26.4.2010
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vetoaa elintarvikealan osapuoliin työkiistan ratkaisemiseksi. Kiista vaarantaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin, kun teuraaksi menossa olevat eläimet jäävät tiloille ja karsinat täyttyvät äärimmilleen. Lakon jatkuminen ja työsulku lisäävät elintarvikeketjun kustannuksia, joiden kattamisessa viljelijät eivät voi enää joustaa. Lakon kustannukset nostavat myös kuluttajahintoja, Marttila sanoi MTK-Pohjois-Savon kokouksessa 26.4.2010 Kiuruvedellä.
Kasvava ruoan kysyntä on vihreiden elinkeinojen harjoittajille myönteinen viesti. Ruokaa tarvitaan lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2050 mennessä. Ruoan huoltovarmuus on politiikan keskiössä. – Mutta onko ruoan alkutuottajan, viljelijän asema ja tuottajan toimintaedellytyksistä huolehtiminen otettu riittävän painokkaasti poliittiselle agendalle, kysyi Marttila ja toivoi näiden asioiden vahvaa esiin nostoa tulevissa eduskuntavaaleissa
Viljelijöiden neuvotteluvoimaa voidaan poliittisilla toimilla myös vahvistaa, kun kilpailulainsäädäntöä uudistetaan. - Me emme saa markkinoilta vieläkään oikeaa hintaa ja meidän markkinavoima on heikko, muistutti Marttila.
Kysynnän kasvu lisää tuotannon ympäristö-, ilmastonmuutos- ja markkinapaineita. Eläinten hyvinvointi on myös noussut esille. – Huolestuttavaa on myös elintarviketalouden tutkimuksen ja neuvonnan vahva painottuminen maatalouden ei-toivottuihin vaikutuksiin. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea tuotannon ja tuottavuuden parantamiseksi, painotti Marttila.
Pari vuotta sitten koettu ruokakriisi on lähes vaientanut markkinaliberalistisen maatalouspoliittisen keskustelun myös EU:ssa. Euroopan parlamentissa ja komissiossa valmistellaan EU:n maatalouspolitiikkaa vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. – Ensimmäiset viestit parlamentista antavat vaikutelman, että parlamentin osallistuminen maatalouspolitiikkaan saattaa olla Suomen etu. Suomalaiset parlamentaarikot ovat tehneet erittäin hyvää työtä, kun maatalouspolitiikan uudistusta on parlamentin valiokunnassa käsitelty, kiitteli Marttila.
Vireillä on vuoden 2013 jälkeisen ajan maatalouspolitiikan valmistelu, jossa uudistuspaine on kova. Laajentuneessa unionissa on kova paine tasata tukia jäsenmaiden välillä. Uudistusvaateita tulee myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta ja tietenkin unionin budjetista.
EU:ssa on oltava jatkossakin yhteinen maatalouspolitiikka ja sillä vähintään nykytasoinen rahoitus EU:n budjetissa. Tämä on myös Suomen maatalouden etu. Suomen näkökulmasta koko maahan on varmistettava luonnonhaittakorvaukset ja ympäristötukiohjelma sekä näille riittävä rahoitus. Maatalouspolitiikassa tarvitaan ehdottomasti myös toimivat ja nopeasti käyttöön otettavat markkinoita vakauttavat järjestelmät.
Lisätietoja: puheenjohtaja Juha Marttila, 050 341 3167