MTK

Toimintopainikkeet

Facebook Twitter My Space Delicious Sähköposti

Jäsenverkko Reppu

Jäsenverkko Reppu




Repun esittely

MTK-päätason navigaatio

Alanavigaatio ja haku

Sisältö

Viljelijälähtöiset toimet tehokkaimpia maatalouden Itämeren suojelussa

9.2.2010

Suomen hallitus on sitoutunut 10.2.2010 Helsingissä pidettävässä Baltic Sea Action Summit –huippukokouksessa tehostettuihin toimiin Saaristomeren tilan parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä. MTK:n ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko tukee Suomen tavoitetta ja korostaa, että maatalouden ravinnekuormitukseen pureudutaan parhaiten maatilakohtaisin toimin.

Nykyisten arvioiden mukaan Suomen maatalouden osuuden koko Itämeren ravinnekuormasta arvioidaan olevan muutamia prosentteja. Maatalouden osuudeksi Suomen ulkoisesta kokonaisravinnekuormituksesta Itämereen arvioidaan nykytiedoin olevan noin 50–60 prosenttia, alueesta riippuen.

Tarkkaa mittaustietoa Itämereen jokien kautta valuvista maatalouden ravinnemääristä ei ole, vaan luvut perustuvat arvioihin. Maatalouden vesiensuojelun merkittävä tehostaminen ja toimenpiteiden vaikutusten seuranta edellyttäisikin jatkuvatoimisten, reaaliaikaisten ravinnevalumamittarien laajamittaista käyttöönottoa, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko.

Suomen maataloudessa on viime vuosina tehty paljon rannikkovesien suojelemisen eteen.

Ympäristötuen ansioista lähes jokainen suomalainen viljelijä toteuttaa kurinalaista, ympäristöä huomioon ottavaa viljelyä. Typpilannoitteiden käyttö hehtaaria kohti on vuodesta 1995 lähtien vähentynyt yli 25 % ja fosforin käyttö 60 %, mikä on OECD-maiden vertailussa selkeästi yli keskitason.

Myös lannan valumiin ja lannan levitykseen on viime vuosina merkittävästi pureuduttu ravinteiden käytön tehostamiseksi. Uuden sitoumuksen osana Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi Itämeren alueella. Tällä tavoitteella on myös vesien- ja ilmastonsuojeluvaikutuksia.

Itämeren suojelemiseksi tarvitaan myös projekteja, joilla pureudutaan tilatason käytännön haasteisiin hyvässä yhteistyössä viljelijöiden ja paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa. On erittäin tärkeää levittää vesistönsuojelun parhaita, maatiloilla toimiviksi todettuja käytäntöjä tilalta toiselle. Samalla tulee kuitenkin varmistaa suomalaisen elintarvikeketjun, erityisesti alkutuotannon toimintaedellytykset, Ikävalko sanoo

MTK on mukana kolmessa projektissa, joissa maatalous tähtää omaehtoiseen Itämeren suojeluun. TEHO-, Järki ja RaHa -hankkeet pureutuvat niille alueille, joilla toimintaa eniten tarvitaan.

MTK on järjestönä sitoutunut 10.2. huippukokouksessa viestimään aktiivisesti tilakohtaisten kehittämisprojektien kautta saatavia parhaita käytäntöjä ja järjestämään Itämeren-alueen maanviljelijä -kilpailun yhteistyössä Suomen WWF:n kanssa.

Taustatietoa Suomen maatalouden toimista Itämeren suojelemiseksi:

 

Lisätietoja:

MTK:n ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko, 0400 291 066.

johanna.ikavalko( at )mtk.fi

 
Sivun alkuun

Linkit ja lisätiedot

Alatunniste