Kun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa päätettiin muun muassa kiintiöiden poistosta, sopimukseen kirjattiin myös maidontuotannon erityistarpeet 62 leveyspiirin pohjoispuolella sekä määriteltiin artikla 68 tilatuen yhdeksi välineeksi. Lisäksi EU:n määrittelemissä maaseudun kehittämistoimissa maitoala mainittiin keskeisenä haasteena ja sille esitettiin ylimääräistä kansallista tukea. 

- Viimeisen vuoden aikana EU:n komissio on raottanut Suomelle - varsinkin maitoalalle – monta kertaa ovea, mutta tarjoukseen ei ole tartuttu. Sen sijaan, kun komissio väläyttää keppiä tai sanktiota, niin siihen Suomi tarttuu hanakasti – vieläpä tuottajaa sopivasti kiristäen, Isomaa ärähtää ja pelkää näin käyvän muun muassa täydentävien ehtojen suhteen.

Onneksi EU-komission tiekartta antoi jäsenmaille mahdollisuuden tukea kriisissä kamppailevaa maitosektoria, Isomaa kiittelee. Saksassa ja Ranskassa valtion päättäjät tekivät ryhdikkäitä päätöksiä ja hankkivat rahoituksen maitosektorin elvytystoimille.

- Mutta mitä toimia markkinoiden puristuksessa kamppailevan maitosektorin hyväksi Suomessa on tehty? Ei mitään, Isomaa summaa.

Isomaa kiittelee myös sitä, että maidontuottajien pitkään jatkuneiden mielenilmausten jälkeen EU avasi uuden maitorahaston viime syksynä. Tästä 300 miljoonan euron EU-rahastosta Suomi saa vajaat 5 miljoonaa euroa. Tuki maksetaan tänä keväänä kiintiökauden 2008-2009 tuotannon perusteella.

- Vaikka rahasumma jää vain 0,22 senttiin maitolitralta, niin tämä on toivottavasti uusi päänavaus viljelijöille. Tuki kohdistuu myös paremmin ja se on tasapuolisempi maidontuottajille, sanoo Isomaa.

- 300 miljoonaa euroa on kuitenkin koko EU:n alueelle pieni summa, kun vielä muutama vuosi sitten maatalouden suurinta sektoria, maitoa tuettiin erilaisin toimenpitein 4-5 miljardilla eurolla, Isomaa muistuttaa.

Lisätietoja: MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaa, 0400 587 131.