Suomen kannalta EU:n parlamentin ja ministerineuvoston on syytä lisätä pienten ja markkinoiden reunalla olevien jäsenmaiden joustoja. Kiintiöjärjestelmä on toiminut tehokkaasti juuri näiden maiden kohdalla. Uusi esitys vaatii vielä hiontaa juuri Suomen tavoitteiden kannalta, kun kiintiöt loppuvat vuonna 2015. Esitys luo kuitenkin hyvän pohjan luoda määrällinen sopimuskehikko maitokiintiöiden jälkeiseen aikaan, Marttila muistutti.

Marttilan mukaan olennaista komission lakiesityksessä on, että se sallii maidontuottajien eri meijeriryhmittymistä neuvotella yhdessä myös hinnoista. Esitys on merkittävä päänavaus ja esimerkki koko maataloussektorille. ”Toivottavasti saamme lakiesitykset myös muille tuotantosektoreille mahdollisimman pian”, Marttila sanoi.

Tämä maitopaketti osoittaa, että Suomessa tarvitaan tuottaja- ja toimialaorganisaatiolakia ja tuotantomäärien sopimiselle on täysi oikeutus. Poliittiseksi pelinappulaksi eduskunnassa joutunut lakiesitys on hyväksyttävä pikimmiten. On tärkeää, että viljelijöille annetaan mahdollisuus luoda uusia toimintamalleja kannattavuuden parantamiseksi. On varauduttava ja toimittava nyt, eikä sitten, kun EU:sta tulee uutta, järeämpää lainsäädäntöä, Marttila muistutti.

EU:n komissio ymmärtää viljelijöiden vaikean taloudellisen tilanteen, mutta ymmärtävätkö poliitikot Suomessa? Eikö vastakkainasettelun aika olekaan ohi, Marttila kysyi.

Lisätietoja: Juha Marttila, 050 3413167

Lue lisää:

• EU:n tiedonanto 9.12.2010: Commission proposes new measures to improve future stability in the dairy sector