Kaupan osuus suomalaisten elintarvikkeiden hinnasta on jatkuvasti kasvussa. Tuottajan osuus taas on pienentynyt samalla kun tuotantokustannukset ovat kohonneet syksyn aikana mm. rehun hinnan voimakkaan nousun takia. Kohonnut kustannustaso tulisi voida siirtää ruoan tuottajahintaan samoin kuin usealla muulla toimialalla tehdään. Ruoan hintaa yritetään kuitenkin jatkuvasti painaa yhä alemmas kaupan toimesta.

-Tuottajahinnat määräytyvät epävakailla maailmanmarkkinoilla ja valitettavasti kaupan neuvotteluasema kotimaiseen tuotantoomme nähden on liian vahva. Kaupan rakenteemme on Euroopan keskittyneimpiä, Marttila sanoo.

Kaupan marginaaleja ei voi kasvattaa loputtomiin maataloustuotannon kannattavuuden kustannuksella. EU-maista vain Isossa Britanniassa on kaupan, verojen ja ravintoloiden osuus elintarvikkeiden kuluttajamenoista yhtä korkea kuin Suomessa. Siellä on jo reagoitu asiaan perustamalla vähittäiskaupan toimintaa valvova asiamies ja ymmärretty, että omalla kannattavalla ruoan tuotannolla on vahva yhteiskunnallinen merkitys.

Vähittäiskaupan valvonnan lisäksi tarvitaan tuottajaorganisaatioita, joiden avulla ruoan tuottajat voivat yhdessä neuvotella teollisuuden ja kaupan kanssa mm. tuotantomääristä ja laatukysymyksistä.

EU muuttaa maatalouspolitiikkaansa vuoden 2013 jälkeen. Uudistustyö laukaistiin eilen käyntiin komission tiedonannolla. Esitys on vielä torso, sillä se ei sisällä minkäänlaisia budjettilukuja. Maatalouspolitiikan uudistusesitys voi matkan varrella muuttua merkittävästikin eilisestä tiedonannosta.

- Komission esityksen riskeinä ovat ympäristötukien leikkaaminen ja viljelijöiden kustannusten kasvu ilman toimeentulon paranemista. Näen kuitenkin hyvänä asiana, että komissio halusi säilyttää pääosan luonnonhaittakorvauksesta EU:n ja jäsenmaan yhteisesti maksamana maaseudun kehittämistoimena. Hyvää oli myös, että komissio tunnusti ruoan tuotannon tärkeyden koko EU:n alueella sekä tarpeen parantaa tuottajan asemaa markkinoilla.

-Meillä täytyy jatkossakin olla pelivaraa tukea ruoan tuotantoamme myös kansallisesti, jos tuottaja ei saa kohtuullista hintaa markkinoilta. Edellytämme, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisällytetään myös tehokkaita toimenpiteitä, joilla maatalousmarkkinoiden toimintaa parannetaan. Kyse on ennen kaikkea kansallisesta ruokaturvasta, Marttila korostaa.

Maaseutunuoret ovat ratkaisevassa asemassa Suomen kannalta. Suomi tarvitsee rohkeita nuoria yrittäjiä, maaseudun luonnonvaroja ja toimivaa infrastruktuuria. Maataloustuotannon harjoittajien lisäksi tarvitsemme yrittäjähenkisiä metsänomistajia ja palveluyrittäjiä maaseudulle.

-Nuoret yrittäjät tarvitsevat riittävän peruspalvelun, perusturvallisuuden ja liikennöintiväylästön sekä tehokkaat laajakaista- ja puhelinyhteydet, Marttila sanoo.

Maaseutu on koko Suomelle ja sen kasvulle tärkeä ja sen elävä vuorovaikutus kaupunkikeskusten kanssa on koko yhteiskunnan etu. Maaseutu ja kaupungit tarvitsevat toinen toisiaan, hän jatkaa.

Lisätietoja:

 Puheenjohtaja Juha Marttila, puh. 050 341 3167