Hauholla sijaitseva Maulan maatila ei ole mikään uusi tekijä maatilamatkailun saralla. Tila on tarjonnut yösijan matkalaisille jo vuodesta 1931 alkaen. Kotimaan reissaajien lisäksi pihapiirissä lomaansa viettää nykyisin myös suuri joukko ulkomaisia turisteja.

Ensimmäiset merkinnät Maulan tilasta löytyvät vuodelta 1539. Alun perin noin 500 hehtaarin kokonaisuuteen kuuluu nykyisin kuutisenkymmentä hehtaaria peltoa ja hieman toistasataa hehtaaria metsää. Tuotantosuuntana on vuodesta 1974 lähtien ollut siemenviljan viljely, ja vielä parikymmentä vuotta sitten tuotanto pakattiin ja myytiin itse. Nykyisin kaura, ohra ja vehnä myydään raakatavarana Tilasiemenelle. 

Siinä missä nuori isäntä Harri keskittyy viljelyyn, huolehtivat Heikki ja Raini Maula matkailijoiden viihtyvyydestä. Alun perin alueen rakennukset kunnostettiin vieraiden käyttöön 30-luvun laman aikoihin. Talouden synkistyttyä tilan tulevaisuus oli ajateltava uudelleen ja niinpä Heikki Maulan isoisä alkoi pyörittää kotonaan täysihoitolaa. 

- Kaikki vieraat otettiin vastaan. Makuusijan ohella hyvä ruoka oli tärkeässä roolissa ja sitä tarjoiltiin viidesti päivässä. Vieraspaikkoja oli 80 ja työväkeä 20, joten tuvassa valmistui kerralla ateria sadalle hengelle. Sänkyjä tehtiin sitä mukaa kun vieraita saapui, ja jos tila loppui, ohjattiin yöpyjät naapuriin. Vaari verkostoitui varhain muiden kanssa ja vielä tänäkin päivänä seudulla on erinomainen yhteistyö matkailuyrittäjien kesken.

Sähkö tärkeä tuotannontekijä

Täysihoitolatoiminta loppui kolmisenkymmentä vuotta sitten ja nykyisellään Maulan mökit ja asuintilat tarjoavat makuusijan noin 60 vieraalle. Tämän lisäksi viiden hehtaarin pihaleirintäalueelta löytyy 35 sähköpaikkaa asuntovaunuille. Kesäisin alueelle majoittuu myös telttailijoita. 

- Kesälomamatkalaisten lisäksi meillä on paljon kanta-asiakkaita, joista pitkäaikaisimmat viettävät vapaa-aikaansa täällä jo neljännessä polvessa. Mukaan mahtuu niin eläkeläispariskuntia kuin perheitäkin. Lapset ystävystyvät toistensa kanssa ja kun lapset viihtyvät, viihtyy koko perhe, toteaa Heikki Maula. 

Sähköllä on oleellinen rooli niin tilan viljelyssä kuin matkailussakin. Maatalousrakennukset, alueen monet majoitus- ja huoltotilat, saunat sekä aluevalaistus syövät sitä yli 100 000 kWh vuodessa. Hakelämmityksen rinnalla käytetään sähkölämmitystä ja tilalla on jopa 8 sähköliittymää. 

- Hieman toista vuotta sitten Skapatilta otettiin yhteyttä ja tarjottiin yhteistyötä. Olimme kilpailuttaneet jo vakuutukset ja pankit ja sähkö oli seuraavana vuorossa. Hintojen vertailu on vaikeaa, ja etenkin alvien kanssa saa olla tarkkana. Siksi oli hyvä, ettei kilpailutusta tarvinnut hoitaa itse, vaan joku sellainen otti sen asiakseen, joka tuntee alan ja tietää miten toimia. 

Maulat ovat kokeneet Skapat-sopimuksen hyödyllisenä, vaikka jatkuvasti muuttuvan kulutuksen vuoksi seuranta onkin hieman vaikeaa. 

- Tämä talvi on kylmyytensä vuoksi lisännyt kulutusta melkoisesti. Normaalista poiketen meillä on ollut myös päätalon pääty koko ajan käytössä, mikä on kasvattanut sähkölaskua entisestään. Skapat-yhteistyön ansiosta kuitenkin tiedämme etukäteen, millainen lasku on odotettavissa, emmekä pyörry suoraan seisovilta jaloilta, nauraa Raini Maula.