Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi helmielinympäristöohjelmasta

Takaisin Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi helmielinympäristöohjelmasta

Lausunto

Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi helmielinympäristöohjelmasta

12.05.2021

Ympäristöministeriö

Yleistä

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Helmielinympäristöohjelmaksi. Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla pienvesi- ja rantaluontoa.

Kaikki ohjelmaan liittyvä toiminta on yksityisille maanomistajille vapaaehtoista. Käytännössä Helmiohjelma laajentaa METSO-ohjelman hyvät käytännöt muihinkin elinympäristöihin. METSO-ohjelmaan verrattuna ennallistaminen ja muu aktiivinen luonnonhoito on suuremmassa roolissa. Tavoite tukee hyvin muuttuneidenkin elinympäristöjen monimuotoisuuden vahvistamista sekä samalla vesien hyvän tilan turvaamista. Suojelusopimuksista maksetaan maanomistajille korvaus ja ennallistamisen sekä muun luonnonhoidon kustannukset korvataan.

Ohjelman lähtökohdat tekevät Helmistä kannatettavan. Ohjelma on valmistelu ripeästi, mutta sidosryhmien näkemyksiä kuullen ja yhteen sovittaen. Useiden maanomistajien päätösvaltaa ja omaisuudensuojaa heikentävien monimuotoisuusprosessien keskellä Helmi-ohjelma on valmisteltu myös maanomistajien monimuotoisuustavoitteet huomioivaksi aidoksi helmeksi.

Yksityiskohtaisemmat kommentit

1.1 Tausta

s. 11: ”Tärkeimmät lajien uhanalaistumisen syyt ovat metsien talouskäytöstä johtuvat metsäelinympäristöjen muutokset sekä avoimien alueiden kuten perinnebiotooppien ja rantojen sulkeutuminen.”

Lisäysehdotus tekstin perään: Metsälajeista uhanalaisia on 9 prosenttia, ja tilanne on säilynyt ennallaan 2000-luvulla. Muissa elinympäristöissä lajisto uhanalaistuu.” Faktat tuodaan esille toki toisaalla ohjelmassa.

1.2 Tekijät ja rahoitus

Helmi-ohjelman valmistelun yhteydessä vuonna 2020 tehtiin luonnonsuojelulakiin uusi luku koskien luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tukemista. Uusien pykälien nojalla Helmi-ohjelmassa tehtäviä kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä voidaan tukea tavaroiden ja palvelun muodossa.

Tukijärjestelmä koskettaa toistaiseksi vain perinnebiotooppien hoitoa. Perinnebiotoopit vaativat jatkuvaa hoitoa, ja kohdennus on perusteltua. Helmi-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, kustannustehokkaan toteutuksen sekä toimien hyväksyttävyyden lisäämiseksi maanomistajien keskuudessa, tulee tukimuoto ulottaa koskemaan kaikkia Helmi-elinympäristöjä sekä maanomistajien itse toteuttamia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä. Lainsäädännön kehittäminen tulee huomioida Helmi-ohjelman toteutuksessa.

Vastaavasti maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvien Helmi- ja METSO-ohjelmien hyvät käytännöt ja laaja vaikuttavuus tulee huomioida parhaillaan käynnissä olevassa luonnonsuojelulain uudistamisessa ja muussa lainsäädännön kehittämisessä.

2. Helmi-alueet

Helmi-alueet ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjen keskittymiä, joilla tehtävät kunnostus- ja hoitotoimet kohdennetaan laajoiksi kokonaisuuksiksi.

Myös suojelusopimusten mahdollisuus Helmi-alueilla on syytä tuoda heti alussa esille.

Helmi-alueiden valmistelussa eri toimijoiden yhteistyö korostuu. Toimijoiden välityskorvaukset tulee kirjata voimakkaammin myös Helmi-alueiden osioon. Maanomistajien neuvontaan, luontoarvojen selvittämiseen ja muuhun kohteiden valmisteluun liittyvästä työstä syntyviä kustannuksia tulee voida kattaa välityskorvausten kautta. Sama koskee erityisesti myös soidensuojelun toteutusta.

3. Soiden suojelu ja ennallistaminen

Soidensuojelun tavoite on 60 000 ha ja ennallistamisen 59 300 ha. Suojelusopimusten tekeminen aloitetaan Soidensuojelun täydennysohjelmaehdotuksen (SSTE) kohteilta, ja se toteutetaan maanomistajien kanssa neuvotellen.

Suot ovat vesitaloudellisia kokonaisuuksia, ja suoaltaat tulisi pyrkiä saamaan suojelun piiriin mahdollisimman kattavasti. Samalla yksittäisellä suolla voi olla satoja maanomistajia.

Valmistelutyö vaatii esimerkiksi metsätoimijoilta runsaasti maanomistajien neuvontatyötä, ja esimerkiksi SSTE-kohteita kytkevien suokohteiden valmistelua. Toimijoiden välityskorvaukset tulee lisätä soidensuojelun ja ennallistamisen osioon.

Helmi-ohjelmatekstiin tulisi lisätä kuvaus, mistä SSTE-kohteita voi tarkastella. Tämä helpottaisi esimerkiksi metsätoimijoiden maanomistajille antamaa neuvontaa ja kohteiden valmistelua. Kohteita voi tarkastella tällä hetkellä esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon paikkatietoaineistoista.

Suojelusta maksettavien korvausten perusteet tulisi käsitellä ohjelmatekstissä. Peruskysymykseen pitää antaa vastaus: mitä ja millä perusteilla maksetaan puuttoman suon suojelusta, jolle ei saa turvetuotannon ympäristölupaa.

4. Lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostus ja hoito

Lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostuksen ja hoidon tavoitteena on parantaa uhanalaisten ja taantuneiden vesi- ja rantalintujen poikastuottoa ja pesimämenestystä. Tavoitteena on kunnostaa ja hoitaa 200 kappaletta lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet) ja muita arvokkaita suojelualueverkoston lintuvesikohteita sekä perustaa ja kunnostaa 500 kappaletta laadukkaita lintukosteikkoja suojelualueverkoston ulkopuolelle. Lintuvesien ja -kosteikkojen ominaisluonteen vuoksi kappalemääräinen tavoite on kannatettava, samoin SOTKA-hankkeen mallin jatkaminen riistakosteikkojen perustamiseksi.

Suojelualueiden ulkopuolisten kosteikkojen ja lintuvesien perustaminen ja kunnostus tulee toteuttaa siten, ettei vedennostosta tai muista toimenpiteistä aiheudu haittaa hankealueiden ulkopuolelle.

5. Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

Perinnebiotoopit ovat uhanalaisimpia elinympäristöjämme. Kunnostuksen ja hoidon tavoitteena on pysäyttää perinnebiotooppien luontotyyppien uhanalaistuminen ja kääntää kehitys parantuvaksi saattamalla valtaosa kohteista jatkuvan hoidon piiriin.

Potentiaalisia kohteita on noin 60 000 ha. Helmi-ohjelmassa jatkuvan hoidon piiriin pyritään saamaan näistä 52 000 ha. Tavoite on ohjelman haastavimpia, ja toteutuminen vaatii kaikkien rahoitusmahdollisuuksien huomioimista ja niiden sujuvaa yhteensovittamista. Esimerkiksi maatalouden ympäristötukien mahdollisuudet tulee hyödyntää.

Perinnebiotooppien hoitoon perustetaan tarpeen mukaan alueellisia yhteistyöryhmiä. Työ tulee koordinoida myös METSO-yhteistyöryhmien kanssa. Puustoiset perinnebiotoopit ovat myös METSOelinympäristöjä.

Luonnonsuojelulain tukijärjestelmällä mahdollistetaan aktiivisten kunnostustöiden rahoitus myös yksityismailla. Tukijärjestelmän tulee mahdollistaa myös suora rahallinen tuki, ja tuen maksu rahana myös maanomistajille heidän itse tekemistään luonnonhoidon ja ennallistamisen töistä. Tukijärjestelmä koskee ensivaiheessa vain perinnebiotooppien hoitoa. Tuki tulee laajentaa myös muihin kunnostettaviin elinympäristöihin.

6. Metsien suojelu, ennallistaminen ja luonnonhoito

METSO-ohjelman jatko valmisteltiin Helmi-ohjelman metsäosiossa. Valmistelun myötä METSO-ohjelma ei pääty vuonna 2025, vaan se jatkaa itsenäisenä ohjelmana Helmi-ohjelman rinnalla vuodet 2026-2030.

Pysyvän suojelun tavoite on 40 000 ha, määräaikaisen 20 000 ha ja lisäksi tavoitellaan 2000 ha luonnonhoitohankkeita. Yksityismaille ei tule uusia metsätavoitteita tai toimenpiteitä vuosille 2021-2025, vaan luonnonhoitoa lisätään vain olemassa olevilla suojelualueilla ja valtion mailla.

Helmi- ja METSO-ohjelmat täydentävät toisiaan mahdollistaen vaihtelevien elinympäristöjen kokonaisuuksien turvaamisen suojelun ja luonnonhoidon keinoilla. Maanomistajille ohjelmien toteutus tulee näyttäytyä yhden luukun periaatteen mukaisena. Useita elinympäristöjä sisältävän kohteen tarjoaminen suojeluun tai luonnonhoidon toimenpiteisiin ei saa hautautua byrokratian rattaisiin.

MTK haluaa osoittaa ympäristöministeriölle ja Helmi-ohjelman valmisteluryhmälle erityiskiitoksen METSO:n jatkumisesta itsenäisenä ohjelmana 2026-2030. Jatkokauden tavoitteet täsmennetään erillisessä työryhmässä 2024-2025 METSO- ja Helmi-ohjelmien kokemusten perusteella.

7. Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus ja hoito

Helmi-ohjelmassa kunnostetaan 600 km puroja, 1 050 kpl lähteitä ja lähteiköitä sekä 80 kpl fladoja ja kluuveja, sekä rantaluontoa 200 kohteella. Pienvedet ja rantaluonto toimivat luontokohteita kytkevinä elementteinä. Kohteet ovat usein puustoisia, ja toteutuksen koordinointi METSO-ohjelman kanssa on tarpeen. Kohteiden hydrologiaa palautettaessa tulee hyödyntää mm. HydrologiaLIFE-hankkeen hyviä käytäntöjä. Sama koskee soiden ennallistamista.

8. Viestintä ja sidosryhmäyhteistyö

MTK:lla tulee olla edustus ohjelman seuranta- ja viestintäryhmässä sekä alueellisissa yhteistyöryhmissä. Myös metsänhoitoyhdistysten edustus tulee kutsua alueellisiin yhteistyöryhmiin. Alueelliset Helmi-yhteistyöryhmät kannattaa lähtökohtaisesti laajentaa METSO-yhteistyöryhmistä.

9. Ohjelman tietopohja ja seuranta

Ohjelmassa kerätyn tiedon tallennuksessa ja jakamisessa tulee huomioida henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön vaatimukset.