaa pikaisesti. Härmälän raportin ehdotukseen pitäisi nyt tarttua ja rakentaa Suomeen viljapohjaisen bioetanolin tuotantolaitos. Useimmissa EU-maissa tuotantolaitos jo on. Yritysten ja valtion pitäisi nyt toimia aktiivisesti bioetanolin tuotannon aloittamiseksi. Suomi ei saa missään nimessä jättäytyä kokonaan tuonnin varaan, Marttila sanoo.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Juha Marttila, 050 341 3167
energia-asiamies Ilpo Mattila, 040 584 8526
vilja-asiamies Max Schulman, 040 825 2112