Arvoisa Tasavallan presidentti
Arvoisat ministerit
Våra nordiska vänner
Dear guests
Hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki

MTK on elänyt 90 vuotta rinta rinnan itsenäisen Suomen kanssa. Yhteisiin vuosiin mahtuu sotia ja kapinoita, raskaita rauhansopimuksia, jälleenrakentamisen kiihkoa, taloudellisia nousukausia ja syvää lamaa, pulakausia ja ylituotantoa. Olemme kokeneet nopean rakennemuutoksen agraariyhteiskunnasta teolliseksi, palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi. MTK on järjestönä muuttunut ja uusiutunut vaatimusten ja olosuhteiden mukana.

Vuonna 1917 MTK:n perustamisen aikoihin elettiin ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansalaissodan levottomuuksissa. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinat olivat sekaisin, ruuasta oli pulaa ja elintarvikelaki antoi laajat valtuudet säännöstelyyn ja pakko-ottoihin. Maatyöväki lakkoili kahdeksan tunnin työajan saavuttamiseksi ja kaupungeissa syntyi elintarvikemellakoita. Viljelijät kokivat tässä tilanteessa järjestäytymisen tarpeelliseksi hallitakseen epävarmuuksia.

Tänään on viljelijäväestöllä yhtä lailla syytä tiivistää rivejään. Epävarmuutta ei nyt luo sota ja säännöstely, vaan suuri rauhanprosessi Euroopan unioni ja sen maatalouspolitiikka sekä maailmankaupan neuvottelukierros.

Kansainvälisyys mukana alusta lähtien

Kansainvälisyys oli järjestön toiminnassa mukana sen alusta lähtien. Jo vuonna 1918 MTK ehdotti maatalousasiamiehen nimittämistä Saksaan ja Skandinaviaan. Tänään se asiamies toimii Brysselissä.

1920-luvulla kansalaissodan traumoja ja maattoman väen maannälkää hoidettiin aktiivisella yhteiskuntapolitiikalla. Torpparien vapauttaminen itsenäisiksi viljelijöiksi ja mäkitupalaisten asuttaminen olivat osa yhteiskuntapolitiikkaa, jota MTK:kin kannatti. 

Vuosien 1917–18 nälästä viisastuneina maataloustuotannon päämääräksi hyväksyttiin niin suuri elintarvikeomavaraisuus kuin mahdollista. Omavaraisuus koettiin tärkeäksi osaksi itsenäisyyttä. Pienviljelyn kehittäminen oli keino lisätä maataloustuotantoa. Uusia peltoja raivattiin ja tuotanto kehittyi, kunnes yleismaailmallinen talouslama romahdutti ensin viljanhinnat ja sitten myös kotieläintuotteiden hinnat. 1930-luvun alun lama romahdutti myös kantohinnat ja aiheutti itsenäisen Suomen ensimmäisen suuren työttömyyskauden.

Osuustoiminta vakiintui ja laajeni vuosisadan alkukymmeninä. Virkeä elinkeinotoiminta tarvitsi koneita ja innovaatioita, joista tunnetuin lienee AIV-rehu. Maatalous työllisti suuren joukon ihmisiä separaattoreiden, niittokoneiden ja puimurien valmistuksessa. Maatalous tarvitsi myös neuvontaa ja tutkimusta.

Viestintää ja valistusta

Viestinnän ja tiedotusvälineiden merkitys edunvalvonnassa on ollut järjestölle selvää alusta lähtien. 20-luvulla ei luotettu yksistään painettuun sanaan, vaikka Maaseudun Tulevaisuus olikin luotettava äänenkannattaja. Järjestö hankki filmikoneen ja maataloudellisia filmejä käytettiin jäsenistön valistustoiminnassa. Tänään valistusta tehdään verkkopalveluna.

Radio sopi erityisen hyvin harvaan asutulle maaseudulle viestintävälineeksi. Vuonna 1925 MTK:lla oli kokoustiloissaan oma lähetyshuone. Samana vuonna järjestö oli mukana perustamassa Yleisradiota ja on edelleen sen osakkaana. MTK:n aloitteesta radioon saatiin sen seuratuin ohjelma – säätiedot.

Innovaatioista kilpailukykyä

1930-luvulla Suomi toipui talouslamasta useita muita maita nopeammin, kiitos sahatavaran viennin elpymisen. Hyvät kesäsäät ja runsaat sadot vielä lisäsivät kukoistusta. 30-luvun loppuvuosia kutsutaankin maatalouden kulta-ajaksi.

Osuustoiminnan ansiosta meillä oli vahvaa elintarviketeollisuutta. MTK:n johtokunta mietti kuitenkin uusia aluevaltauksia. Pohdittiin viljelijöiden mahdollisuuksia lähteä mukaan mm. panimoteollisuuteen. Vuonna 1936 MTK:n johtokunta innostui tuoremehuteollisuuden aikaansaamisesta Suomeen. Se olisi paras tapa puutarhatuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Johtokunta ehdotti hallitukselle määrärahaa tuoremehupalkkion maksamiseksi. Hallitus ei suostunut ja appelsiinit jylläävät edelleen tuoremehumarkkinoilla.

Uusia rohkeita innovaatioita kilpailukyvyn parantamiseksi etsitään elintarviketaloudessa tänäänkin. Suomesta ollaan rakentamassa terveellisen ravitsemuksen mallimaata. Mallimaan perusta luotiin jo varhain, kun lapsille järjestettiin kouluruokailu.

Sodasta jälleenrakennuksen kautta suuriin mullistuksiin

1940-luvulla sota katkaisi raa´asti maatalouden kulta-ajan. Jo pari päivää sodan alkamisesta MTK:n johtokunta kokoontui suunnittelemaan poikkeusoloja: taas varauduttiin säännöstelyyn. Ruokaa oli liian vähän.

Sota vei miehet rintamalle ja ruuan tuotanto jäi naisten, lasten ja vanhusten käsiin. Naisilla on tapana selviytyä, niin tuolloinkin. Mutta vasta nyt on ymmärretty nostaa kotirintaman tuntematon emäntä tuntemattoman sotilaan rinnalle suomalaiseksi sankariksi.  He ansaitsevat jälkipolvien vilpittömän kiitoksen siitä, että meillä yhteiskunta säilyi sotavuodet toimintakykyisenä ja että meillä oli valmiudet lähteä jälleen rakentamaan maata rauhan palattua. 

Maatalous ja osin korpisotakin olivat hevosvetoisia. Tänä vuonna sata vuotta täyttävä kantakirjattu Suomen hevonen käytti kotimaista biopolttoainetta, heinää ja kauraa. Tänään koneleveys on kuutta metriä ja niitä vetävät motoroidut hevosvoimat. Mutta tankkiin hamutaan taas kotimaista biopolttoainetta.

Sotien jälkeen alkoi suurten mullistusten aika. Suomi asutti 400 000 siirtolaista, maksoi sotakorvaukset ja käynnisti kiihkeän jälleenrakennuksen. Teollisuustuotanto pääsi vauhtiin. Maatalous koneellistui. Lapsia syntyi ja ruokaa tarvittiin. Viljelijät vastasivat yhteiskunnan kysyntään ja tekivät lujasti töitä. Kotitarveviljely ei enää yksin riittänyt.

MTK otti sotien jälkeen ikään kuin uuden aloituksen. Jos järjestö ennen sotia oli eturivin maanviljelijöiden järjestö, tuli siitä nyt syvien rivien viljelijäjärjestö. Uneliaita yhdistyksiä heräteltiin ja uusia perustettiin. Piiriliittojen toimintaan tuli tarmokas ote.

1950-luvun alussa joka toinen suomalainen sai elantonsa maataloudesta. Tänään meitä on muutama prosentti väestöstä. Suomessa oli parhaimmillaan yli 300 000 maatilaa, tänään toimivia maatiloja on runsaat 60 000.

Maatalousväestön voimaa kuvaa se, että vuonna 1952 tehtiin ensimmäinen hinta- ja tulopoliittinen ratkaisu. Vuodesta 1956 maatalouden tulosopimusjärjestelmästä tehtiin pysyvä. Maataloudelle korvattiin arvioitu kustannusten nousu. Myös tuottavuuden kehitys ja yleinen elintason nousu otettiin huomioon. MTK oli näissä neuvotteluissa luonteva osapuoli. Järjestelmä toimi kuitenkin vain suljetuilla markkinoilla rajasuojan takana.

1960-luvulla ruuasta tuli jo yhteiskunnallinen ongelma. Ensimmäistä kertaa sitä oli liikaa. Maaseudun suuret ikäluokat tulivat työikään. Ihmiset muuttivat maaseudulta paremman elämän toivossa Ruotsiin ja kaupunkeihin. Peltoja oli pakko paketoida. Maatalousväestön ja palkansaajien välit kiristyivät ja ruuan hinnasta tuli poliittinen lyömäase.

1970-luvulla Suomesta rakennettiin hyvinvointivaltio. Peruskoulu ja sosiaali-, ja terveyspalvelut järjestettiin samanarvoisina kaikkialle maahan. Myös viljelijäväestön tarve sosiaaliturvaan hyväksyttiin. Peruskoulun mukana kansan koulutustaso kohosi.

Järjestön jäsenmäärä oli kasvanut yli 400 000:een. Tänään 30 vuotta myöhemmin meitä on 160 000. Jäsenmäärän lasku kertoo maatalouden rajusta rakennemuutoksesta, sillä edelleen yli 90 prosenttia viljelijöistä on MTK:n tai sisarjärjestömme SLC:n jäseniä.

1980-luvulla kamppailtiin edelleen maailmanlaajuisesti teollisuusmaiden ylituotannon poistamiseksi. Se merkitsi vientimaksuja ja tuotantokiintiöitä. MTK joutui yhä uudestaan kertomaan, että ylituotantotilanteessa elintarvikkeiden maailmanmarkkinoilla dumpataan, eivätkä hinnat vastaa yhdenkään maan todellisia tuotantokustannuksia. 

1990-luvun lama saatteli Suomen liittymistä Euroopan Unioniin. Maatalous ja sen myötä koko maaseutu joutuivat sopeutumaan eurooppalaiseen maatalouspolitiikkaan ja uuteen markkinatilanteeseen.

Edunvalvontaa uusin keinoin

Rajasuojalla turvatusta kansallisesta maatalouspolitiikasta on siirrytty maatalousyrittämiseen unionin säännöillä, kiihkeässä kilpailussa ja kovissa paineissa. Elämme aikaa, jossa helpoimmin nähdään vain suuruuden ekonomia. Maaseudun etujärjestönä meidän pitää kuitenkin tukea ja puolustaa Suomen maataloustuotannon monimuotoisuutta.

Järjestön historiaa värittää jatkuva kamppailu maatalouden kannattavuudesta ja viljelijöiden oikeudenmukaisesta tulotasosta. Sotien jälkeen palkat ja hinnat nousivat nopeasti, mutta säännöstellyt maataloustuotteiden hinnat eivät seuranneet perässä. MTK:n johtokunta neuvotteli tiiviisti hallituksen kanssa, mutta kentältä vaadittiin ”neiti MTK:lta ” tiukempia toimia: luovutuslakkoon ja heti, jos ei valtio usko, ettei näillä hinnoilla kannata tuottaa. Kuulostaako tutulta?

Suurkokouksilla, mielenosoituksilla, luovutuslakoilla ja traktorimarsseilla järjestö raivasi neuvotteluasemansa työmarkkinapolitiikassa. Mutta näillä voimakeinoilla on vaikutusta vain, jos niille on luotu pohja neuvottelutaidolla ja ammattiosaamisella päättäjien pöydissä. Tämä pätee myös EU:n maatalousasioissa.

Avoimilla markkinoilla, Euroopan unionin maatalouspolitiikan ja kilpailusäädösten piirissä maataloustuloneuvottelut ovat vaihtuneet tukineuvotteluiksi ja lakkoase lobbaukseksi. MTK on koko historiansa ajan ollut maatalouspolitiikan osaaja. Edunvalvontaa ei tänään tehdä pelkällä uhkailulla ja vaatimuksilla. Etujärjestön on tarjottava mahdollisuuksia, joihin päättäjät voivat tarttua maan asioita hoitaessaan. Mutta yhtä kaikki tavoite on entinen: maaseudun elinkeinojen kannattavuus ja jäsenten kelvollinen toimeentulo.

Työlistamme on koko EU-jäsenyyden ajan ollut kovin samanlainen: Valtiovallan on huolehdittava siitä, että koko maassa on pitkäaikainen, vakaa ja yhdenmukainen tukijärjestelmä ja sille riittävä rahoitus. Ne tasoittavat maamme ilmasto-olosuhteista aiheutuvaa pysyvää kilpailuhaittaa EU:n yhteismarkkinoilla.

Hyvät kuulijat,

Järjestön historian vuosikymmenet ovat olleet työtä suomalaisten talonpoikien toimeentulon ja elinkeinotoiminnan hyväksi. Sama työ jatkuu niin markkinoilla kuin politiikassakin. Mutta toimintakenttämme on tänään maailmanlaajuinen ja sisältää maatalouden lisäksi myös perhemetsätalouden ja maaseudun elinkeinojen koko kirjon.

Tämän päivän haasteemme on saada järjestön jäseniksi kakki ne noin 700 000 metsänomistajaa ja rakentaa järjestöstä luonteva koti kymmenien tuhansien maaseutuyrittäjien joukolle.

Metsä

Metsänomistajilla on ollut uskoa siihen, että metsiä kannattaa hoitaa, vaikka hyödyn siitä saavatkin vasta seuraavat sukupolvet. Tätä arvoa kutsutaan ylisukupolvisuudeksi. 100-vuotias metsänomistajien oma organisaatio, metsänhoitoyhdistykset, ovat toiminnallaan tukeneet pitkäjänteistä perhemetsätaloutta.

Ympäristöviranomaiset ja -järjestöt voivat luottaa siihen, että metsänomistajat haluavat säilyttää metsiensä monimuotoisuuden ja että se onnistuu parhaiten vapaaehtoisilla toimilla.  Siitä on hyviä näyttöjä Etelä-Suomen metsien suojelun kokeiluista, jonka toimintamalleja pitääkin ottaa laajasti käyttöön.

Metsäteollisuus voi luottaa siihen, että sen raaka-ainetarve saadaan perhemetsistä, kunhan hinnat houkuttelevat myymään ja tieverkko sallii tukkirekkojen pääsyn hakkuille.

Ympäristö

Viljelijät haluavat suojella ympäristöään ja pitää vesistöt puhtaana.  Yhdessä tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa etsimme sellaiset keinot ja toiminta-tavat, joilla on vaikuttavuutta ja jotka sopivat osaksi vihreiden elinkeinojemme toimintaa.

MTK on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Itämeren altaan ympäristövaltioiden viljelijöiden kanssa Itämeren pelastamiseksi. Työtä jatketaan. Järjestö panostaa uusia voimavaroja maa- ja metsätalouden ympäristöasioiden hoitoon.

Ruoka

Me haluamme tuottaa suomalaisille maukasta ja turvallista ruokaa. Me haluamme, että suomalainen ruokakulttuuri on kansallinen ylpeydenaiheemme. Mutta emme hyväksy sitä, että huolella kasvatettua ja korkeat laatuvaatimukset täyttävää ruokaamme kohdellaan arvottomana bulkkina.

Suomessa on aika lähteä keskustelemaan ruuan oikeasta hinnasta. Meillä on varaa tehdä samanlaisia päätöksiä kuin ruokamaa Ranskallakin, ettei ruokaa saa myydä tuotantokustannuksia halvemmalla hinnalla. Ruuan polkumyynti tekee mahdottomaksi korkean laadun ja turvallisuuden säilyttämisen. Suomalaisen ruuan tuottajalle kuuluu oikeudenmukainen hinta tuotteistaan.

Yrittäjyys

Maaseutu on vuosikymmenet toiminut urheilutermillä ilmaisten kasvattajaseurana muun yhteiskunnan tarpeisiin. Se on luovuttanut työvoimaa maan taloudellisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja palveluelinkeinojen tarpeisiin. Suomalaisten yrittäjyystaidot perustuvat paljolti maatiloilla kasvaneiden oivalluksiin, tahtoon ja kätevyyteen. Valtiovallan on muistettava maaseudun elinkeinojen erityistarpeet sekä koulutuspolitiikassa että ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa ja nähtävä, miten pienikin talouskeskus voi toimia uuden yrittämisen starttikuoppana.

Maalla asuminen on monen toive ja unelma. Viihtyisä maaseutu on myös tärkeä osa suomalaista kilpailukykyä

Energia

Viljelijät ja metsänomistajat hallitsevat niitä pinta-aloja, joilla kasvaa tämän maan uusiutuvan energian raaka-aine. Ilmastonmuutoksen maailmassa uusiutuvasta energiasta nousee merkittävä elinkeinokysymys. Teknologisten ratkaisujen ohella se tarkoittaa sopimusjärjestelyjä, yritysmuotoja, verosäädöksiä ja markkinoille pääsyn ratkaisuja. MTK haluaa olla rakentamassa sellaista energiapolitiikkaa, josta syntyy maatiloille ja maaseudun yrityksille todellisia elinkeinoja ja ansaitsemisen mahdollisuuksia.

Hyvä juhlaväki,

Järjestönä 90-vuotias MTK edustaa Suomen vihreää pääomaa, luontoelinkeinoja. Meillä on suuri vastuu ympäristöstämme ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä, metsien kasvusta, peltojen kasvuvoimasta ja vesien puhtaudesta.

Me olemme hoitaneet tätä arvokasta omaisuutta kautta historian talonpoikaisten arvojen mukaan niin, että pellot ja metsät jätetään seuraavalle sukupolvelle entistä ehommassa kunnossa. Tähän kestävään kehitykseen tarvitaan myös suomalaisen yhteiskunnan hyväksyntä ja tuki. Maaseudun elinkeinotoiminta monipuolistuu ja vastaa vihreän pääomansa kautta yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin. Valtiovallan on pidettävä huoli näiden elinkeinojen toimintaedellytyksistä ja kehittämisen mahdollisuudesta

Maaseutu koskettaa meitä jokaista. Maaseutu ja sen elinkeinot ovat keskipisteessä, kun ihmiskunta etsii ratkaisua ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävän kehityksen mukaiseen talouskasvuun. Yhdessä me rakennamme osaavan maaseudun koko maan parhaaksi.

MTK on historiansa eri vaiheissa seurannut aikaansa, kuullut jäseniään ja muuttunut tarpeen mukaan. Olemme myös osanneet tarjota suomalaiselle yhteiskunnalle käyttökelpoisia kehitysmahdollisuuksia. Tällä tiellä, hyvät ystävät, tällä tiellä ja kaikkien suomalaisten kanssa: Eteenpäin!