MTK:n periaate- ja tavoiteohjelman 2005-2010 välitarkastelun arviot vahvistettiin Turun liittokokouksessa 29.6.2007.
Sisällysluettelossa ovat välitavoitteet 2007 pääkohdittain.
Tekstissä arviot on sisennetty.
Perhemaataloudella on vahva neuvotteluasema markkinoilla
Tuotanto- ja markkinamahdollisuuksiin tartutaan vastuullisesti ja ennakkoluulottomasti
Maatalouspolitiikassa otetaan huomioon pohjoisen maatalouden erityispiirteet
Järjestelmällinen työ turvallisen ruoan puolesta jatkuu koko ketjussa
Oikea toimintatapa varmistaa laadun, markkinat ja alentaa kustannuksia
Maatiloilla on mahdollisuudet laatutyön tekemiseen
Metsätalouteen kohdistetut yhteiskunnan toimenpiteet parantavat perhemetsätalouden kannattavuutta
Puuraaka-aineella on vakaa hintakehitys ja menekki
Puun käyttöä lisätään ja monipuolistetaan
Kansainväliset metsä- ja ympäristösopimukset tukevat perhemetsätaloutta
Tehokas maaseutuyrittäjyyden edunvalvonta tukee koko maaseudun menestystä
Maaseutuyrittäjyys on järjestön tasavertainen toiminta-alue
Aluepolitiikkaa tehostetaan ja kaikkien päätösten aluepoliittiset vaikutukset tiedostetaan
Alueellista yhteistyötä kehitetään
Maaseudun elinkeinoja harjoitetaan sopusoinnussa ympäristön kanssa maanomistusoikeutta kunnioittaen
Viihtyisällä maaseudulla on hyvä asua ja yrittää.
Yrittäjät voivat henkisesti ja fyysisesti hyvin
Toimeentuloturva on kattava eri elämäntilanteissa
Peruspalvelut toimivat asuinpaikasta riippumatta
Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdosten ehtoja kehitetään
Maaseutuyritysten kilpailukykyä lisätään investointeja tukemalla
Työnantajien maksamia välillisiä palkkakustannuksia alennetaan
Työllistämiseen liittyvää byrokratiaa kevennetään
Maaseudun pienten työnantajayritysten työoikeudellista osaamista lisätään
Maaseudun elinkeinojen byrokratiaa kevennetään ja järkeistetään
Lainsäädännön puutteet korjataan ja säädösten tulkinta on yhdenmukaista koko maassa
Järjestö osallistuu koulutusta koskevaan päätöksentekoon
Jäsenille tärkeä ammatillinen ja jatkokoulutus sekä neuvonta vastaavat ajan haasteisiin
Kuluttajatyöllä vahvistetaan kotimaisen tuotannon asemaa markkinoilla ja edistetään työllisyyttä
Kuluttajatyö kuuluu järjestössä kaikille
Järjestön viestintävalmiuksia tehostetaan
Viestintäkentän mahdollisuudet hyödynnetään
Maaseudun viestintävoimia yhdistetään
Järjestäytyminen takaa edustavuuden
MTK on toimiva ja tehokas järjestö
MTK on sisäistänyt tasa-arvoisen toimintatavan
Nuorten ääni kuuluu järjestössä
Laatuajattelu ohjaa järjestön toimintaa
Jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus parantaa edunvalvonnan tuloksia
Toimihenkilöiden osaaminen vahvistaa järjestön asiantuntemusta
MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö.
MTK huolehtii jäsentensä yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta sekä heidän elinkeinojensa kannattavuudesta ja yksityisomaisuuden suojasta.
MTK edistää maaseudun elinkeinoja siten, että
MTK toimii siten, että maaseutu on hyvä paikka tehdä työtä ja yrittää sekä asua ja viettää vapaa-aikaa.
Maanviljelijät, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät hoitavat eläimiä, peltoja, metsiä ja maaseudun maisemaa sekä ympäristöä hyvin. Maaseudun ihmisille kestävä kehitys on osa jokapäiväistä elämää.
Peltojen ja metsien tuotantokykyä ja elinvoimaa sekä vesien puhtautta vaalitaan sukupolvelta toiselle.
Osaaminen, ammattiylpeys, elämän perusarvot, juurten tunteminen ja maahenki siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tilaa ja yritystä kehitetään siten, että se on seuraaville sukupolville entistä paremmassa kunnossa.
Yhteisöllisyys ja kanssaihmisistä huolehtiminen turvaavat jatkuvuutta.
Jäsenet ovat yhteiskunnallisesti tasa-arvoisia muiden kansalaisryhmien kanssa. Kaikille kuuluvat yhdenvertaiset peruspalvelut ammatista ja asuinpaikasta riippumatta.
Tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta on myös yleistä kehitystä vastaava toimeentulo ja sosiaaliturva.
Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta edistetään kaikessa toiminnassa.
Suomalaisen maaseudun elinvoima perustuu perheviljelmiin, metsätalouteen, monimuotoiseen yrittäjyyteen ja yksityisomistukseen.
Talonpoikainen yrittäjyys on jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Omalla työllä ja osaamisella on voitava vaikuttaa työnsä tuloksiin. Yrittäjä jaksaa työssään, kun yritystoiminta on taloudellisesti kannattavaa ja kun perhe, muut sosiaaliset suhteet sekä itsensä kehittäminen on sovitettu tasapainoisesti työn kanssa yhteen.
Järjestön kaikilla tasoilla toiminta suunnitellaan, valmistellaan ja toteutetaan jäsenten kanssa heidän tarpeistaan lähtien.
Järjestöön sitoudutaan yhteisten tavoitteiden ja osallistumisen kautta. Järjestö toimii yhteisesti päätettyjen linjausten mukaan.
Päätöksistä ja kannanotoista perusteluineen tiedotetaan jäsenille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja julkisuuteen.
Toiminnasta hankitaan palautetta. Toiminnan tulokset arvioidaan ja niistä kerrotaan jäsenille. Jäsenet vaativat järjestöltään tuloksia ja arvostavat niitä. Aloitteet ja ongelmat tuodaan avoimesti järjestön sisäiseen käsittelyyn.
Järjestö hakeutuu laajasti yhteistyöhön ja vastuulliseen vuoropuheluun eri yhteiskuntaryhmien kanssa sekä edistää toiminnallaan ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Järjestö tuntee jäsentensä arjen eli viljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien mahdollisuudet sekä tarpeet. MTK on asiantunteva etujärjestö ja oman alueensa erityisosaaja. Etujärjestön toiminta kestää kriittisenkin keskustelun.
Asiantuntevuus on avoimuutta ja kykyä kuunnella muita. Se mahdollistaa tavoitteiden eteenpäin viemisen yhteistyössä erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa.
Asiantuntevuus auttaa järjestöä ja sen jäseniä kohtaamaan muutoksia. Asiantuntevuus on hyvää ammattitaitoa ja jatkuvaa oppimista.
Sivun alkuun
* Perhemaatalous = viljelijöiden ja heidän perheidensä sekä näiden muodostamien yhteenliittymien harjoittamaa maataloustuotantoa
Perhemaatalouden tulevaisuus turvataan edistämällä nuorten viljelijöiden asemaa ja sukupolvenvaihdoksia. Maatilojen ja niiden tuotannon kirjo on moninainen. Perhemaatalous antaa harjoittajilleen oikeudenmukaisen ja riittävän toimeentulon markkinahintojen ja tukien kautta. Maanviljelijän tulokehitys on tasavertainen muihin ammatteihin verrattuna.
Korkealaatuisilla suomalaisilla elintarvikkeilla on vahva asema kotimarkkinoilla. Niillä on kysyntää myös vientimarkkinoilla. Viljelijöiden omistamat elintarvikeyritykset ovat alansa markkinajohtajia. Viljelijät käyttävät yrityksissään omistajaohjausta ja huolehtivat yritysten pääomahuollosta niin, että omistajuus turvataan.
Koko Suomessa on tuotannonsuunnittelun pohjana maamme pohjoiset olot huomioon ottava vakaa tukijärjestelmä. Viljelijät ovat kustannus- ja markkinatietoisia. He hallitsevat tuotantoon ja markkinoihin liittyviä riskejä, hyödyntävät tietotekniikkaa, laatujärjestelmiä, liikkeenjohdon työvälineitä sekä keskinäistä yhteistyötä pitäen oman työmääränsä kohtuullisena.
Järjestö kannustaa jäseniään sitoutumaan omistamiensa yritysten toimintaan. Tehokkaat yritykset ja tuotantosopimukset varmistavat toimivan tuotantoketjun ja viljelijöiden neuvotteluaseman markkinoilla sekä tuotteiden markkinoillepääsyn ja oikeudenmukaisen hinnan. Kysyntä ohjaa tuotantoa. Markkinatuotot kattavat vähintään tuotannon muuttuvat kustannukset. Maataloudessa on nykyistä enemmän tilaa yrittäjyydelle.
Viljelijäomisteiset yritykset turvaavat vakaat ja tuotannon arvon mukaiset tuottajahinnat. Yhteistyö toimii myös muiden yritysten kanssa. Viljelijöillä on yritysten kanssa tuotantosopimukset, jotka vähentävät markkinariskejä. Viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä syntyy myös aloille, joilla ei ole viljelijöiden omistamia yrityksiä.
Välitavoite ei ole kaikilta osin toteutunut, vaikka kotimaisilla elintarvikkeilla on edelleen kasvaneesta tuonnista huolimatta noin 85 %:n markkinaosuus raaka-ainekäytön perusteella mitattuna. Kehitys eri tuotteissa on ollut epäyhtenäistä. Maidon tuottajahinta on ollut EU:n kärkipäässä. Muissa tuotteissa tilanne on vaihdellut ja hinnat ovat olleet usein selvästi EU:n keskitason alapuolella.
Maatalouden kustannukset ovat nousseet mm. energian hinnan nousun johdosta yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Kustannusten noususta vain osa on pystytty siirtämään tuottajahintoihin. Tämä on näkynyt maatalouden heikentyneenä kannattavuutena.
Maatalouden kannalta maataloustuotteiden ja tuotantopanosten markkinat eivät ole toimineet kovin hyvin viime vuosina. Viljelijöiden toimintamahdollisuudet markkinoilla ovat olleet rajatut johtuen markkinoiden kapeudesta ja markkinatoimijoiden vähäisyydestä.
Keskittyneen ja ketjuuntuneen päivittäistavarakaupan markkinavoima suhteessa tavarantoimittajiin on kasvanut varsinkin silloin, kun tavarantoimittajat kilpailevat markkinaosuuksista keskenään ja markkinoilla on ylitarjontaa kotimaan kysyntään nähden.
Kilpailulainsäädännön tulkinnat ovat rajoittaneet viljelijöiden ja heidän perustamiensa yritysten yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Myös kilpailuviraston tulkinnat valtakunnallisista, kollektiivisista sopimuksista mallasohran sopimustuotannon tutkinnan yhteydessä lopettivat perinteisen sopimustoiminnan tällä alueella. Perinteisen osuustoiminnan merkitys on heikentynyt silloin, kun on jouduttu toimimaan pörssiyhtiöiden pelisäännöillä. MTK on korostanut viljelijöiden määräysvallassa olevien konsernien omistajaohjauksen merkitystä ottaa vastuuta myös siitä, että yrityksen maatalousraaka-ainetoimittajien tuotanto tapahtuu kestävältä taloudelliselta pohjalta.
Tuotantosopimusten ja ketjuohjauksen merkitys on kasvanut elintarviketeollisuuden raaka-ainesaannin ja viljelijän markkinoiden varmistajana. Sopimukseen liittyvä hinnan asetanta ei ole ollut kaikilta osin tasapuolinen, sillä hintaan liittyvä markkinariski on jäänyt usein viljelijän kannettavaksi.
Viljakauppaa varten on pyritty kehittämään uusia sopimusmalleja, jotka ovat kilpailulainsäädännön mukaisia ja joilla myös viljelijä voi etukäteen varmistaa saatavan hinnan. MTK on ollut osaltaan edistämässä uudentyyppisten sopimustuotantomallien aikaansaamista.
Vuoden 2006 loppupuolelta alkaen on ollut nähtävissä merkkejä markkinatasapainon korjaantumisesta ja samalla hintatason vahvistumisesta niin viljamarkkinoilla kuin osittain myös kotieläintuotteissa. Taustalla on sekä uudistuvien energialähteiden kasvava kysyntä öljyn hinnan noustessa. Viljan kysyntä on alueellisesti ylittänyt tarjonnan, joka on pienentänyt viljavarastoja ja vahvistanut markkinaa.
Markkinaedunvalvonnan tehostaminen on nostettu MTK:n yhdeksi avaintavoitteeksi. Yhteydenpitoa elintarviketeollisuuteen ja päivittäistavarakauppaan on tiivistetty. Ajankohtaista markkinainformaatiota välitetään etenkin Maaseudun Tulevaisuuden markkinatietopalstan kautta. Myös Reppu-sivujen kautta välitettävää markkinatietopalvelua on kehitetty monipuolisemmaksi ja kattavammaksi. MTK on ollut mukana myös koulutuksen järjestämisessä, jonka tavoitteena on ollut viljelijöiden markkinaosaamisen parantaminen. MTK on myös osallistunut eri tavoin menekinedistämis-, laatu- ja kuluttajatyöhön. Tuotekohtaista markkinaedunvalvontaa on tiivistetty kaikilla tuotesektoreilla.
Tuotekohtaisilla ohjelmilla asetetaan yhteiset tavoitteet. Viljelijät seuraavat markkinoiden kehitystä säännöllisesti jäsenverkon (Repun), Maaseudun Tulevaisuuden ja muiden välineiden avulla. Tuottajajärjestö osallistuu hankkeisiin ja tutkimuksiin, jotka edistävät viljelijöiden välistä yhteistyötä ja uusien hinnoittelujärjestelmien käyttöönottoa.
Maassamme on mahdollisimman yhdenvertainen, EU:n hyväksymä, pitkäaikainen tukikokonaisuus, johon on varattu riittävät määrärahat. Maatalouden tukikokonaisuus on joustava ja kannustava. Tukiratkaisut kohtelevat eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti ottaen huomioon luonnonolot, työmäärän ja tuotantoon sijoitetun pääoman. Tukijärjestelmiä yksinkertaistetaan, niiden ongelmakohdat korjataan ja viljelijöiden oikeusturvaa parannetaan.
Maatalouspoliittisena tavoitteena tulee olla koko maassa tuotantosuunnittain kokonaistukitasoltaan yhteneväinen tukijärjestelmä (niin, että maatalouden harjoittamiselle edellytykset antava tukipolitiikka laajennetaan koko maahan). Eri tuotantosuuntien kokonaistukitasot tulisi säilyttää vähintään vuoden 2003 tasolla. Tavoitteena on, että matalamman tukitason tukijärjestelmät pyritään nostamaan korkeammalle tasolle.
Tukikokonaisuudessa alueiden ja tuotantosuuntien ongelmiin etsitään ratkaisut. Muutosten toteuttamiseen neuvotellaan riittävät määrärahat. Osarahoitteisten tukien EU-rahoitus varmistetaan alkavalle rahoituskaudelle.
Maatalouden tukijärjestelmässä tapahtui suuri muutos vuoden 2006 alussa, jolloin tilatukijärjestelmän otettiin käyttöön. EU:n maatalouspolitiikan muutos aiheutti monivuotisen ja laajan valmistelutyön maataloushallinnolle ja myös MTK:lle. EU:n CAP-tukien muuttaminen siten, että merkittävä osa tuesta maksetaan tuotannosta irrotettuna sekä suorien tukien ehdoksi laaditut täydentävät ehdot monimutkaistivat jo aiemmin vaikeaselkoista järjestelmää.
MTK osallistui järjestelmän valmisteluun ja siihen liittyvään päätöksentekoon kiinteästi. Järjestön tavoitteena oli turvata viljelijöiden tukien säilyminen mahdollisimman vakaana muutoksesta huolimatta. MTK:n linjausten mukaan minkään tuotantosuunnan tai alueen tuet eivät saaneet muuttua kohtuuttomasti. Tämän tavoitteen vuoksi maataloushallinnossa laadittiin lukuisia vaihtoehtoisia laskelmia kaikki Suomen maatilat kattavalla aineistolla. Näiden yksityiskohtaisten vaikutuslaskelmien kautta MTK ja valtionhallinto pystyivät tekemään ratkaisut tilatukimallin sisällöstä siten, että kohtuuttomilta tukimenetyksiltä vältyttiin. Tämä merkitsi maatalouden koko tukijärjestelmän huomioon ottamista.
EU-tukiin liittyvät täydentävät ehdot perustuvat periaatteessa jo aiemmin voimassa olevaan lainsäädäntöön. Oleellinen muutos tapahtui kuitenkin ehtojen valvonnassa ja siinä, että niiden noudattamatta jättämisestä alennetaan tukia. MTK:n vaatimuksista täydentävien ehtojen sisältöä on lievennetty ministeriön alkuperäisistä suunnitelmista, mutta edelleen tukiehdot ovat liian tiukat ja maatilojen hyviin ja totuttuihin käytäntöihin sopimattomat.
Maatalouden tukijärjestelmää kokonaisuutena tarkasteltuna MTK ei ole onnistunut saavuttamaan eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti kohtelevaa järjestelmää. Vaikka tilatukijärjestelmää valmisteltaessa ja sen sisällöstä päätettäessä kaikkia tukivälineitä tarkasteltiin samanaikaisesti, tällä ei voitu poistaa Etelä-Suomen kansallisen tukijärjestelmän puutteita. Myös tuotantotukien siirtyminen maksettavaksi enenevässä määrin pellon kautta kohtelee eri tuotantosuuntia ja maatiloja eri tavalla.
LFA- ja ympäristötukien rahoituspäätökset vuodesta 2006 mahdollistavat nykyisten ohjelmien jatkoa likimain nykymuotoisena myös tulevalla rahoituskaudella. Suurin ongelma tällä hetkellä on investointitukien rahoituksessa. Uusimpien arvioiden mukaan Maatilatalouden kehittämisrahaston varat eivät riitä rahoittamaan uuden rahoituskauden investointeja vaan tarvitaan lisärahoitusta valtion budjetista. Tämä asia jää aloittavan hallituksen hoidettavaksi.
Pääosin liittymissopimuksen artiklaan 141 perustuva tukijärjestelmä on voimassa vuoden 2007 loppuun. MTK vaati hallitusta toimimaan siten, että vuoden 2006 loppuun mennessä tukijärjestelmän jatkosta olisi saatu EU:n komission ja Suomen välinen sopimus. Tämä ei toteutunut ja itse asiassa konkreettinen Suomen tukiesityksen laatiminen jäi keväällä 2007 työnsä aloittavan hallituksen tehtäväksi.
Tukineuvottelijat valmistelevat tukijärjestelmän perusteiden muutokset avoimuuden periaatetta noudattaen ja hyvässä yhteistyössä eri tuotantosuuntien viljelijöiden ja valtiovallan kanssa. Järjestö perustelee tuen tarpeen ja tukijärjestelmän ongelmakohdat asiantuntevasti Suomen ja EU:n päättäjille. Suomalaisen tuotannon vahvuudet ja erityispiirteet tuodaan esille siten, että kuluttajat hyväksyvät maatalouden tukemisen.
Viljelijät hyödyntävät neuvontaa, koulutusta ja tutkimuksen tuloksia. Resursseja on lisättävä maatalouden tutkimustoiminnan kehittämiseen käytännön maatilatalouden näkökulmasta. Viljelijät seuraavat kustannuskehitystä ja markkinahintoja sekä hyödyntävät tietotekniikkaa ja laatujärjestelmiä työssään. Tilojen välinen yhteistyö sekä tilan työtehtävien ulkoistaminen parantavat kannattavuutta ja ajanhallintaa. Ketjuohjaukseen perustuva sopimustuotanto hyödyttää koko elintarvikeketjua. Jäsenet suosivat laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä kotimaisia tuotanto panoksia.
Järjestö seuraa tuotantopanosten hintojen kehitystä EU-markkinoilla ja edistää tilojen välistä yhteistyötä tuotantopanosten hankinnassa ja urakointipalveluiden käytössä. Jäsenille luodaan mahdollisuuksia kilpailuttaa tuotantopanosten tarjoajia. Sopimustuotannon kehittyminen vähentää markkinointiriskejä ja parantaa koko elintarvikeketjun kilpailukykyä. Maatilojen laatutyö edistyy kansallisen laatustrategian tavoitteiden mukaisesti.
Viljelijöiden kustannus- ja markkinatietoisuutta on pyritty lisäämään. Markkinatietopalvelua on kehitetty Maaseudun Tulevaisuuden markkinatietopalstan ja internetin välityksellä. MTK tarjoaa jäsenilleen tällä hetkellä maan kattavinta maataloustuotteiden hintaseurantaa Reppu-sivuilla. Myös tietoja tärkeimpien tuotantopanosten hintakehityksestä on raportoitu säännöllisesti Maaseudun Tulevaisuuden ja osin myös Koneviestin välityksellä.
Säännöllisesti on seurattu mm. rehujen ja lannoitteiden hintoja. Tarkoituksena on saada Reppu-sivuille lisää ajankohtaista tietoa tuotantopanosten hinnoista. Vuoden 2007 aikana valmistuu PTT:n esiselvitys tuotantopanosten hintavertailusta Suomen ja lähimpien kilpailijamaiden välillä. Sen perusteella päätetään jatkotoimista. Ongelmana tuotantopanosten hintavertailussa on tuotantopanosten erilaisuus eri maissa ja siitä johtuva heikko vertailukelpoisuus.
Tuotantosopimusten ja ketjuohjauksen merkitys on kasvanut elintarviketeollisuuden raaka-ainesaannin ja viljelijän tuottamien tuotteiden markkinoiden varmistajana. Sopimukseen liittyvät hinnoitteluperusteet eivät ole ollut kaikilta osin tasapuolisia, sillä hintaan liittyvä markkinariski on jäänyt pääsääntöisesti yksinomaan viljelijän kannettavaksi.
Viljaa ja erikoiskasveja varten on pyritty kehittämään uusia sopimusmalleja, jotka ovat kilpailulainsäädännön mukaisia ja joilla myös viljelijä voi etukäteen varmistaa saatavan hinnan. MTK on ollut aktiivisesti edistämässä uudentyyppisten sopimustuotantomallien aikaansaamista, joka vähentää markkinariskejä tai ainakin kohdentaa ne aiempaa tasapuolisemmin ostajien ja myyjän välillä.
MTK on myös osallistunut eri tavoin menekinedistämis-, laatu- ja kuluttajatyöhön.
Hinta- ja kustannusseuranta toteutetaan yhteistyössä tutkimuksen, neuvonnan ja viranomaisten kanssa. Neuvonta, tutkimus ja oppilaitokset tarjoavat viljelijöille korkealaatuisia palveluja ja välineitä kustannusten hallintaan. Järjestö auttaa jäseniä suunnitelmallisen sopimustuotannon järjestämisessä. Kehittyvää tietoverkkoa hyödynnetään.
Järjestö edistää tuotanto- ja markkinamahdollisuuksiin liittyvää tutkimusta, tuotekehitystä ja jalostusta samalla huolehtien viljelijöiden eduista tuotantoketjussa. Elintarviketuotannossa korostuvat terveellisyys ja turvallisuus. Non food -tuotannolle, kuten bioenergialle, avautuu lisää mahdollisuuksia. Järjestö edistää peltoenergian lisääntyvää käyttöä
Uusien teknologioiden ja menetelmien käyttöönotto edellyttää tieteellisesti todettua turvallisuutta ja yhteiskunnan hyväksyntää. Kuluttajat ja viljelijät vaativat tuotteiden jäljitettävyyttä sekä selkeitä alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjä.
Luomutuotanto kasvaa kysyntää vastaavasti ja markkinoiden toimivuutta kehitetään. Viljelijät saavat luomutuotteista markkinoilta korkeampaa hintaa, jolla yhdessä luomutuen kanssa katetaan tuotannon korkeammat yksikkökustannukset.
Uusia tuotantotapoja ja teknologioita käyttöön otettaessa tuotannon eettisyys ja ympäristö otetaan huomioon. Eri tuotantomuotojen rinnakkaiselolle on luotu selkeät säännöt.
Geenimuunneltujen tuotteiden viljely on lisääntynyt nopeasti Yhdysvalloissa, latinalaisessa Amerikassa sekä Kiinassa ja Intiassa. Myös Euroopassa geenimuunneltuja lajikkeita viljellään jonkin verran. EU:n päätösten mukaisesti myös Suomessa on laadittu säännöt tavanomaisten ja geenimuunneltujen kasvien rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Vuoteen 2007 mennessä ei ole jalostettu yhtään geenimuunneltua kasvia, jota voitaisiin viljellä Suomen oloissa. Keski-Euroopassa geenimuunnellun soijan käyttö eläinten rehuissa on varsin yleistä.
Ympäristöä säästävien viljelymenetelmien käyttö on yleistynyt. Siihen on kannustanut ympäristötuki ja tavoite säästää tuotantokustannuksia. Myös maatalouden vesiensuojelussa on tapahtunut huomattavaa edistymistä peltoviljelyssä että kotieläinyksiköiden lannan ja jätevesien käsittelyssä.
Luomutuotannon kehittymisestä on huolehdittu tutkimustoimintaa ja markkinointitaitoja lisäämällä sekä turvaamalla riittävät maatalouden ympäristötukivarat.
Järjestö osallistuu erilaisten tuotanto- ja markkinamahdollisuuksien (kuten lähiruoka, luomu, Joutsenlippu, Kotimaiset Kasvikset) sekä suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseen yhdessä sidosryhmien kanssa. Liitot ja yhdistykset osallistuvat aktiivisesti lähiruokatoimintaan. Kotimaisia elintarvikkeita markkinoidaan yhteistyössä Finfoodin ja muiden menekinedistämisjärjestöjen kanssa. Kansallista luomustrategiaa toteutetaan toimivien markkinoiden luomiseksi. Tutkimuksella ja tuotekehityksellä selvitetään uusien teknologioiden edut ja riskit. Uusien teknologioiden käyttöönotto on mahdollista vasta, kun pelisäännöt ja vastuut on selkeästi määritelty. Voimayhtiöiden kiinnostus pellolla tuotettavan bioenergian hyödyntämiseen kartoitetaan.
Suomalaisen perhemaatalouden erityispiirteet ja vahvuudet tunnistetaan ja tunnustetaan laajasti niin Suomessa kuin muissakin maissa. Vahvuudet perustuvat viljelijöiden korkeaan ammattitaitoon, puhtaisiin peltoihin, tuotantoeläinten terveyteen ja hyvään kohteluun sekä koko elintarvikeketjun pitkäjänteiseen työhön turvallisen ruoan puolesta. Euroopassa on laajasti hyväksytty periaate, että perheviljelmillä pystytään parhaiten varmistamaan tuotannon laatu ja tuotantoeläinten hyvä kohtelu sekä tuotannon monimuotoisuus.
Maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla yhteisön alueilla, mukaan lukien yhteisön syrjäiset, epäsuotuisat alueet. Kansainväliset maatalous- ja kauppapoliittiset päätökset turvaavat suomalaisten perheviljelmien mahdollisuudet kannattavaan tuotantoon. Suomen epäedullisten tuotanto-olojen vuoksi maatalouden tuen on oltava muuta Eurooppaa korkeampi.
Koko Suomessa on pitkäaikainen, kansainvälisesti hyväksytty tukijärjestelmä. EU:n maatalouspolitiikan uudistusta toteutetaan Suomen maatalouden erityispiirteisiin sovitettuna. WTO-sopimus mahdollistaa jo päätettyjen tukimuotojen jatkamisen ja eurooppalaisen hintatason säilyttämisen. Markkinat pysyvät vakaina ja tuottajahinnat maailmanmarkkinahintoja korkeampina.
EU:n maatalouspolitiikan rahoitus turvataan uudistuksissa. Maataloustuotteiden markkinatasapaino säilyy laajentumisessa kasvaneilla sisämarkkinoilla. Yhteismarkkinoilla olevat tuotteet täyttävät EU:n asettamat terveys- ja laatuvaatimukset.
EU:n maatalouspolitiikan suuressa uudistuksessa, joka Suomessa merkitsi tilatukijärjestelmän käyttöön ottoa vuoden 2006 alussa, MTK pyrki siihen, että tukijärjestelmän kokonaisuudessa otettaisiin aikaisempaan paremmin huomioon eri tuotantosuuntien ja alueiden tarpeet. Myös EU:n maaseudun kehittämisasetuksen mukaisten tukien valmistelussa MTK oli aktiivisesti mukana. Erityisesti maatalouden ympäristötuen valmistelussa kuultiin eri tuotantosuuntien ja alueiden edustajia, jotta MTK:n vaatimukset valtionhallintoon päin vastaisivat mahdollisimman hyvin viljelijöiden tarpeita.
Maatalouden ympäristötuen valmistelu ja siitä päättäminen osoittautui erityisen vaikeaksi. EU:n lainsäädäntö on muuttunut tiukemmaksi ja Suomen ympäristöhallinnon tavoitteet aikaisempaa kunnianhimoisemmiksi. Tämän vuoksi uuden järjestelmän ehdot ovat viljelijän kannalta edellistä ohjelmaa heikommat ja korvaustaso alhaisempi. Lopullinen tieto ympäristöohjelman sisällöstä saavutti viljelijät myöhään johtuen erityisesti EU:n komission pitkästä käsittelyajasta johtuen.
MTK edellytti maaseudun kehittämisohjelmalle vuosiksi 2007–2013 riittävää rahoitusta. Monien vaiheiden jälkeen EU:n rahoitus ja sen vähenemistä täydentävä kansallinen lisärahoitus onnistuttiin saamaan yhteensä tasolle, joka turvaa viljelijöille tärkeiden luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen toteuttamisen edellisen kauden tasolla.
Viljelijät ovat käyttäneet maatalouden aloitus- ja investointitukia runsaasti koko maassa maatilojen rakenteen kehittämisessä. Nykyiset investointituen välineet ovat voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. MTK on ollut jo useita vuosia huolissaan maatalouden rakennerahoituksen riittävyydestä pitkällä aikavälillä Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen ehtyessä. MTK odottaa uuden hallituksen ratkaisevan rahoitusongelman ja tällä tavalla turvaavan pitkäjänteisen maatalouden kilpailukyvyn parantamisen.
WTO-neuvottelut keskeytettiin kesällä 2006. Neuvotteluja päätettiin jatkaa helmikuussa 2007. MTK on vedonnut Suomessa WTO-neuvotteluissa vastuullisiin tahoihin, jotta ne edellyttävät komissiota toimimaan niin, että WTO:sta ei aiheudu uutta EU:n maatalouspolitiikan uudistusta. MTK on vaatinut tätä myös komissiolta suoraan ja EU:n tuottajajärjestön Copan kautta. MTK jatkaa työtä, jotta kansainväliset maatalous- ja kauppapoliittiset päätökset ovat sellaisia, että ne turvaavat suomalaisten perheviljelmien mahdollisuudet kannattavaan tuotantoon.
Varmistetaan yhteiskunnan laaja yksimielisyys maatalouspolitiikan tavoitteista. Järjestö tuo esille pohjoisten maatalousalueiden erityispiirteitä. Monivaikutteisen maatalouden periaatteet hyväksytään WTO-neuvotteluissa.
Suomalaisen maaseudun tuotteet ja palvelut ovat korkealaatuisia. Viljelijät ja yrittäjät tuntevat laadun osatekijät ja soveltavat niitä jokapäiväisessä työssä. Kauppa on valmis markkinoimaan laatuketjun tuottamia elintarvikkeita ja kuluttajat maksamaan niistä reilun hinnan. Laatuketjujen osat tukevat toisiaan. Laadun tuottamisen lisäarvo jakautuu tasapuolisesti koko ketjulle. Laatu ja hinta kulkevat käsi kädessä. Laatuketjun yhteistyö turvaa laadun säilymisen koko ketjussa.
Avaintavoitteet
Suomalaisen ruoan turvallisuus on kilpailuetu, jota rakennetaan läpinäkyvästi toimivassa elintarvikeketjussa. Sen jokainen lenkki vastaa kuluttajalle oman toimintansa laadusta ja turvallisuudesta. Viljelijän korkea ammattitaito ja etiikka sekä puhtaat pellot ja tuotantoeläinten hyvä kohtelu muodostavat ruokaturvan perustan. Kuljetus, kauppa ja elintarviketeollisuus vaalivat raaka-aineiden laatua ja viestivät niiden alkuperästä omassa toiminnassaan ja markkinoinnissaan. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan suomalaisen tuotannon puhtaudesta ja turvallisuudesta, mikä hyödyttää ketjun kaikkia osia.
Elintarvikeketju vaalii eläin- ja kasviterveyden erinomaista tilannetta. Yhdyskuntajätteiden levittäminen pelloille torjutaan, ellei jätteiden puhtaudesta ole täysiä takeita.
Eläin- ja kasvinterveystilanne on säilynyt Suomessa hyvänä. Sen eteen on tehty järjestelmällistä ennakoivaa työtä.
MTK on ollut aktiivisesti mukana eläinten terveydenhuoltojärjestelmän (ETU- toiminta ja Sikava- ja Naseva- palvelut sika- ja nautasektoreille) kehittämisessä. Tavoitteena on ennalta ehkäisevä terveydenhuolto. Tilat ovat laajalti liittyneet mukaan tähän toimintaan.
MTK on tukenut myös vapaaehtoista Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n työtä. MTK on osallistunut myös tuotantoeläinten hyvinvointistrategian sekä vuonna 2008 voimaantulevan eläinten hyvinvointitoimenpiteen valmisteluun.
MTK on osallistunut myös tuotantoeläinten hyvinvointistrategian laatimiseen ja myötävaikuttanut siihen, että tavoitteisiin kirjattiin eläinten hyvinvoinnin kehittäminen niin, että kotieläintuotannon kilpailukyky säilytetään. MTK oli mukana myös valmistelemassa ehdotus eläinten hyvinvointitoimenpiteeksi maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2007–2013. Ohjelman toteuttaminen siirtyi vuoden 2008 alkuun ja siihen voi alkuvaiheessa liittyä nautakarja-, maidontuotanto- ja sikatilat. MTK on pitänyt tärkeänä, että myös muut eläinlajit, kuten lampaat ja siipikarja, saadaan ohjelmaan mukaan. Ohjelman valmistelu jatkuu vielä vuoden 2008 puolelle.
Yhdyskuntalietteen levittäminen pelloille on ollut rajoitettua. Pääosa siitä on käytetty erilaiseen viherrakentamiseen.
Elintarvikeketjun omat ohjelmat ja toimenpiteet täydentävät ja tehostavat lakisääteistä valvontaa.
Järjestelmällinen laatutyö takaa turvallisten laatutuotteiden ketjun pellolta pöytään. Samalla se kehittää yritysten toimintaa ja parantaa kustannustehokkuutta. Omalla toiminnallaan ja arvojensa pohjalta viljelijät ja yrittäjät rakentavat myönteisen mielikuvan tuotteidensa alkuperästä, laadusta, eettisestä tuotantotavasta ja tuotteeseen sisältyvistä arvoista.
Laatu näkyy maatilojen ja yritysten hoidettuna ympäristönä ja toimintakulttuurina. Elinkeinon yhteisvastuu kokonaisvaltaisen laadun luomisessa toteutuu. Maatalouden eri tuotantosuunnat ovat osana laatutyötä laatineet hyvän tuotantotavan ohjeistot.
MTK on osallistunut aktiivisesti elintarvikeketjun kansallisen laatustrategian toteuttamiseen. Laatustrategiaa on päivitetty ajan tasalle. Tavoitteena on koko elintarvikeketju aukoton laatuketju. Strategian pääpainoalueiksi on linjattu elintarviketalouden kilpailukyvyn kehittäminen ja yhteiskuntavastuullisen toimintatavan kehittäminen.
Laatustrategian toteuttamisen puitteissa on toteutettu monia myös alkutuotantoon liittyviä kehittämishankkeita. Keskeisimmille tuotantosuunnille on laadittu hyvän tuotantotavan ohjeistot. Yli 22 000 maatilaa on osallistunut laatukoulutukseen.
Hyvin hoidettuun tuotantoympäristöön on kiinnitetty huomiota myös maatalouden ympäristötukiohjelmassa.
Kokonaisvaltainen laatuajattelu sisältyy järjestön toimintaan ja koulutusjärjestelmään. Tuotekohtaiset strategiat sitouttavat eri tuotannonalat yhteisten laatutavoitteiden toteuttamiseen.
Maatiloilla on mielekkäät mahdollisuudet laatutyön tekemiseen ja siihen tarvittavan tiedon ja taidon hankkimiseen. Laatuketjut toimivat niin, että kaikki ketjun lenkit hyötyvät laatutyön lisäarvosta tasapuolisesti. Tavoitteena on elintarvikeketjun tarpeet tyydyttävän laatujärjestelmän luominen. Laatutyö on jatkuvaa oman toiminnan arviointia ja kehittämistä. Järjestelmä on jäsenille vapaaehtoinen.
Laatutyötä jatketaan tavoitteellisesti. Laatujärjestelmän vaikutuksista maatilan ja yrityksen kannattavuuteen on selkeät mittarit eri tuotantosuunnille ja yrityksille. Kotimainen elintarviketeollisuus ja kauppa markkinoivat aktiivisesti laatuketjun tuotteita.
Yli 22 000 maatila on osallistunut laatukoulutukseen. Tilatason laatukoulutusta on tuettu laatustrategian ja maatalousyrittäjien opintorahan avulla.
Tilatasolla toiminnan pääpaino on ollut maatilojen kilpailukyvyn parantamisessa kehittämällä yritysten johtamista ja siinä tarvittavia työkaluja. Maatalouden neuvontajärjestöllä on tässä ollut keskeinen rooli. MTK on osaltaan tiivistänyt yhteistyötä ProAgrian kanssa.
Kansallisen laatustrategian ja keskeisten hankkeiden vaikuttavuutta on arvioitu.
Kansallisen laatumerkin käyttöönottoa on selvitetty eri yhteyksissä. Pisimmällä siinä on kotimaisten kasvisten sirkkalehtimerkki. Parhaillaan on käynnissä Joutsenlipun kehittämistä laatumerkiksi koskeva esiselvitys.
Laatuketjun osapuolet kehittävät ja toteuttavat laatujärjestelmää ja -koulutusta yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja neuvonnan kanssa. Järjestö valvoo koulutuksen tasoa ja tuloksellisuutta viljelijän ja hänen yrityksensä kannalta. Järjestön ja elintarviketeollisuuden johto neuvottelevat jatkuvasti kaupan ketjujen kanssa kestävän hinnoittelun periaatteista ja laatuketjun toiminnan eduista kaikille osapuolille. Kuluttajille tiedotetaan tuotteiden alkuperästä ja suomalaisen elintarvikeketjun laatutyöstä yhteistyössä eri tuotannonalojen oman viestinnän kanssa.
*Perhemetsätalous = yksityisten metsänomistajien ja heidän perheidensä sekä näiden muodostamien yhteismetsien harjoittamaa metsätaloutta.
Perhemetsätalous on yli sukupolvien kestävää ja kannattavaa. Metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsistään. Metsän tuotto hyödynnetään metsänomistajille kannattavimmalla tavalla. Perhemetsätalouden tuotteilla on kuluttajien hyväksyntä ja riittävä kysyntä.
Valtio myöntää rahoitustukea pitkävaikutteisiin metsänhoito- ja metsänparannustöihin. Metsäverotukseen ja metsätalouden rahoituslainsäädäntöön sisältyy kannustimia, jotka edistävät kestävää perhemetsätaloutta. Metsänomistajille luodaan edellytykset harjoittaa moniarvoista ja taloudellisesti kannattavaa metsä taloutta koko maassa.
Metsien monimuotoisuuden ja metsien tuottamien muiden palvelujen turvaaminen perustuu markkinalähtöisiin, metsänomistajia kannustaviin keinoihin. Metsään monipuolisesti liittyvä yritystoiminta lisää metsätalouden kannattavuutta ja perhemetsätalouden merkitystä.
Nykyiset suojelualueet ja toiminta perhemetsissä luovat parhaat edellytykset monimuotoisuuden ylläpitämiseen yksityismetsissä. Metsien monimuotoisuus ja metsien suojelu perustuvat maanomistuksen kunnioitukseen sekä metsänomistajien arvomaailman mukaiseen ja vapaaehtoisuutta kannustavaan toimintaan. Metsälain valvonnassa turvataan metsänomistajan oikeudet ja yhdenmukainen laintulkinta koko maassa. Metsien suojelu ja talouskäyttö sovitetaan yhteen. Suojelussa noudatetaan täyden korvauksen periaatetta.
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden tekemiseen on valtion talousarviossa riittävät määrärahat, joilla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta. Metsätalouden verokohtelu on tasavertaista suhteessa muihin maaseutuelinkeinoihin. Puun myyntitulojen verotukseen on kehitetty metsänhoidon omatoimisuuteen kannustavia elementtejä. Etelä-Suomen metsien mahdollisessa lisäsuojelussa noudatetaan METSO monimuotoisuusohjelmassa kokeiltuja uusia keinoja. Metsien käytön mahdolliset rajoitukset eivät vaaranna paikallisia metsätalouden toimintaedellytyksiä.
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset määrärahat eivät ole nousseet, mutta ovat kohtuullisesti riittäneet toteutettujen töiden tekemiseen. Rahoituslain muutos vuonna 2007 ei vastannut järjestön tavoitteita uudistukselle, sillä se heikensi rahoitusehtoja eikä onnistunut keventämään rahoituslain hallinnointia. Eduskunta on hyväksynyt uuden lain, mutta se vaatii vielä EU:n hyväksynnän ja uusi laki astunee voimaan vuoden 2008 alussa.
Metsätalouden verotuksessa on siirrytty puun myyntitulojen verotukseen. Siirtymäkauden päättymiseen ei liittynyt metsänomistajille suunnattuja verokevennyksiä tai muita erikoisratkaisuja. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa ei ole käytettävissä samanlaista veronhuojennusmenettelyä kuin maatiloilla.
Metsien suojelussa vapaaehtoisuuteen ja määräaikaisiin sopimuksiin perustuva toimintamalli on saanut laajan poliittisen ja myös ympäristöhallinnon kannatuksen. Toimintamallista onkin muodostumassa uuden suojelupolitiikan esimerkki, jonka myös metsänomistajat ovat ottaneet myönteisesti vastaan.
Järjestö tekee aloitteita metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdoksen verohuojennusmahdollisuuksien kehittämiseksi sekä myyntitulojen verotusjärjestelmään sopivista kannustimista. Luonnonsuojelulakia tarkistetaan niillä METSO-monimuotoisuusohjelmaan sisältyvillä keinoilla, joiden todetaan turvaavan parhaiten kestävän metsätalouden edellytykset perhemetsissä. MTK:n, metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten yhdessä muodostama metsänomistajaorganisaatio toimii aktiivisesti METSO:n kokeiluhankkeiden toteuttamiseksi.
Eri puutavaralajien alueittainen kokonaiskysyntä mahdollistaa kestävän hakkuusuunnitteen mukaisen metsien hyödyntämisen. Perhemetsien puuntarjonta vastaa markkinakysyntää ja puumarkkinoilla on toimiva kilpailu. Kotimaisella, PEFC-sertifioidulla puulla on vakaa hintakehitys. Metsäenergiasta on muodostunut tuote, jolla on vakiintuneet kauppatavat, markkinahinta ja toimivat markkinat.
Eri puutavaralajien vakaa hintakehitys ja metsätalouden kustannustehokkuus turvaavat metsänomistamisen kannattavuuden. Yksityismetsien kaikkien puutavaralajien tarjonta vastaa alueellista kysyntää.
Metsäverotuksen siirtymäajan jälkeen puukauppaa käydään markkinatilanteeseen tasapainottaen. Puun hinnoitteluun on löydetty uusia vaihtoehtoja, joilla voidaan saada käyttöarvon mukainen hintataso kaikille puutavaralajeille.
Puumarkkinoiden toimivuus ja markkinatasapaino säilyi metsäverotuksen siirtymävaiheessa. Metsänomistajat olivat hyvin varautuneet siirtymäajan päättymiseen eikä viimeiseen vuoteen 2005 enää kasautunut suuria myyntipaineita. Siirtymäkauden jälkeen kysyntä ja tarjonta ovat kehittyneet tasapainoisesti luoden hyvät edellytykset puumarkkinoiden toimivuudelle.
Kotimaisen puun kysyntä on vahvassa nousussa johtuen sekä tuontipuun kohonneesta hintatasosta että erityisesti Venäjältä tuotavan puun mahdollisesta vähenemisestä.
Lopputuotteiden markkinahintakehitys vaikuttaa suoraan erityisesti tukin hintakehitykseen. Vuoden 2006 alkanut ja edelleen vuoden 2007 aikana jatkunut sahateollisuustuotteiden hyvä kysyntä ja kohonnut hintataso ovat nostaneet myös tukin hintaa sekä Suomessa että koko Euroopassa. Samanaikaisesti myös kuitupuun hinta on kohonnut.
Eri ostajien puun hinnoitteluperusteet ovat eriytyneet ja myös esim. runkohinnoittelua käytetään eräissä osissa maata. Ongelmana metsänomistajat ovat edelleen kokeneet kuitupuun hinnoittelun. Pieniläpimittaisen puun käyttäminen esim. pikkutukkeina ja parruaiheina tai vastaavina tuotteina vähentää kuitupuun osuutta ja siten parantaa metsänomistajan puunmyyntituloja.
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ratkaisee puumarkkinoiden toimivuuden. Puun markkinointi perustuu kilpailuttamiseen. Metsänomistajaorganisaatio on sitoutunut markkinatasapainon toteuttamiseen. Metsänomistajaorganisaatio toimii kaikilla tasoilla puukauppa- ja metsäenergiastrategiansa mukaan. Metsänhoitoyhdistykset noudattavat metsänomistajaorganisaation puukaupallisia periaatteita. Metsänomistajien liitot vahvistavat jäsenkuntansa asemaa yhtenäistämällä toimintaansa.
Metsänomistajaorganisaatio huolehtii markkinatiedon välittämisestä ja kehittää aktiivisesti uusia asiakaslähtöisiä puukauppapalveluja vastaamaan sekä metsänomistajien että puunostajien tarpeita. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä puunhankintayritysten kanssa metsänomistajaorganisaatio pyrkii molempia osapuolia hyödyntäviin tuloksiin puukaupassa.
Metsänhoitoyhdistysten palveluketju takaa metsänomistajille luotettavan, kustannustehokkaan ja tasalaatuisen sekä yhtenäisen palvelun. Metsänhoitoyhdistysten nykymuotoinen rahoituspohja säilytetään.
Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun ohella metsänomistajat tuottavat raaka-ainetta monipuolistuville puun jatkojalostajille. Kotimaisen puun käyttökohteita on kaikelle puulle alueellisia hakkuumahdollisuuksia vastaavasti. Lähialueiden vientimarkkinat lisäävät metsänomistajille puun markkinointivaihtoehtoja. Puun hyväksyttävyys uusiutuvana raaka-aineena vahvistuu. Metsään ja puuhun liittyvällä osaamisella ja yrittäjyydellä on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Metsäenergian käyttö lisääntyy ja metsäenergian toimitukset perustuvat vakiintuneisiin kauppatapoihin ja korjuun laatukriteereihin. Monipuoliseen käyttöön soveltuvalle puuraaka-aineelle kehitetään toimivat markkinat.
Kilpailun turvaamiseksi ja lisäarvon saamiseksi puun jatkojalostusmahdollisuuksia kehitetään puuteollisuuspoliittisten linjausten mukaisesti. Pieniläpimittaiselle puulle etsitään vaihtoehtoisia käyttökohteita.
Eri tahojen yhteistyönä on laadittu puutuoteteollisuuspoliittinen ohjelma ja puurakentamisen edistämisohjelma. Suomen Metsäsäätiön rahoittamilla hankkeilla on edistetty puun käyttöä. Puun käyttö sekä kotimaisessa uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa on lisääntynyt.
Sahateollisuuden uusinvestoinneissa on otettu käyttöön entistä useammin mahdollisuus pieniläpimittaisen tukkipuun sahaukseen. Ensiharvennuspuulle on ollut ongelmia löytää tarjontamahdollisuutta vastaavaa määrää käyttökohteita.
Metsäteollisuusyritykset ryhtyivät maksamaan puukaupan yhteydessä korjattavalle metsäenergialle erillistä yksikköhintaa. Metsäenergian korjuulle on laadittu ohjeisto, jonka mukaan toimien hyvälaatuinen korjuujälki voidaan turvata.
Metsänomistajaorganisaatio osallistuu aktiivisesti puun uusien markkinointimahdollisuuksien ja käyttömuotojen kehittämiseen. Metsänhoitoyhdistykset varmistavat aktiivisesti puuta käyttävän pk-teollisuuden raaka-aineen saannin ja niillä on merkittävä asema myös metsäenergiamarkkinoilla.
Metsänomistajat osallistuvat aktiivisesti Suomen Metsäsäätiön toiminnan rahoittamiseen. Näin edistetään puutuotteiden menekkiä ja metsäelinkeinon tulevaisuutta.
Kansainvälinen metsäpolitiikka tunnustaa perhemetsätalouden erityisaseman kestävän metsätalouden toteuttajana. Perhemetsätaloudella on vahva kansainvälinen organisaatio, jolla on vaikuttava asema kansainvälisissä neuvotteluissa ja prosesseissa. Muiden sektoreiden kansainvälisissä prosesseissa perhemetsätalouden ja metsäelinkeinon merkitys kestävän kehityksen toteuttajana on huomioitu.
Avaintavoitteet
EU:n metsäpoliittisten toimenpiteiden lähtökohtana on markkinalähtöinen kestävä metsätalous. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys otetaan tasaveroisesti huomioon muiden kestävyyden ulottuvuuksien rinnalla. Metsiin ja metsätalouteen liittyviä toimenpiteitä käsitellään koordinoidusti EU:n eri elimissä. EU:n toimenpiteet tukevat monitavoitteista markkinalähtöistä perhemetsätaloutta.
Päivitetty EU:n metsästrategia vahvistaa metsäasioiden koordinointia ja elinkeinonäkökulmaa EU:n päätöksenteossa. EU:n maaseudun kehittämistoimilla tuetaan markkinalähtöisen metsätalouden kilpailuasemaa. Metsäasioiden käsittely ja valmistelu hoidetaan tehokkaasti ja riittävin resurssein. EU:n metsätalouden asiantuntijaelimiä kuullaan myös muiden sektoreiden metsiin liittyvien asioiden valmistelussa.
Euroopan unionille hyväksyttiin lokakuussa 2006 EU:n metsästrategian toteuttamista vahvistava EU:n metsätoimintasuunnitelma. Metsätoimintasuunnitelmassa metsäalan kilpailukyvyn parantaminen sekä elämänlaadun lisääminen metsien yhteiskunnallista ulottuvuutta parantamalla nostettiin tasavertaisiksi tavoitteiksi metsäympäristön suojelun rinnalle. Lisäksi metsätoimintasuunnitelmassa korostetaan koordinoinnin ja yhteistyön parantamista EU:n eri metsiin vaikuttavien politiikoiden ja toimielinten välillä. Tämä korostuu etenkin neuvoston päätelmissä, joissa komissiota pyydetään nimeämään metsäasioiden koordinaattorit keskeisiin pääosastoihin sekä edellytetään pysyvän metsäkomitean roolin vahvistamista päätöksenteossa.
EU:n maaseutuasetus vuosille 2007-2013 hyväksyttiin kesäkuussa 2005. Metsät ja metsätalous ovat aiempaa selkeämmin ja itsenäisempinä muka uudessa asetuksessa. Esimerkiksi metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen on asetettu tasavertaiseksi tavoitteeksi maatalouden kilpailukyvyn rinnalle. Kaikkiaan asetuksessa on lueteltu noin viisitoista suoraan metsiin ja metsätalouteen kohdistuvaa toimenpidettä.
Hyväksytty asetus mahdollistaa metsäelinkeinon tukemisen EU-rahoin paljon laajemmin kuin Suomessa on pidetty tarkoituksenmukaisena.
Maaseutuasetuksen toimenpiteet on jaettu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristön ja maan hoito sekä maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen. Metsiin ja metsätalouteen kohentuvia toimenpiteitä on kahdella ensimmäisellä toimintalinjalla. Metsätalouden kilpailukyvyn kohentamiseksi tukea voidaan myöntää mm. metsänomistajien koulutukseen ja neuvontaan ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, metsäsuunnitelmaan perustuviin metsänparannustoimenpiteisiin ja yhteistyöhön uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseksi.
Järjestö osallistuu EU:n metsä-, ympäristö- ja maaseudun kehittämispoliittisten toimien valmisteluun yhdessä muiden Pohjoismaiden metsänomistajajärjestöjen kanssa sekä Euroopan metsänomistajajärjestön kautta.
Järjestö vaikuttaa niin, että kansainvälisen metsäpolitiikan koordinoinnille ja ohjaukselle luodaan tarkoituksenmukainen järjestelmä. Kansainvälisissä ympäristösopimuksissa on tunnustettu, että kestävä metsätalous toteuttaa niiden tavoitteita. Kansainvälisten metsä- ja ympäristösopimusten sisältöön on kirjattu, että pienimuotoinen yksityinen maa- ja metsänomistus tukee kestävän kehityksen toteuttamista.
Metsät ja metsätalous ovat keskeisesti mukana kansainvälisissä kestävän kehityksen prosesseissa. Työ kansainvälisen metsäpolitiikan ohjaus- ja koordinointijärjestelmän luomiseksi etenee. YK:n monimuotoisuussopimuksen alaisen metsätyöohjelman toteutus tukee kestävää metsätaloutta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa otetaan huomioon metsänomistajille edullisella tavalla kestävän metsätalouden merkitys hiilen sitomisessa.
YK:n metsäfoorumin seitsemännessä istunnossa huhtikuussa 2007 sovitaan oikeudellisesti sitomattomasta metsäsopimuksesta sekä metsäfoorumin työohjelmasta vuosille 2007-2015. Maat ovat sopineet, että keskusteluja laillisesti sitovasta metsäsopimuksesta ei aloiteta ennen vuotta 2015. YK:n metsäfoorumin ja alueellisten metsäprosessien välistä yhteistyötä tiivistetään.
Monimuotoisuussopimuksen puitteissa on vuonna 2002 hyväksytty metsien monimuotoisuutta koskeva työohjelma. Sopimuksen kahdeksannessa osapuolikokouksessa maaliskuussa 2006 hyväksyttiin metsätyöohjelmaan sisällytettäväksi 21 konkreettista tavoitetta. Metsät ovat pääteemana monimuotoisuussopimuksen seuraavassa osapuolikokouksessa vuonna 2008.
YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjassa olemassa olevien metsien hiilinielu voidaan ottaa mukaan maiden hiilitasetta laskettaessa. Ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa marraskuussa 2006 keskusteltiin alustavasti metsäkadon estämiseen liittyvien hankkeiden ottamisesta mukaan tulevaan ilmastosopimuksen järjestelmään. Epäsuorasti ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja edistävät kestävää metsätaloutta ja bioenergian käytön lisäämistä sekä voi lisätä myös metsäteollisuustuotteiden käyttöä, mikäli niiden merkitys hiilivarastoina tunnustetaan laskentajärjestelmässä.
Järjestö osallistuu Euroopan metsänomistajajärjestön metsäpoliittisten linjausten valmisteluun. Kansainvälisissä metsä- ja ympäristöpoliittisissa prosesseissa järjestö toimii aktiivisesti maailmanlaajuisen perhemetsätalouden järjestön (IFFA) kautta. Metsänomistajaorganisaatiolla on sen kaikilla tasoilla käytännön valmiudet esitellä suomalaista perhemetsätaloutta ja metsänhoitoyhdistystoimintaa kansainvälisissä yhteyksissä.
Yrittäjyys on suomalaisen maaseudun menestystekijä. Maaseutu on yritysten hyvä kehitys- ja toimintaympäristö. Maaseutuyrittäjyys vahvistaa maaseutualueiden ja maa- ja metsätilojen elinvoimaisuutta ja palvelutasoa.
Yrittäjyys on suomalaisen maaseudun menestystekijä. Maaseutu on yritysten hyvä kehitys- ja toimintaympäristö. Maaseutuyrittäjyys vahvistaa maaseutualueiden ja maa- ja metsätilojen elinvoimaisuutta ja palvelutasoa. Maaseutuyrittäjyydessä jalostetaan maa- ja metsätilan aineellisia ja henkisiä voimavaroja myytäviksi tuotteiksi ja palveluiksi.
MTK on maaseudulla yrittävien ihmisten tärkein etujärjestö, joka tarjoaa jäsenilleen aktiivista edunvalvontaa, järjestötoimintaa ja merkittäviä jäsenetuja. Maaseutuyrittäjillä, maanviljelijöillä ja metsänomistajilla on vahva yrittäjähenki ja hyvä keskinäinen yhteistyö järjestön kaikilla tasoilla.
Maaseutuyrittäjyyttä edistämällä parannetaan toimeentulomahdollisuuksia ja palveluja maaseudulla sekä laajennetaan maaseudun tuotteiden ja palveluiden markkinoita. Yrittäjien edunvalvonta järjestössä on ennakoivaa, tehokasta ja tavoitteellista. Naisten yrittäjyyttä edistetään ja yrittäjyyskasvatuksella kannustetaan nuoria uusien yritysten perustamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin. Lähiyrittäjyyttä hyödynnetään keinona alueiden elinvoiman rakentamisessa. Työnantajina toimivien jäsenten edunvalvontaa kehitetään. Yrittäjiä kannustetaan keskinäiseen yhteistyöhön. Järjestö toimii maaseutuyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla.
Järjestö on tunnustettu maaseutuyrittäjien etujen tekijä ja valvoja. Järjestö on muiden yrittäjä- ja työnantajajärjestöjen sekä muiden yritystoimintaan vaikuttavien tahojen luotettava ja pitkäaikainen yhteistyökumppani. Maa- ja metsätilojen yrittäjyyttä ja uudistumiskykyä vahvistetaan maaseutualueiden elinkeinojen kehittämistyössä. Maaseutuyrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja työvälineitä etenkin markkinoinnissa on kehitetty. Maaseutuyrittäjyyden neuvonta- ja tukipalvelut maaseudulla on varmistettu.
MTK on mukana maaseudun yritystoimintaa edistävässä työssä laajasti. Päähuomiomme on maa- ja metsätiloihin kytkeytyvässä pienyritystoiminnassa. Järjestön asema on kehittynyt myönteisesti viimeisten vuosien aikana. Osin tähän on syynä muiden yritystoimintaa edistävien järjestöjen toiminnan suuntautuminen kasvukeskuksiin ja suurempiin taajamiin.
Maa- ja metsätalousministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön välille on saatu aikaan myönteinen keskustelu näiden hallinnonalojen väliin jäävien ongelma-alueiden hoitamiseksi. MTK on ollut keskeisesti mukana katvealueiden selvittämisessä ja korjaavien toimenpiteiden laadinnassa.
Maaseudun yritystoiminnan edistämiseksi järjestö on mukana Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän alle perustetussa Yrittäjyyden teemaryhmässä. Teemaryhmän valmistelussa on ollut mukana maaseutuelinkeinojen kehittämiskeskus MAEK ja Suomen Jobs and Society, joiden toiminnassa järjestö on aktiivisesti mukana..
Manner-Suomen maaseutuohjelmassa 2007–2013 maaseudun yritystoiminnalle suunnataan uusia kehittämistoimenpiteitä. Aikaisemmin vain maatilataloudelle suunnattu tukijärjestelmä on avattu nyt myös muille maaseudulla toimiville pienyrityksille. MTK on ollut varmistamassa maaseudulla toimivien yritysten tukitoimien jatkuvuutta uudella EU-ohjelmakaudella. Tukitasojen voidaan sanoa säilyvän nyt merkittävillä tasoilla. Tukijärjestelmien uudistuksen yhteydessä varmistimme syrjäisen maaseudun aseman huomioimisen tukitasoja korottavana tekijänä.
Järjestö on tutkituttanut maatilojen kehityssuunnitelmia. Maaseutuyrittämisellä on suuri paino jatkavien maatilojen suunnitelmissa. Myös muun yritystoiminnan kannattavuuteen on kiinnitetty huomiota sekä tutkimuksellisin että neuvonnallisin keinoin.
Maaseutuyrittäjien neuvontapalveluiden saatavuuden varmistamiseksi järjestö on tehnyt yhteistyötä ProAgrian kanssa. Toisaalta YritysSuomi-palvelujärjestelmän valmistelussa on maaseudulla toimivien yritysten palvelujen saatavuus ollut tärkeä edunvalvonnan asia. Seudullisten yrityspalvelujen tarjonnassa maaseutuyrittäjien neuvonta- ja tukipalvelujen tarjontaa on viety lähemmäksi palvelun tarvitsijaa.
Järjestön aktiivisuus työmarkkinapolitiikassa on lisääntynyt. Liittokokouksen linjausten mukaisesti MTK ei edelleenkään ole pyrkimässä työmarkkinaosapuoleksi, mutta haluamme kuitenkin osallistua työmarkkina-asioita koskevaan keskusteluun entistä näkyvämmin. Teemme vakiintunutta yhteistyötä sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.
Maaseutuyrittäjyys on järjestön tasavertainen toiminta-alue maa- ja metsätalouden ohella. Maaseutuyrittäjät monipuolistavat ja vahvistavat järjestön toimintaa maaseudun ja sen elinkeinojen etujen ajajana. Yrittäjien tarpeet otetaan huomioon järjestön kaikilla tasoilla ja heille suunnataan palveluja ja toimintaa.
Järjestöllä on uudistettu maaseutuyrittäjyysstrategia. Toimi- ja luottamushenkilöt järjestön kaikilla tasoilla ovat sitoutuneet maaseutuyrittäjätoiminnan edistämiseen. Toimialakohtainen ja liittojen järjestämä alueellinen maaseutuyrittäjätoiminta ovat osa säännöllistä järjestötoimintaa. Maaseutuyrittäjien jäsenpalvelut ovat kehittyneet merkittävästi.
Maaseutuyrittäjyysstrategia uudistettiin vuonna 2005. Strategiassa määritellään toiminta-alueet, jossa järjestö haluaa tarjota osaamistaan jäsenten palveluun. Varsinaista strategiaa liittyvää toimintaohjelmaa ei laadittu samassa yhteydessä. Strategian tarkentaminen ja toimenpiteiden määrittely strategian toteuttamiseksi ovat meneillään.
Maaseutuyrittäminen on hyvin näkyvissä Keskusliiton toiminnassa ja organisaatiossa. Maaseutuyrittäjävalionkuntaa on laajennettu ja energiakysymykset erotettu omaksi valiokunnakseen. Lämpöyrittäjyys on oleellinen osa järjestön valmisteilla olevaa energiastrategiaa.
Osalla toimialoista säännöllinen järjestötyö on saatu käyntiin, osalla työ on vielä alkutekijöissään. Tuottaja- ja metsänomistajaliittojen maaseutuyrittäjätyö on käynnistämisvaiheessa. Liittoyhteistyön merkeissä on haluttu rakentaa suurempia yhteistyöverkostoja, joista kokemukset ovat myönteisen kannustavia. Yhteistyötä on tehty erityisesti järjestön kuluttajatyön kanssa.
Järjestön jäsenpalveluita on kehitetty huomioiden maaseutuyrittäjien tarpeita. Mm. vakuutusetuja ja sähköisen tiedonvälityksen palveluja on muotoiltu kiinnittäen huomiota yrittäjien erityistarpeisiin. Lämpöyrittäjyyden edistämiseksi järjestö on mukana francising-mallilla yritystoimintaa edistävässä osakeyhtiössä. Yhdessä Maaseudun Työnantajaliiton kanssa on käynnistetty jäsenkunnan kouluttaminen työnantaja-asioissa. Työnantajana toimimista koskeva neuvonta (Reppu, työnantajapuhelin) on nyt vakiintunut osa järjestön palvelutarjontaa.
Maaseutuyrittäjyysstrategiassa määritellään edunvalvonnan painopisteet ja keinot. Yrittäjyys otetaan läpäisyperiaatteella koko organisaation työhön. Keskusliitossa on eri toimialoja edustava valiokunta. Järjestö tekee yhteistyötä muiden yrittäjä- ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Maaseutuyrittäjät ovat paikallisyhdistyksissä ja liitoissa mukana päätöksenteossa. Tuottajayhdistysten yrittäjävastaavat ovat tärkeä voimavara paikallistasolla. Maataloustuottaja- ja metsänomistajaliitot tekevät keskinäistä alueellista yhteistyötä yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi.
Maaseutu on elinkelpoinen ja kehittyy koko maassa. Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut ovat tarjolla kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla koko Suomessa. Yhteiskunta huolehtii myös haja-asutusalueen tie- ja tietoliikenneverkoista.
Maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden harjoittamiseen on taloudelliset edellytykset. Maaseutu on elinkelpoinen ja kehittyy koko maassa. Kaikilla kansalaisilla kaikilla alueilla on mahdollisuus elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja kehittämiseen. Eri hallinnon alat kantavat oman vastuunsa maaseudun kehittämisestä. Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut ovat tarjolla kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla koko Suomessa. Yhteiskunta huolehtii myös haja-asutusalueen tie- ja tietoliikenneverkoista.
Aluepolitiikkaa tehdään lähes kaikilla poliittisen päätöksenteon ja hallinnon aloilla ja tasoilla. Julkinen valta ottaa etukäteen huomioon päätöstensä alueelliset vaikutukset. Aluepolitiikkaa tehostetaan verotuksellisin keinoin sekä ohjelmilla, joihin on varattu riittävät varat. Kunkin alueen ongelmat ja mahdollisuudet ovat aluepoliittisen suunnittelun lähtökohtina. Maa- ja metsätalous sekä koko maaseudun kysymykset ovat suunnitelmissa mukana.
Järjestön tavoitteet tunnetaan alueellisesti ja järjestö vaikuttaa aluepolitiikan ja maaseutupolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen.
Euroopan unionin rahastokauden 2007-13 maaseudun kehittämisohjelman valmistelu ja maakuntaliittojen johdolla tapahtunut aluekehitysohjelmien tarkistukset antoivat niin MTK-liitoille kuin MO-liitoillekin hyvät mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseen.
Järjestön ja sen jäsenten toiminta suosii paikallista, seudullista ja alueellista toiminnallisuutta. Maaseudun kysymyksiä tuntevia ja osaavia järjestön jäseniä kannustetaan ja koulutetaan mukaan kunnalliseen ja maakunnalliseen päätöksentekoon. Liittojen tehtävänä on vastata alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteistyöstä maakuntien kehittämisessä. Keskusliitto vastaa kansallisesta ja EU-politiikasta sekä jäsenkunnan riittävästä osaamisesta ja tiedonsaannista.
Järjestö käyttää hyväkseen asiantuntemustaan alueellisessa ja seudullisessa yhteistyössä. Näin aluekehittämiseen on aina tarjolla maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueen kattavat taustatiedot ja jäsenkunnalle tärkeät alueelliset kehittämistavoitteet.
Maa- ja metsätalous sekä maaseutukysymykset kokonaisuutena ovat erilaisissa ohjelmissa nykyistä tunnustetummassa asemassa. Alueellinen yhteistyö maaseutuvastuuta kantavien viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinojen kanssa on vakiintunut koko maassa.
Tavoite saavutettiin varsinkin, jos maaseudun kehittämisohjelman verkosto toteutuu keväällä 2007 järjestön ajaman kannan, alueellista yhteistyötä painottavalla tavalla (Selviää asiakirjan painoon mennessä)..
Aluekehitysvaliokunta ja sen jäsenet tekevät yhteistyötä liittojen kanssa. Liitot tekevät yhteistyötä maakuntaliittojen ja TE-keskusten sekä niiden toimielinten kanssa. Liitot kutsuvat koolle alueellisia sidosryhmätilaisuuksia, joissa maa- ja metsätalouden sekä maaseudun merkitys ja kehitysedellytykset tuodaan selkeästi esille.
Maaseudun elinkeinoja harjoitetaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Yrittäjät toteuttavat toiminnassaan taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia tavoitteita. He ovat omassa työympäristössään motivoituneita ja ympäristötietoisia. Maanomistajat voivat päättää omien arvojensa ja tavoitteiden pohjalta alueidensa käyttömuodoista. Metsästysoikeus on osa maanomistusta.
Yksityinen maanomistusoikeus on maaseudun yritystoiminnan perusta. Yksityisomaisuudella on perustuslain turva. Lupa- ja ohjausjärjestelmät sekä kaavoituskäytäntö ovat joustavia ja tukevat kestävän kehityksen mukaista maa- ja metsätaloutta ja maaseutuyrittämistä. Yhdistykset vaikuttavat kaavoitukseen kunnissa niin, ettei maaseutuelinkeinojen harjoittamista tarpeettomasti rajoittavia kaavamääräyksiä anneta. Jokamiehenoikeutta ei käytetä väärin, vaan yritystoiminta toisen maita käyttäen perustuu yhteiseen sopimukseen. Järjestö auttaa jäseniään laatimalla ja neuvottelemalla sopimusmalleja eri tilanteisiin. Riistapolitiikkaa toteutetaan MTK:n riistastrategian mukaisesti.
Ympäristö- ja maankäyttölainsäädäntöön liittyviä korvaussäännöksiä ja oikeusturvaa korjataan.
Lainsäädännön uudistamiseen on vaikutettu eri tavoin mm. lausunnoin, kannanotoin ja asiantuntijakeskusteluin eri tahojen kanssa.
Hoidettu maaseutu on haluttu paikka asua sekä harjoittaa monipuolisesti elinkeinoja. Suomalaisesta maa- ja metsätaloudesta ja maaseutuympäristöstä on muodostunut tuotemerkki. Maanviljelijät, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät ovat ammatistaan innostuneita ja osallistuvat aktiivisesti ympäristön ja maaseutukulttuurin kehittämiseen. Jäsenet toimivat hyvässä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa.
On siirrytty hyvän ympäristöhoidon palkitsemisjärjestelmään ja pakkosuojelu on jäänyt poikkeukseksi.
Luonnonsuojelussa otettu ensimmäiset askeleet (METSO). Natura 2000 -ohjelma tutkitutetaan EY-tuomioistuimella
Resursseina ovat järjestön toimihenkilöt ja rakenteeltaan uudistettu ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta. Liitot tekevät yhteistyötä ympäristöasioiden hoitamisessa. Yhdistyksillä on ympäristöasiamiesverkosto.
Maatalous-, metsätalous- ja maaseutuyrittäjällä on muihin ammatteihin nähden tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja maaseudun erityisolosuhteet huomioon ottava sosiaaliturva. Sosiaaliturva on kattava eikä väliinputoamisia esiinny. Yrittäjät ovat omaksuneet työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen osaksi yritystoimintaansa. Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut ovat kaikkien ulottuvilla asuinpaikasta riippumatta.
Avaintavoitteet
Työhyvinvointia edistävät asiat ovat osa menestyvän yrityksen johtamista. Koko maassa toimivat yrittäjien työhyvinvointia tukevat lakisääteiset järjestelmät, kuten lomituspalvelut, työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä kuntoutus. Ammattitaitoisia lomittajia on riittävästi turvaamaan jäsenten lakisääteiset lomitusedut.
Kotieläinyrittäjien vuosilomapäiviä on lisätty ja muiden yrittäjien sijaisjärjestelyjä on parannettu. Jäsenet saavat korkealaatuiset työterveyspalvelut. Ammattitaudit ja työtapaturmat ovat vähentyneet. Työoloja kehitettäessä on otettu huomioon myös lasten turvallisuus.
Maatalouslomituksen kehittämismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän mietintö luovutettiin heinäkuussa 2006 peruspalveluministerille. Lomitusetuuksia ei lisätty, mutta yksimielinen mietintö antaa hyvän pohjan järjestelmän kehittämiselle seuraavan hallituksen aikana. Työryhmä ehdotti mm, että viimeistään vuonna 2008 kotieläinyrittäjien vuosilomaa pidennetään yhdellä päivällä ja vuosilomaan sisältyvien pyhäpäivien määrää lisätään. Myös sijaisapujärjestelyjä ehdotettiin parannettavaksi mm. poistamalla korotettu maksu alle 3-vuotiaiden lasten hoidon vuoksi annettavasta sijaisavusta ja ulottamalla sijaisapuoikeus tuottajajärjestön alueellisten luottamustoimien hoitoa koskevaksi.
Lomitusjärjestelmän hallinto- ja palvelurakennetta on parannettu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Melan kanssa. Palveluissa on edelleen kehittämistarpeita. Erityisesti korostuu ammattitaitoisten lomittajien saatavuus ja palveluiden soveltuvuus automatisoiduille ja tuotantotapojaan kehittäville maatiloille.
MTK toi monin tavoin valtionhallinnolle ja sidosryhmille esille turkiseläinten kasvattajien tarpeen saada oma lomitusjärjestelmä. Päätöksiä ei asiasta vielä kuitenkaan tehty.
Yrittäjät saivat vuoden 2006 alusta oikeuden työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin. Terveyskeskuksilla on kuitenkin vaikeuksia tuottaa nämä palvelut. Palvelurakenteita ollaankin kehittämässä tavoitteena parantaa työterveyshuoltopalvelujen tasoa ja saatavuutta. MTK on esittänyt myös niiden korvaussäännösten muuttamista, jotka maatalousyrittäjillä vaikeuttavat työterveyshuoltopalvelujen hankkimista vaihtoehtoisesti yksityisiltä palvelujen tuottajilta.
Melan hoitamasta työterveyshuollon tilakäyntirekisteristä voitiin havaita, että hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisista tilakäynneistä oli huomattava osa tekemättä lähinnä terveyskeskusten resurssipulan vuoksi. Tätä syystä Mela sai vuoden 2007 alusta oikeuden työterveyshuollon toimeksiannosta hoitaa nämä rästissä olevat käynnit työterveyshuoltoon perehtyneen maatalousasiantuntijan tekemänä. MTK pitää tätä käytäntöä parempana, kuin että tilakäyntiä ei tehtäisi lainkaan tapaturmien ja ammattitautien ehkäisyn ja maatilalla asuvien lasten turvallisuuden kannalta. MTK on kuitenkin korostanut, että tilakäynnit tulisi pääsääntöisesti tehdä moniammatillisina työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja maatalousasiantuntijan yhteiskäyntinä, kuten hyvä työterveyshuoltokäytäntö edellyttää.
Maatalousyrittäjille sattuneiden tapaturmien määrä on alentunut 1990-luvun huippuvuosista, mutta näyttänyt vakiintuneen 60-70 työtapaturmaan 1000 MYEL-vakuutettua kohden vuodessa. Ammattitautien määrässä näkyy edelleen aleneva suuntaus. Nyt ilmenee noin 30 ammattitautia 1000 MYEL-vakuutettua kohden vuodessa.
Eläkkeet ja muu toimeentuloturva, kuten työttömyysturva, ovat kattavia ja tasa-arvoisia muiden ammattiryhmien kanssa. Yritysmuoto tai -tapa ei vaikuta toimeentuloturvaan.
Jäsenet tuntevat sosiaaliturvansa ja siihen vaikuttavat tekijät. He ovat tiedostaneet sosiaaliset riskit perheen ja yrityksen näkökulmasta ja varautuneet niihin. Luopumistukijärjestelmän jatkuminen on turvattu.
MTK ja Mela ovat panostaneet sosiaaliturvasta tiedottamiseen niin maatalous- ja maaseutuyrittäjille kuin metsänomistajillekin. Perheen ja yrityksen sosiaalisia riskejä ja niihin varautumista on tuotu esille MTK:n jäsenten Reppu-sivuilla sekä MTK:n Hommat hanskaan -johtamishankkeen julkaisuissa ja seminaareissa. Lakisääteisen sosiaaliturvan lisäksi MTK on korostanut täydentävien vakuutusten, testamenttien ja avioehtojen merkitystä.
Luopumistukijärjestelmää jatkettiin vuosille 2007–2010. Lähisukulaisille tapahtuvien luovutusten osalta luopumistuen ikäraja säilyi 56 vuodessa.
Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaan saadaan pieni parannus lokakuun 2007 alusta. Tällöin yrityksessä ilman omistukseen perustuvaa määräysvaltaa työskentelevä perheenjäsen voi saada työttömyysturvaoikeuden, jos hänet työllistänyt tuotantosuunta lopetetaan.
Lasten päivähoitopalvelut ja vanhusten hoitopalvelut on järjestetty maaseudun olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Terveydenhoitopalvelut ovat saatavilla kohtuullisella etäisyydellä.
Yrittäjien lapsille on kehitetty työskentelyoloihin sopivat hoitomuodot. Yrittäjät tuntevat oikeutensa ja erilaiset tavat järjestää päivähoitoa. Omaishoitajien asemaa on parannettu.
MTK on eri yhteyksissä pitänyt esillä myös maaseudun yrittäjien lasten subjektiivista oikeutta päivähoitopalveluihin. Palveluissa on edelleen parantamisen varaa. Kotieläinyrittäjät ovat pitäneet tarpeellisena ja hyvänä etuutena alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien oikeutta saada 100 päivää vuodessa sijaisapua lapsen hoitoa varten. Palvelujen saaminen edellyttää, että ammattitaitoisia lomittajia on riittävästi.
Vuoden 2006 alusta voimaan tullut laki omaishoidon tuesta sisältää useita muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa hoidettavien ja omaishoitajien asemaa. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaat ja omaishoitoa tukevat palvelut. Kuntien vastuulla on varata näihin tarvittavat resurssit. Vuoden 2007 alusta omaishoitajalla on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Kunnan on huolehdittava hoidon järjestämisestä vapaan aikana. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 310, 44 euroa kuukaudessa.
Resursseina ovat järjestön toimihenkilöt ja sosiaalivaliokunta sekä tukihenkilöverkko. Keskusliitto vaikuttaa lainsäädännön ja valtionrahoitusosuuden kehittämiseen sekä palvelujärjestelmien rakenteisiin. Maataloustuottajayhdistysten ja -liittojen panos on olennainen kunnallisten ja alueellisten palveluiden toimivuuden turvaamisessa. Melalla on merkittävä rooli hoitamiensa järjestelmien toimeenpanossa ja kehittämisessä.
Viljelijöiden, maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien verotus ei ole raskaampaa kuin muiden väestö- ja yrittäjäryhmien. Tasa-arvoisen tulokehityksen turvaamiseen käytetään myös verotusta. Rahoitusjärjestelmät ovat kehittäneet maaseutuyritysten toimintaa ja kilpailukykyä. Yrittäjäperhe saa kohtuullisella riskillä ja työmäärällä oikeudenmukaisen toimeentulon muuhun väestöön verrattuna.
Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään alentamalla sukupolvenvaihdosten rahoituskustannuksia, lieventämällä perintö- ja lahjaverotusta sekä helpottamalla luopuvien yrittäjien asemaa varhaiseläkejärjestelmällä. Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus ulotetaan koskemaan myös pelkästään metsätaloutta harjoittavia tiloja.
Maaseutuyritysten varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa on lievennetty.
Yritys- ja pääomatulojen verouudistukseen sisältyvä maatilaan tai muuhun yritykseen kuuluvan varallisuuden arvo on perintö- ja lahjaverolain uudistetun sukupolvenvaihdoshuojennussäännöksen mukaan 40 prosenttia varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaisesta määrästä. Aikaisemmin huojennuksen piirissä oleva maatilavarallisuus tai muu yritysvarallisuus arvostettiin täyteen varallisuusverotusarvoon. Verotus huojentui aikaisemmasta yli 60 prosenttia.
Suomalaisten maaseutuyritysten investoinneista ja toimintojen kehittämisestä aiheutuvia rahoituskustannuksia lievennetään. Näin parannetaan suomalaisten maaseutuyritysten kilpailukykyä.
Investointien rahoitusjärjestelmät ovat pitkäaikaisia ja niiden perusteena olevat ohjekustannukset vastaavat todellisia kustannuksia. Maatalouden kehittämisrahaston (MAKERA:n) toiminta turvataan.
Maatalouden investointitukijärjestelmä on toiminut viime vuosina vähintään kohtuullisesti. Avustusten ja nuorten viljelijöiden aloitustuet ovat olleet poikkeuksellisen korkeat johtuen EU:n komission Etelä-Suomen kansallisia tukia koskevasta päätöksestä. Viljelijöiden tasapuolisen kohtelun vuoksi yhtenäistä tukijärjestelmää on toteutettu koko maassa.
Tukijärjestelmää koskevana ongelmana on ollut sikatalouden tukien hakukiellot, joihin EU:n komissio on suostunut Suomen pyynnöstä. MTK:n mielestä sikatalouden investointituet olisi pitänyt pitää avoimina vähintään nuorille aloittaville viljelijöille. Myös kanatalouden investointitukia on rajoitettu.
MTK ei ole myöskään hyväksynyt sitä, että maa- ja metsätalousministeriö keskeytti TE-keskusten tukipäätösten teon vuoden 2007 alusta. Tämä ruuhkautti entistä pahemmin investointihakemukset TE-keskuksiin.
MTK on kiinnittänyt jo useita vuosia valtion ja eduskunnan huomiota investointitukien rahoituksen ongelmiin lähivuosina. Aloitus- ja investointitukien runsas haku vuonna 2006 aiheutti sen, että poikkeuksellinen paljon vireillä olevia hakemuksia siirtyi vuoden 2007 puolelle. Avustushakemuksia siirtyi runsaan 200 miljoonan arvosta ja korkotukilainahakemuksia 300 miljoonan arvosta. Edellisvuoden hakemusruuhkan purkaminen ja Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) toimintakyvyn palauttaminen edellyttää ainakin aluksi noin 100 milj. euron vuotuista siirtoa talousarviosta. Sen lisäksi tarvittaisiin MTK:n arvioiden mukaan tilapäistä korkotukilainojen 200 milj. euron lisävaltuutta vuonna 2007 ja 100 milj. euron lisävaltuutta vuonna 2008.
Suomalaisten maatilojen tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää maa- ja puutarhatalouden investointien tason pysyvän vähintään nykyisellä 800–900 milj. euron tasolla. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi investointien julkiseen tukeen tarvitaan vuosittain avustusta noin 150 milj. euroa ja korkotukilainojen riittävä myöntämisvaltuutta noin 280 milj. euroa. Maatilat tarvitsevat tulevaisuudessa myös entistä enemmän investointeja, joilla parannetaan eläinten hyvinvointia, ylläpidetään ja parannetaan elintarvikkeiden laatua ja vähennetään maatalouden ympäristöpäästöjä. Maatalouden rahoitustukien riittävyyden turvaaminen onkin seuraavan hallituksen tärkeimpiä maatalouspoliittisia kysymyksiä.
Investointitukien yksikkökustannuksia on tarkistettu muutaman vuoden välein ja niihin on tehty tarvittavia indeksikorotuksia. Yksikkökustannuksilla on kuitenkin todettu olevan hillitsevä vaikutus rakennustarvikkeiden ja varsinkin koneiden ja laitteiden hintakehitykseen joten yksikkökustannuksia ei ole syytä korottaa vastaamaan todellisia investointikustannuksia.
Metsään kohdistuvaa eri veromuotojen yhteisvaikutuksesta aiheutuvaa ankaraa verotusta lievennetään. Metsään ei saa kohdistaa uusia veroja.
Pääomatulon veroprosentti alennettiin vaalikauden aikana 29 prosentista 28 prosenttiin, eli puun myyntitulon verotus keveni lievästi. Uusia veromuotoja ei ole kohdistettu metsään.
Metsävähennystä on lisätty.
Tavoitteena edelleen vaalikaudelle 2007-2011.
Keskusliiton ja liittojen toimi- ja luottamushenkilöt sekä MTK:n verovaliokunta.
Maaseudun elinkeinojen työllistämisedellytyksiä parannetaan
Työnantajana toimiminen maaseudun elinkeinoissa on aikaisempaa helpompaa. Pienten ja keskisuurten maaseudulla toimivien työnantajayritysten erityisasema on yleisesti tunnustettu ja työlainsäädäntöä sekä maksu- ja ilmoitusjärjestelmää on kehitetty vastaamaan paremmin yritysten resursseja. Järjestön jäsenet tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa työnantajana ja onnistuvat löytämään avoinna oleviin työtehtäviin osaavia työntekijöitä. Työnantajina toimivien jäsenyrittäjien ja heidän yritystensä työntekijöitten kesken vallitsee hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri.
Järjestö ei ole sopimusosapuolena työehtoneuvotteluissa, mutta vaikuttaa työlainsäädännön sisältöön ja työmarkkinoilla noudatettaviin ehtoihin sekä työelämässä noudatettaviin sääntöihin yhteistyökumppaneina olevien työmarkkinajärjestöjen avulla. Järjestö tekee yhteistyötä sekä työnantajajärjestöjen että työntekijäjärjestöjen kanssa tavoitteena madaltaa jäsenyrittäjien työllistämiskynnystä.
Maaseudun elinkeinojen työllistävyyttä edistetään alentamalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja. Alennus toteutetaan siten, että se kohdistuu myös palkkasummiltaan ja henkilöstömääriltään kaikkein pienimpiin maaseudun työnantajayrityksiin sekä osa-aikaisesti tehtävään työhön.
Hallitusohjelmassa mainittu matalapalkka-aloihin kohdistuva työnantajamaksujen alennus kohdistuu myös maa- ja metsätalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen. Työnantajamaksuja alennetaan vuoden 2006 alusta lukien.
Hallitus alesi työnantajamaksuja, mutta toteutus ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla maaseudun elinkeinoja. Alennus kohdistettiin vain yli 54-vuotiaisiin kokoaikatyötä tekeviin työntekijöihin. Järjestelmää pitää vielä kehittää, jotta se kohdistuisi paremmin maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden tarpeisiin.
Maaseudulla työnantajana toimivan pienyrittäjän ilmoitus- ja maksuvelvollisuuksia koskevia säännöksiä selkeytetään. Erilaisten työnantajan hoidettaviksi säädettyjen ilmoitusten määrää vähennetään. Työantajamaksujen maksamiseen liittyvää joustavuutta lisätään. Pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä otetaan käyttöön ja sitä kehitetään maaseudun työnantajayrityksille sopivaksi välineeksi työnantajavelvoitteiden hoitamisessa.
Internetissä toimiva Pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä on otettu käyttöön ja se soveltuu hyvin maaseutuelinkeinojen työnantajien tarpeisiin.
Valtio on teettänyt pienten työnantajayritysten erityiskysymyksistä laajan selvityksen, jonka perusteella työoikeudellisen normiston kehittäminen voidaan tehdä.
Maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä www.palkka.fi on otettu käyttöön. Saadun palautteen perusteella järjestelmää ei kaikilta osin voida pitää jäsenyrittäjillemme hyvänä palveluna. Käyttöönoton viivästymisestä johtuen palautetta on kuitenkin vielä liian vähän lopullisten johtopäätösten tekemiseen. Palvelun parantamiseksi teemme yhteistyötä verohallinnon ja vakuutusyhtiöitten kanssa.
Selvitys pienten työnantajien erityiskysymyksistä on tehty, mutta normiston kehittämistyötä ei juurikaan ole tapahtunut. Uudella hallituskaudella pyritään käynnistämään jatkotyö yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Erityisesti ensimmäisten työntekijöitten palkkaamista harkitseville jäsenyrittäjille on tarjolla kohtuullisin kustannuksin asiantuntevaa apua ja koulutusta työnantajana toimimisesta. Järjestö toimii siten, että tarjottava asiantuntija- apu ja koulutus toteutetaan hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Julkinen valta osallistuu tarvittavan koulutuksen kustannuksiin.
Järjestön yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on vakiintunutta ja luottamuksellista. Jäsenistön työoikeudellisiin kysymyksiin liittyvä koulutustarve on selvitetty ja pilottina toteutettavat koulutushankkeet ovat käynnistyneet.
Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on lisääntynyt ja työnantajakoulutus on vakiintunut osa järjestön jäsenilleen tarjoamaa palvelua.
Keskusliiton ja liittojen toimi- ja luottamushenkilöt, MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunta sekä liittojen maaseutuyrittäjävaliokunnat. Yhteistyökumppaneina olevat työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt.
Järjestön jäseniä elinkeinonharjoittajina ja maanomistajina koskeva lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää. Säädösten tulkinta on yhdenmukaista koko maassa. Lainsäädännön virheet ja puutteet on korjattu.
Viranomaiset kuulevat jo valmisteluvaiheessa niitä ryhmiä, joita säädökset koskevat. Viranomaiset toimivat hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Viranomaiset ja tuomioistuimet käsittelevät asiat asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Muutoksen hakeminen päätöksiin on helppoa ja yksinkertaista. Valitusten tekemiseen on käytettävissä asiantuntevia avustajia kohtuullisin kustannuksin.
Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa asiakastaan elinkeinotoimintaan liittyvän hakemuksen tekemisessä sekä ilmoittaa havaitsemistaan virheistä. Tarkastustoiminta on asiallista ja tasapuolista. Virheistä ja laiminlyönneistä johtuvat seuraamukset ovat kohtuullisia ja oikeassa suhteessa virheeseen. Tarkastuksessa viljelijän eduksi tulleet muutokset lisätään tukeen. Tukien maksatukset eivät viivästy tarkastusten takia ja riidattomat osuudet tuista maksetaan alkuperäisen aikataulun mukaan. Maksatuksen viivästyksen aiheuttamiin ongelmiin on tarjolla tulontasausjärjestelmä.
Järjestö toimii siten, että jäsenten haku-, lupa- ja ilmoitusmenettelyt yksinkertaistuvat. Maaseutuelinkeinoihin liittyvää tarpeetonta byrokratiaa vähennetään. Säännökset ovat selkeitä.
Tietotekniikan mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä paremmin tietosuojasta huolehtien. Erilaisten hakemusten ja ilmoitusten täyttäminen ja jättäminen on mahdollista sähköisesti.
Muutoksenhakuaikojen kestoon on kiinnitetty huomiota ja ehdotettu mm. oikaisumenettelyn laajentamista ja käyttöönottamista mm. TE-keskuksissa. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttamista ja valitusten käsittelyä hallinto-oikeuksissa on vastustettu asiantuntemuksen kadottamisen ja käsittelyaikojen pidentymisen estämiseksi.
Lainsäädännön puutteet ja kohtuuttomuudet korjataan neuvottelemalla lainsäätäjien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Maaseudun elinkeinoja ja maanomistusta koskeva lainsäädäntö on selkeää ja sen tulkinta on yhdenmukaista koko maassa.
MTK on laatinut ja toimittanut valtionhallinnolle oikeusturvaohjelman, jossa on selvitetty jäsenten keskeisimmät oikeusturvaan liittyvät puutteet ja ongelmat.
Jokamiehenoikeuden periaatteet selkeytetään ja ne ovat osa kansalaiskasvatusta. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiselle on selkeä aikataulu, riittävät resurssit ja rahoitus. Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrittely ja niiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat yhdenmukaiset koko maassa.
MTK on ollut mukana mm. valtioneuvoston kanslian johtamassa Paremman säätelyn toimintaohjelman ohjausryhmässä, Kauppa- ja teollisuusministeriön johtamassa säädösvalmistelun yritysarviointia (SÄVY-hanke) koskeneessa hankkeessa, joilla toimilla on laajasti tavoitteena säännösten vaikutusten ennustettavuuden ja laadun sekä yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Kaiken uuden lainsäädännön yhteydessä on erityisesti huomioitu säännösten määrän ja toimivuuden kysymykset sekä suhteellisuusperiaatteen vaatimukset.
MTK tarjoaa asiantuntija-apua ja hoitaa periaatteellisesti merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä. Järjestöllä on maaseudun asiat hallitseva asianajajaverkko. Järjestö osallistuu aktiivisesti jäsenkuntaa koskevien säädösten valmisteluun ja toteutuksen seurantaan.
Jatkuva koulutus kehittää maa- ja metsätaloutta sekä maaseudun yritystoimintaa. Alueellisten työllistymis- ja asumismahdollisuuksien arvo tunnustetaan kansallisesti. Perus-, ammatillinen ja jatkokoulutus kannustavat maa- ja metsätalousammatteihin ja yrittäjyyteen. Koulutusmahdollisuudet turvataan alueellisesti, tasa-arvoisesti ja kaikenikäisten kansalaisten perusoikeuksia kunnioittaen.
Koulutuspolitiikka turvaa maaseudun väen peruskoulutuksen hyvän tason ja saatavuuden sekä maaseudun elinkeinojen työvoimatarpeen. Ammatillinen koulutus vastaa ajan ja ammatin vaatimuksia. Koulutustarjonta ja -tuki mahdollistavat täydennys- ja jatkokoulutuksen, joka perustuu joko olemassa olevaan koulutustarjontaan tai yritysten tarpeista lähtevään yrittäjäkohtaiseen opintosuunnitelmaan. Maa- ja metsätalous sekä maaseudun yritystoiminta kuuluvat perusopetuksen oppisisältöihin.
Luonnonvara-ala kokonaisuutena säilyy kansallisesti tärkeiden koulutus- ja tutkimusalojen joukossa. Alan kehittyminen tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti taloudellisesti merkittäviä innovaatioita.
Hyvällä perus- ja ammattikoulutuksella on keskeinen merkitys jäsenten menestymisessä. Koulutuspolitiikka tukee järjestön tavoitteiden toteuttamista. Koulutusta koskevassa edunvalvonnassa vaikuttaminen kohdistuu lääneihin, TE-keskuksiin ja koulutuksen järjestäjiin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Järjestöllä on kehittyvät yhteydet oppilaitoksiin ja alan opettaja- ja tutkijakuntaan.
Järjestö osallistuu koko luonnonvara-alan koulutuksen kehittämiseen kaikilla sen tasolla ja edistää jo ammatissa toimivien jatkokoulutusmahdollisuuksia. Järjestöllä on edustus koulutustarpeita kartoittavissa elimissä ja luonnonvara-alan koulutusta antavien oppilaitosten neuvottelukunnissa.
Järjestö osallistuu koko luonnonvara-alan koulutuksen kehittämiseen kaikilla sen tasoilla. Yhteys myös ammattikorkeakouluihin on kehittynyt myönteisellä tavalla. Järjestön edustusta on kyetty laajentamaan kansallisessa koulutuspolitiikassa. Muuttuvien päätöksentekotapojen, oppilaitosverkon rakennekehitys ja maakuntaliittojen ennakointityö, takia alueellista yhteistyötä tulee lisätä ennakoitua enemmän.
Keskusliitto pitää yhteyttä valtakunnallisella tasolla koulutusta suunnitteleviin ja valvoviin tahoihin. Liitot tekevät järjestön koulutustavoitteet tunnetuksi luottamushenkilöille ja toimijoille, jotka edustavat järjestöä ja jäsenten elinkeinoja alueensa koulutuspoliittisessa päätöksenteossa ja keskustelussa. Edustajien keskinäiseen yhteistyöhön ja työpanoksen korvaamiseen on selkeät pelisäännöt.
Järjestö edistää jäsenten koulutukseen pääsyä. Lyhyt- ja pitkäkestoista ammatillista täydennys- ja jatkokoulutusta tuetaan ja sitä järjestetään kysyntää vastaavasti. Jäsenille on tarjolla monipuoliset uudelleenkoulutusmahdollisuudet.
Yrittäjien aikuiskoulutus on järjestetty yrittäjälle soveltuvalla tavalla ja se tukee pitkäjänteistä ammatillista kehittymistä. Alueellinen lisä- ja täydennyskoulutustarjonta vastaa maaseudun elinkeinojen tarpeita. Jäsenistö tuntee aikuiskoulutusmahdollisuudet. Yhteistyötä maaseutuelinkeinojen neuvontaorganisaatioiden kanssa on tiivistetty.
Itsenäisten ammatinharjoittajien kysymyksiä varsinkaan opintojen aikaisesta toimeentulosta ei ole kyetty ratkaisemaan. Asia on kuitenkin toistuvasti esillä, ja erityisesti tarkasteltava. Poliittisen päätöksentekijän huomio palaa toistuvasti joko työttömien tai työsuhteessa olevien henkilöiden tarpeisiin, eikä mielenkiintoa ole saatu riittävästi syntymään jäsenkuntamme tarpeita ajatellen.
Alueellisten tarpeiden huomioonottamisesta on sekä erinomaisia esimerkkejä että selvästi korjattavia puutteita. Aikuiskoulutusmahdollisuuksista tiedottamisessa ei ole edistytty tyydyttävään viranomais-, oppilaitos- ja työelämäyhteistyöhön. Tietoverkon käytettävyyttä ovat parantaneet sekä viranomaiset että oppilaitokset. Järjestö on ollut mukana tässä työssä.
Yrittäjien kannalta lyhytkestoiset koulutukset ovat helpompia sisällyttää oman työn aikatauluihin. Käytännössä tämä on johtanut neuvonnan ja koulutuksen rajan madaltumiseen. Mm. järjestön tuottamiin päivän työantajakoulutuksiin on hakeutunut runsaasti jäseniä. Toisaalta yhteistyössä ProAgrian kanssa on suunnattu yrityskohtaista neuvontaa yrittäjien osaamisen täydentämiseksi. Oleellinen osa näissä neuvontaprosesseissa ovat erilaiset laatukoulutukset.
MTK:n, STM:n sekä Koulutusrahaston yhteistyö koulutustuen toimeenpanossa. Liittojen ja yhdistysten työ koulutuksesta tiedottamisessa ja koulutuksen toimivuuden seurannassa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa.
Kuluttajat haluavat, että Suomessa valmistetaan elintarvikkeita ja puutuotteita kotimaisesta raaka-aineesta. Kuluttajat haluavat ostaa maaseudulla valmistettuja tuotteita ja palveluita. Yrittäjät arvostavat omaa työtään ja haluavat kertoa siitä kuluttajille. Kuluttajatyö koetaan järjestössä merkittäväksi oman elinkeinon markkinoinniksi, kilpailukyvyn ylläpitäjäksi ja maaseudun elinvoiman rakentajaksi. Kuluttajat luottavat suomalaisen maaseudun tuotteisiin ja palveluihin. Kuluttajatyössä hyödynnetään maaseudun kaikkien tuotteiden ja palvelujen toisiaan vahvistavaa hyvää mainetta ja markkina-asemaa.
Avaintavoitteet
Kuluttajat arvostavat tuotteiden ja palvelujen kotimaisuutta, ja tietävät, mistä niiden laatu koostuu ja miten laatutuotteita Suomessa tuotetaan. Kuluttajien ostopäätöksissä laatu ja hinta painottuvat tasapuolisesti. Laatuketjujen yhteistyönä löydetään keinot, miten kuluttajien kiinnostus suomalaiseen laatuun hyödynnetään koko ketjun eduksi.
Joutsenlippu on kuluttajien tärkein valintaperuste ruokakaupassa. Kotimainen metsäsertifikaatti on puutuotteiden myyntivaltti. Lähiyritystunnus on saanut näkyvän paikan paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla.
Joutsenlipun tunnettuus kuluttajien keskuudessa on hyvä. Joutsenlippu on seitsemänneksi tunnetuin brandi. Joutsenlipulla merkityt tuotteet koetaan luotettavammiksi kuin ilman joutsenlippua olevat tuotteet. Huolestuttavaa on teollisuuden uskon horjuminen joutsenlipun tehoon. Teollisuus luottaa oman brandinsä voimaan eikä koe tarvitsevansa joutsenlippua myynninedistämiseen. Toinen uhka joutsenlipulle on kaupan omat merkit, joissa tuotteen alkuperä on helppo häivyttää. Joutsenlippu on ainoa keino tuoda kotimainen alkuperä esiin. Siksi sen merkitystä koko elintarvikeketjun menestymiselle on pidettävä vahvasti esillä jatkuvasti.
Kotimainen metsäsertifikaatti on tullut tuotteisiin hyvin hitaasti. Sertifikaattimerkin hankkiminen tuntuu monimutkaiselta. MTK on pitänyt merkkiä esillä painotuotteissaan.
MTK:n jäsenille suunniteltu lähiyritysmerkki ei saavuttanut vastakaikua järjestön jäsenyrittäjissä. Kaikille yrittäjyyssektoreille yhteiseksi suunniteltu merkki ei välttämättä palvele yrityksen tunnetuksi tekemisessä. Toisaalta monet jäsenyritykset olivat merkin lanseerausvaiheessa vasta aloittamassa toimintaansa eikä markkinointiin liittyviä asioita vielä koeta tarpeellisiksi sijoituksiksi.
Järjestön luottamusjohto, valiokunnat ja kuluttajatyöryhmä neuvottelevat aktiivisesti kotimaisen tuotannon asemasta kuluttajajärjestöjen ja kaupan kanssa. Järjestö osallistuu aktiivisesti toimialojen yhteisiin kuluttajakampanjoihin. Kuluttajien asenteita mitataan säännöllisin välein.
Kuluttajatyö ymmärretään järjestössä laajasti oman elinkeinon ja laatutyön markkinoimiseksi. Kuluttajalähtöisyys on itsestään selvää tilojen ja yritysten toiminnassa sekä laatutyössä, valiokuntien strategioissa ja järjestötoiminnassa. Kuluttajatyöllä on merkittävä aseman järjestötyössä ja -koulutuksessa.
Kuluttajatyötä tehostetaan ja kuluttajatyön muotoja sekä yhteyksiä monipuolistetaan. Järjestö tekee aktiivisesti kuluttajatyötä yhdessä menekinedistämisorganisaatioiden kanssa. Liitoissa ja yhdistyksissä on kuluttajatyöhön toimintasuunnitelma ja budjetti sekä koulutetut kuluttajavastaavat. Liittojen ja yhdistysten välinen yhteistyö kuluttajatyössä toimii.
Kuluttajatyön muodot ja aktiivisuus vaihtelevat suuresti eri liittojen toiminnassa. Kuluttajatyön tärkeys hyväksytään, mutta toimintamuotoihin tarvittaisiin uusia eväitä. Pääasialliset toimintamuodot ovat kuluttajan kohtaaminen kauppatapahtumissa ja koulu- ja päiväkotivierailut. Järjestössä ei vielä kovin laajasti mielletä kuluttajatyötä tärkeäksi osaksi markkinaedunvalvontaa. Työ on jätetty kuluttajavastaavien harteille, vaikka sen pitäisi olla kaikkien yhteinen asia.
Liitojen välinen yhteistyö toteutuu parhaiten kuluttajavastaavien koulutuksessa. Liittojen alueyhtymät ovat pitäneet yhteisiä koulutuspäiviä, joissa kokemusten vaihto liittojen välillä käy luontevasti. Viime vuosina ovat maaseutuyrittäjävastaavat osallistuneet samoille koulutuspäiville.
Kuluttajatyössä on tehty yhteistyötä Finfoodin, Suomen kuluttajaliiton ja menekinedistämisorganisaatioiden kanssa tuottamalla yhteistä materiaalia ja levittämällä toinen toistemme materiaalia.
Kuluttajatyö sisältyy järjestön toimintaan ja koulutusjärjestelmään sen kaikilla tasoilla. Yhteistyö sidosryhmien kanssa toteutuu Finfoodissa, laatuviestinnässä ja metsäsektorin yhteistyössä.
Suomalaisilla on myönteinen ja todenmukainen kuva maaseudusta ja sen elinkeinoista. Maaseudun ja kaupunkien välinen vuorovaikutus on arvokasta yksilöille ja yhteiskunnalle. Järjestö tunnetaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti maaseudun, maatalouden, maaseutuyrittäjyyden ja perhemetsätalouden luotettavana asiantuntijana ja tiedotusvälineiden hyvänä yhteistyökumppanina. Järjestön sisäinen viestintä toimii. Järjestö jatkaa taloudellisesti kannattavaa kustannustoimintaa ja hyödyntää verkkoviestimiä tehokkaasti.
Järjestön luottamus- ja toimihenkilöillä sekä jäsenillä laajasti on valmiudet kohdata tiedotusvälineet ja kuluttajat, olla oman elinkeinonsa ja vastuualueensa osaava viestijä. Jäsenille merkityksellinen tieto kulkee yhdistysten, liittojen ja keskusliiton sisällä ja välillä tehokkaasti sekä avoimesti. Viestinnästä tehdään tuottaja- ja metsänomistajaliittojen yhteistyöalue, jolla luodaan alueellista näkyvyyttä. Reppu, Salkku, Maaseudun Tulevaisuus ja MTK-viesti ovat sisäisen viestinnän rutiinityökaluja.
Keskusliiton ja liittojen luottamus- ja toimihenkilöille on järjestetty mahdollisuus viestintäkoulutukseen. Liitoilla on kokeiltu malli yhdistysten avainhenkilöiden viestintäkoulutuksen toteuttamiseen. Tuottaja- ja metsäomistajaliittojen viestintäyhteistyön malli on vakiinnutettu.
Viestintäkoulutusta on toteutettu jäsenistölle yhteistyössä Pellervo-Instituutin järjestökoulutuksen kanssa lähinnä peruskurssi II:n ohjelmassa. Sen lisäksi liitot ovat järjestäneet yhdistystensä avainhenkilöille viestintäpäiviä yhteistyössä keskusliiton viestintäryhmän kanssa. Keskusliiton luottamus- ja toimihenkilöille on ollut tarjolla ulkopuolisen viestintäkouluttajan palvelua ajoittain.
Viestintäkoulutuksen järjestelmällinen mallintaminen liitoille ei ole toteutunut. Viestintäyhteistyötä tuottaja- ja metsänomistajaliittojen kesken on kokeiltu, mutta vakiintunutta mallia ei ole saatu syntymään.
Järjestön verkkouudistuksen yhteydessä on liittojen ja yhdistysten väkeä koulutettu laajasti verkkoviestintään.
Keskusliiton ja liittojen luottamus- ja toimihenkilöiden viestintäkoulutus toteutetaan Pellervo-Instituutin ja MTK-tiedotuksen yhteistyönä. Liitot vastaavat yhdistysten viestintäkoulutuksesta ja oman alueellisen viestintäjäsenten verkon rakentamisesta.
Järjestö tutustuu laajasti joukkoviestinnän kenttään. Monimuotoisesta maaseudusta, sen elämästä ja elinkeinoista tarjotaan aiheita muillekin kuin perinteisesti maa- ja metsätaloudesta kiinnostuneille toimittajille ja tiedotusvälineille.
Järjestö tuntee merkittävät toimittajat ja toimitukset paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Maaseutu-uutisten, juttujen ja ohjelmien kirjo on monipuolistunut. Tiedotusvälineet haluavat edistää maaseudun elinvoimaa.
Keskusliitto tarjoaa tärkeimmille tiedotusvälineille taustoittavia tiedotustilaisuuksia lähes vuosittain Kettulan kesän yhteydessä. Näissä tilaisuuksissa solmitaan arvokkaita henkilökohtaisia suhteita toimittajiin. Keskusliitto päivittää omaa toimittajarekisteriään jatkuvasti. Liittojen kanssa yhteistä rekisteriä ei ole teknisesti voitu toteuttaa.
Maaseutu kiinnostaa tiedotusvälineitä. Etenkin maaseudun ihmisistä ja heidän elämänmenostaan on julkaistu juttuja niin viihteen kuin asiajournalisminkin avulla. Suomalainen ruokakulttuuri saa myös palstatilaa. Uusiutuva energia on tuonut maaseudun tärkeäksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiinnostus maaseutuun on nostanut esiin myös maaseudun ja ympäristön välisen yhteyden. Järjestöllä on haasteena saada tiedotusvälineet kiinnostumaan maaseudun ja ympäristön välisestä suhteesta kokonaisvaltaisemmin kuin ympäristöjärjestöt ja -viranomaiset ovat halunneet. Maatalouden syntipukkiasema ei johda ympäristön kannalta toivottuun tulokseen.
Jäsen- ja sidosryhmärekisteriuudistuksen yhteydessä rakennetaan myös tiedotusvälinerekisteri, joka toimii samassa järjestelmässä keskusliitossa, liitoissa ja Brysselin toimistossa ja jonka osioita voidaan helposti yhdistellä. Päivitys vastuutetaan. Ajantasaisen rekisterin avulla viestintä kohdistetaan tarkasti eri toimittajaryhmille ja tiedotusvälineille.
Yhdistämällä maaseudun, maa- ja metsätalouden ja elintarviketalouden viestintävoimia tuotetaan kustannustehokkaasti hyvää viestintämateriaalia ja kiinnostavia verkkopalveluja niin oman jäsenistön tarpeisiin kuin kertomaan maaseudun elinkeinoista ja elämästä muulle väestölle. Järjestö hakeutuu aktiivisesti viestintäyhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.
Maaseudusta ja sen elinkeinoista on tehty viestintämateriaalia järjestelmällisesti eri kohderyhmille ja eri kanaville yhteistyössä sidosryhmien ja elinkeinon kanssa.
Materiaalituotannossa on tehty tiivistä yhteistyötä Finfoodin ja metsäjärjestöjen ja maaseutumatkailuyrittäjien kanssa.
Verkkoyhteistyötä on tehty etenkin Agronetin kanssa ja kertakirjautumisjärjestelmällä asiakas voi liikkua sujuvasti molempien järjestöjen sivustoilla.
Järjestö tekee aloitteita maaseutua lähellä olevien järjestöjen ja muiden toimijoiden viestintävoimien yhdistämisestä.
MTK on kansallisesti ja eurooppalaisittain vaikutusvaltainen maaseudun elinkeinojen edunvalvontajärjestö. Hyvin organisoitu toiminta tuottaa tuloksia ja jäsenet ovat tyytyväisiä edunvalvontaan.
MTK on kansallisesti ja eurooppalaisittain vaikutusvaltainen maaseudun elinkeinojen edunvalvontajärjestö. Viljelijät, maaseutuyrittäjät, metsänomistajat ja yhteismetsät kokevat järjestön omakseen ja osallistuvat aktiivisesti sen toimintaan. Hyvin organisoitu toiminta tuottaa tuloksia ja jäsenet ovat tyytyväisiä edunvalvontaan. Luottamus- ja toimihenkilöt kokevat tehtävänsä mielekkääksi, haasteelliseksi ja tulokselliseksi.
Viljelijäjäsenten ja maaseutuyrittäjien järjestäytymisaste on yli 90 %. Yksityismetsien omistajista ja yksityismetsistä yli 50 % sekä yhteismetsistä yli 90 % on järjestäytynyt.
Metsänomistajien jäsenhankintatyöhön on suunnattu riittävästi voimavaroja ja vähintään 40 % yksityismetsänomistajista on järjestäytynyt.
Metsänomistajien jäsenhankintatyöhön on suunnattu voimavaroja vuodesta 2001 lähtien. Yksityismetsänomistajasta noin 27 % on järjestäytynyt (22 % v.2004).Jäsenhankintastrategiaa kehitetään vuonna 2007.
MTK on maaseudun arvostetuin edunajaja ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja
Euroopan unionin toimijat, suomalaiset päättäjät, tiedotusvälineet ja kansalaiset pitävät MTK:ta arvostetuimpana maaseudun edunajajana. Järjestö mielletään yleisesti vahvaksi vaikuttajaksi.
MTK:n suunnitelmallinen ja kustannustehokas toiminta on järjestömaailman arvostettua huippua. Liittojen keskinäistä sekä liittojen ja keskusliiton välistä yhteistyötä tiivistetään. Luottamushenkilöiden rooli on merkittävä. Järjestössä on osaava ja sitoutunut henkilöstö. Jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Naisten ja nuorten osallistumista toimintaan ja päätöksentekoon kannustetaan järjestön kaikilla tasoilla. Tasa-arvo ja järjestödemokratia toimivat järjestön kaikilla tasoilla. Ideat, toiveet ja ongelmat tuodaan avoimesti järjestön sisäiseen käsittelyyn.
Selvitetään MT- ja MO-liittojen tiiviimmän yhteistyön ja rakenteen kehittämisvaihtoehdot. Samoin tulee selvittää myös liittojen ja keskusliiton rakenteen kehittämisvaihtoehdot.
Johtokunta nimesi liittojen esityksestä työryhmän, joka selvitti jäsenkunnan tarpeet edunvalvonnan, palveluiden ja rakenteen kehittämisestä. Myös liittojen hallitusten ja johtokuntien näkemykset selvitettiin
Työryhmä laati esityksen, joka tiivistyy seuraavasti:
Maataloustuottaja-, metsä- että maaseutuyrittäjäjäsenten palveluista ja edunvalvonnasta on huolehdittava entistä paremmin
Maaseudun toimintaympäristö muuttuu ja maataloustuottajayhdistysten jäsenmäärä vähenee. Järjestön jäsenmäärän kasvattaminen on tärkeää; jäsenten hankinta yleensä, ja erityisesti metsäjäsenten hankinta ja jäsenpalvelu otettava painopistealueeksi koko järjestössä
MTK –järjestön kokonaiskuvaa myös metsänomistajien että maaseutuyrittäjien edunvalvojana on vahvistettava. Järjestön on kehitettävä maanviljelijöitä, metsänomistajia ja maaseutuyrittäjiä puhuttelevat brandit
Eri jäsenryhmien edustavuutta päätöksentekoelimissä tarkastellaan jäsenkunnan kehityksen mukaan
Järjestön jäsenten edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden hoitamiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja viestintää yhdistysten, eri liittojen sekä liittojen ja keskusliiton välillä. Näin työnjakoa voidaan paremmin koordinoida ja päällekkäisiä töitä karsia
Järjestön verkosto-osaamista kehitetään. Vastuuhenkilönä keskusliiton toiminnanjohtaja
Kannustetaan aloittamaan/jatkamaan liittojen yhdistymisneuvotteluja. Tavoitteena on tietyn alueen MT- ja MO -liittojen toimiminen samoissa toimitiloissa
Jäsenyys on tehtävä mahdolliseksi myös asuinpaikkakunnan perusteella, yhdistysten ja liittojen toimintamahdollisuudet turvaten
Keskusliiton organisointia kolmeen linjaan jäsenryhmien mukaan ja niitä tukeviin toimintoihin jatketaan
Edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden tehostamiseksi muodostetaan alueelliset yhteistyöryhmät vuoden 2007 aikana. Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on organisoida ja rakentaa yhteinen toimintatapa verkostojen kanssa yhteistyössä hoidettaviin asioihin kuten esimerkiksi jäsenpalvelut, jäsenhankinta, asiantuntijaresurssien yhteiskäyttö, maaseutuyrittäjyys jne.
Ryhmät nimeävät vastuuhenkilöt yhteisesti hoidettaviin alueisiin. Vastuuhenkilö toimii tiiviissä yhteistyössä keskusliiton ao. asiantuntijan kanssa. Alueellisten yhteistyöryhmien koollekutsumisesta vastaavat alueiden valitsemat kehittämisryhmän jäsenet ja MO-organisaation laaturyhmä.
Ryhmät raportoivat yhteisiä mittareita hyödyntäen valtuuskuntien puheenjohtajille ja MTK:n toiminnanjohtajalle. Valtuuskuntien puheenjohtajat ja MTK:n toiminnanjohtaja vastaavat alueellisten yhteistyöryhmien työn koordinoinnista.
Alueelliset yhteistyöryhmät muodostetaan viiden liittoryhmän maantieteellisille alueille noudattaen MT-liittojen valiokuntien valinta-alueita. MT- ja MO-liittorakenteen erilaisuudesta johtuen joissakin ryhmissä sama liitto esiintyy kahdessa liittoryhmässä.
Alueelliset yhteistyöryhmät ovat seuraavat:
Pohjois-Suomi:
MTK-Kainuu, MTK-Lappi, MTK-Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Suomen MO-liitto, Kainuun MO-liitto, Keski-Pohjanmaan MO-liitto, MTK-Keski-Pohjanmaa
Länsi-Suomi:
MTK-Etelä-Pohjanmaa, MTK-Keski-Pohjanmaa, Länsi-Suomen MO-liitto (Seinäjoen tsto)
Itä-Suomi
MTK-Keski-Suomi, MTK-Pohjois-Karjala, MTK-Pohjois-Savo, MTK-Etelä-Savo, Pohjois-Karjalan MO-liitto, MO-liitto Järvi-Suomi, Kaakkois-Suomen MO-liitto
Etelä-Suomi
MTK-Etelä-Karjala, MTK-Häme, MTK-Kymenlaakso, MTK-Uusimaa, Etelä-Suomen MO-liitto, Kaakkois-Suomen MO-liitto
Lounais-Suomi
MTK-Pirkanmaa, MTK-Satakunta, MTK-Varsinais-Suomi, Länsi-Suomen MO-liitto (Porin, Tampereen ja Turun toimistot)
Toimintaa suunnitellaan jäsenten ja koko organisaation tarpeiden mukaan. Toimintaa ja organisaatiota uudistetaan ennakkoluulottomasti ja päämäärätietoisesti. Ajantasainen ja ennakoiva järjestökoulutus palvelee toiminnan kehittämistä. Jäsenten tyytyväisyyttä järjestön toimintaan seurataan säännöllisin väliajoin.
Resurssina ovat luottamusjohto ja toimihenkilöt. Järjestön kaikkia resursseja käytetään tehokkaasti.
Tasa-arvoa toteutetaan järjestössä kattavasti ja laajasti. Sukupuolten, ikäryhmien, ammattiryhmien sekä toimija luottamushenkilöiden välinen ja alueellinen tasa-arvo toteutuu luottamus- ja työtehtävien jaossa, palkkauksessa, urasuunnittelussa, kouluttautumismahdollisuuksissa, arvostuksessa ja työolojen kehittämisessä.
MTK:lle on hyväksytty kattava tasa-arvo-ohjelma, jota on ryhdytty käytännössä toteuttamaan.
MTK:n tasa-arvo-ohjelma hyväksyttiin valtuuskunnan ja metsävaltuuskunnan kokouksissa vuoden 2006 keväällä. Ohjelman toteuttamisesta vastaa järjestön päätöksentekoelimet.
Järjestö kokoaa kokemuksia ja toimintatapoja muiden järjestöjen tasa-arvo-ohjelmien käytännöistä ja muokkaa niiden pohjalta oman toimintamallinsa. Ohjelman toimivuutta ja toteutumista parannetaan jatkuvan seurannan ja arvioinnin kautta.
Nuoret sukupolvet toimivat aktiivisesti järjestön päättävissä elimissä. Toimintaa suunnitellaan niin, että se houkuttelee nuoria mukaan sekä vaikuttamiseen että yhteisöllisyyteen. Järjestökoulutuksen avulla annetaan nuorille valmiuksia luottamustehtäviin.
MTK:n valiokunnissa sekä liittojen ja yhdistysten johtokunnissa on tarkistettu nuorten edustavuus. Järjestökoulutukseen on suunniteltu järjestelmä nuorten innostamiseksi järjestötoimintaan.
MTK:n valiokunnissa nuoret ovat yhä heikosti edustettuina. Tuottajaliitojen johtokunnissa nuorilla on joko oma edustaja tai nuorten valiokunnan puheenjohtaja kutsutaan johtokunnan kokouksiin puheoikeudella. Lähes kaikissa liitoissa toimii maaseutunuorten valiokunta. Vuoteen 2007 mennessä MTK on kolme kertaa valinnut vuoden nuoren metsänomistajan, mutta muutoin metsäpuolella nuorten näkyvyys ja edustavuus on järjestössä huono.
Vuonna 2007 järjestökoulutusta uudistetaan, jolloin mietitään myös sitä, kuinka nuoret saataisiin koulutuksen kautta mukaan järjestötoimintaan ja samalla heidän vaikutusmahdollisuuksiaan järjestön eri tasoilla voitaisiin lisätä.
Nuorten kiintiöedustus johtokunnassa ja maaseutunuorten valiokunta ja kerhot tekevät aloitteita ja pitävät huolta nuorten äänen kuulumisesta järjestössä.
Järjestön toiminnan laatua kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella, sisäisen laatutyön avulla.
MTK on aloittanut järjestön sisäisen laatutyön.
Metsäjohtokunta on nimennyt metsänomistajaorganisaation laaturyhmän. Laaturyhmä on selvittänyt miten laatutyötä voidaan soveltaa organisaation kilpailukyvyn ja johtamisen parantamiseksi sekä määritellyt järjestön eri tasoille laatumittarit. Keskusliitossa on päätetty käynnistää laatutyö vuoden 2007 aikana.
Laatutyön osallistuvat luottamushenkilöt ja toimihenkilöt. Järjestökoulutus palvelee toiminnan kehittämistä.
Järjestö tarjoaa jäsenilleen monipuolisia palveluja ja jäsenetuja. Tärkein jäsenetu on tehokas edunvalvonta. Palvelut ja jäsenedut ovat toimivia, taloudellisesti merkittäviä ja jäsenkunnan tarpeiden mukaisia. Jäsenrekisteri on ajantasainen ja helppokäyttöinen.
Avaintavoitteet
Jäsenten saatavilla on jäsenetuja ja -palveluja, jotka vastaavat erilaisten jäsenryhmien tarpeita. Ne ovat voimassa vain niin kauan, kuin niistä on osoitettavissa selkeää hyötyä käyttäjälleen.
Jäsenetuja kehitetään liiketoimintaperiaatteella, jossa toiminnan kulut katetaan sopimusten kautta saatavina tuloina. Järjestö toimii tehokkaana ajankohtaisen ammatillisen tiedon välittäjänä jäsenkunnalleen. Verkkopalvelut ovat tehokkaassa hyötykäytössä.
Jäsenetujen ja -palvelujen kehittämisessä hyödynnetään järjestön asiantuntemusta siten, että keskusliiton ja liittojen toimihenkilöt osallistuvat vastuualueensa etujen ja palvelujen kehittämiseen. Jäsenetuja ja -palveluja kehitetään yhteistyössä ruotsinkielisen tuottajajärjestön ja muiden toimijoiden kanssa. Keskusliitto huolehtii jäsenrekisterin kehittämisestä ja liitot ja yhdistykset sen ylläpidosta.
Järjestö hyödyntää tehokkaasti tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia
Koko maassa on toimivat ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet, jotka ovat kaikkien jäsenten käytettävissä kohtuullisella hinnalla.
Järjestöllä on toimivat verkkopalvelut jäsenille, toimihenkilöille sekä asiakkaille. Enemmistö jäsenistä pitää reppu.mtk.fi -palvelua kotisivunaan. Vuorovaikutteiset internetpalvelut sekä tilattavat sähköiset uutiskirjeet hoitavat jäsensuhdetta.
MTK-portaali, www.mtk.fi tunnetaan hyvin maaseutuasioiden osoitteena.
Järjestö edistää jäsenten mahdollisuuksia kouluttautua tietotekniikassa ja verkkopalvelujen käytössä. Kaikki toimihenkilöt taitavat tehokkaan työskentelyn verkossa.
Koko järjestö hyödyntää testattua perustietotekniikkaa kustannustehokkaasti toimien yhteisessä atk-verkossa.
Verkkopalvelujen rakentaminen, jatkuva kehittäminen ja ylläpito on kallista, siksi MTK-ryhmän verkkopalvelut toteutetaan kustannustehokkaasti mahdollisimman yhtenevien tuotanto- ja ylläpitomallien avulla.
Tietotekniikka- ja verkkopalvelujen tehokkuutta sekä vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti.
Tietohallintostrategia päivitetään säännöllisesti ja nimetyt johtoryhmät vastaavat sen toteuttamisesta. Kaikille verkkopalvelukanaville on nimetty omistaja sekä sisällön toimittamisesta vastaava henkilö. Toimihenkilöiden verkko-osaamisen kehittämiseen luodaan jatkuvan koulutuksen malli. Verkkopalvelujen ylläpidossa ja kehittämisessä MTK-ryhmällä on luotettava yhteistyökumppani. Yhteisen verkon osalta hankinnat tehdään keskitetysti. Keskusliitto vastaa yhteisen verkon toimivuudesta ja kehittämisestä.
Järjestö kehittää edunvalvonnallisista syistä ja jäsenten taloutta vahvistaakseen verkkokauppapalveluja tai on mukana niiden aikaansaamisessa. Verkkokauppapalvelut toimivat liiketaloudellisin periaattein.
Verkkokauppapalvelujen kehittäminen on verkkopalvelujen johtoryhmän vastuulla. Pohjana toimii tietohallintostrategia.
Järjestökoulutus huolehtii jäsenten ja luottamushenkilöiden sekä osaltaan myös toimihenkilöiden koulutuksesta. Järjestökoulutus on kiinteä osa MTK:n toimintaa ja järjestöhengen luomista. Koulutukseen panostaminen näkyy järjestön kaikilla tasoilla toiminnan, talouden ja suunnittelun parantumisena. Järjestökoulutus on houkutteleva tapa kehittää itseään ja se tukee järjestön tavoitteiden toteuttamista. Järjestökoulutus vastaa yhteyksistä luonnonvara-alan oppilaitoksiin.
Järjestökoulutus turvaa edunvalvonnan perusosaamisen ja lujittaa yhteenkuuluvaisuutta. Luottamushenkilöiden koulutus kehittää heidän asiantuntemustaan sekä parantaa valmiuksia kunta-, seutukunta-, liittoja valtakunnan tason edunvalvontatyössä. Osaamisen vaatimukset lisääntyvät jäsenkunnan rakenteen ja jäsenten toimintakentän muuttuessa. Osaamista tarvitaan erityisesti kaikille jäsenille yhteisissä kysymyksissä eli alue-, vero-, sosiaali-, koulutus-, sekä ympäristö- ja maapolitiikassa. Koulutuksen tulee olla hyödyllistä ja palkitsevaa. Siltä odotetaan myös sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulutuksella kehitetään myös esiintymisen, vaikuttamisen ja viestinnän valmiuksia.
Järjestökoulutukselle luodaan tavoitteellinen ”jatkuvan toiminnan” -malli siten, että se tuottaa järjestön ja jäsenten omistamien yritysten hallinnon tarpeisiin tasaisesti ja kattavasti perus- ja jatkokoulutettuja jäseniä, joiden osaamistaso vastaa ajan vaatimuksia. Koulutusjärjestelmää pitää edelleen tiivistää. Kouluttautuminen on olennainen osa eri luottamustehtävien hoitoa; sitouttaminen koulutukseen on yhteistyötä MTK-yhdistysten ja -liittojen sekä metsänomistajien organisaatioiden kanssa.
Järjestökoulutuksen toimintamallia uudistetaan vuonna 2007 siten, että se yhä paremmin huomioi kaikki jäsenryhmät, toimii yhä enemmän eri maakunnissa, muuttuu lyhytkestoisemmaksi ja korostaa jäsenen/ luottamushenkilön osaamista ja hyötyä koulutuksesta. Koulutuksen markkinointia ja rekrytointia pyritään tehostamaan. Yhteistyötä Pellervo Instituutti Oy:n ja Maaseudun Sivistysliiton kanssa lisätään.
Päävastuu koulutuksen järjestämisestä on MTK:lla. Yhteistyökumppaneita ovat Pellervo-Instituutti Oy ja Maaseudun Sivistysliitto. Liitot ja yhdistykset huolehtivat jäsenten ja luottamushenkilöiden osallistumisesta koulutukseen. Koulutuksessa hyödynnetään luottamus- ja toimihenkilöiden osaamista, jota täydennetään julkisen hallinnon, neuvonnan, tutkimuksen, yritys- ja osuustoiminnan sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osaamisella. Koulutusta täydennetään järjestön julkaisu-, tiedotus- ja verkkopalveluilla. MTK:n säätiö ja Juho Jännes -rahasto osallistuvat koulutuksen rahoittamiseen.
Koulutetut toimihenkilöt vahvistavat järjestön asiantuntemusta jäsenten etujen ajajina. Toimihenkilöiden koulutus on järjestelmällistä, jokaisen toimihenkilön henkilökohtaista osaamista ja edunvalvonnan tehokkuutta tukevaa. Koulutus suunnitellaan henkilöstöhallinnon ja järjestökoulutuksen yhteistyönä ja esimiehet koordinoivat ryhmiensä, osastojensa ja liittojensa toimihenkilöiden kouluttautumista.
Toimihenkilöt tuntevat koulutusmahdollisuutensa ja heillä on henkilökohtainen koulutussuunnitelma.
Jokaisella esimiehellä on vastuu yksikkönsä henkilöstön kehittämisestä ja sen suunnittelusta sekä uusien henkilöjen perehdyttämisestä. Uusien toimihenkilöjen osalta omaan työtehtävään perehdyttämistarpeessa on suuriakin eroja työpaikasta ja työtehtävästä riippuen. Henkilökohtaista kehittymistä ja siihen liittyviä tarpeita tarkastellaan osana säännöllisiä kehityskeskusteluja. Osaamisen kehittymistä seurataan osaamiskartoituksilla. Organisaation kehittyminen edellyttää myös uudenlaista osaamista.
Toimihenkilökoulutuksen tehokas hoitaminen onnistuu järjestön omin voimin vain osittain. MTK ostaa koulutuspalveluita Pellervo-Instituutti Oy:n ohella muiltakin koulutuksen järjestäjiltä.
Järjestö kehittää jäsenmaksupohjaansa ja rahoitustaan siten, että kaikissa olosuhteissa ja kaikissa tilanteissa voidaan varmistaa riittävät toiminta- ja kehittämismahdollisuudet. Jäseniä hyödyttäviä yrittäjyys- ja elinkeinohankkeita tuetaan.
Järjestön edunvalvonta varmistetaan jäsenmaksuilla, jotka jäsenet voivat hyväksyä ja jotka takaavat erityisesti yhdistysten monipuolisen toiminnan jäsenten sosiaalisena yhteisönä sekä kuntatason edunvalvojana. Jäsenmaksutuloilla on suuri merkitys yhdistys- ja liittotason edunvalvonnassa. Ne ovat myös olennainen osa valtakunnallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan rahoitusta.
Maaseudun Tulevaisuus on järjestön äänenkannattaja ja maaseudun oma talouslehti ja samalla maan johtava erikoistalouslehti. Kannattava lehti ja muu kustannustoiminta tukevat järjestön rahoituksellista asemaa.
Keskusliitolla on mahdollisuus tukea jäseniä hyödyttäviä hankkeita uuden elinkeinotoiminnan virittämiseksi. Hankkeilla edistetään tuotteiden ja palvelujen menekkiä tai kehitetään uusia tuotteita ja palveluja.