Sisältöjulkaisija

angle-left null Alueiden tasa-arvoinen kehitys tuo vakautta ja kasvua

Ajankohtaista

Alueiden tasa-arvoinen kehitys tuo vakautta ja kasvua

25.4.2019

EU:n aluepolitiikan eli koheesiopolitiikan luonne on muuttunut EU:n laajetessa Keski- ja Itä-Eurooppaan. Uusien jäsenmaiden rakenteita on uudistettu mittavilla tulonsiirroilla. Koheesio on luonut kasvua ja tasa-arvoa. Vaikutusten arvioinnissa on liian yksinkertaista tarkastella pelkästään budjettilukuja, sillä myös vauraammat jäsenmaat ovat hyötyneet sisämarkkinoiden investoinneista ja kasvusta. Saavutuksista huolimatta koheesiopolitiikan rakenteita pitää uudistaa.  

Uuden koheesiorahoituksen painopistettä pitää siirtää yrittäjyyden ja elinkeinojen kehittämiseen. Harkittuja, EU-lisäarvoa tuottavia infrastruktuuri-investointeja tarvitaan, erityisesti tietoliikenneyhteyksiin. Yhteisten tavoitteiden ja yhteistyön lisäksi jäsenmaiden omaa vastuuta on lisättävä. Koheesiota tarvitaan jäsenmaiden välillä ja lisäksi tarvitaan enemmän sisäistä koheesiota, joka takaa maiden eri osien tasapainoisen kehityksen. Aluepolitiikalla huolehditaan koko Euroopasta ja erityisesti huomioidaan pohjoiset erityispiirteet.

Arktisen alueen merkityksen kasvun mukana myös pohjoisen Suomen koheesiorahoituksen tarpeet kasvavat. Alueella on runsaasti tärkeitä raaka-aineita. Samalla työvoimapula ja saavutettavuus rajoittavat resurssien hyödynnettävyyttä. Koheesiohaasteet ovat Suomessa pysyviä ja erityistuet perustuvat liittymissopimuksiin.

Varsinkin EU:n itäisen ulkorajan vakaus ja kehitys on varmistettava. Pitkän itärajan Suomi on luonteva aloitteentekijä uudistuvalle ja vahvistuvalle rajaseutuohjelmalle. Myös Itämeren ympäristön yhteistyötä on tiivistettävä.

  • EU:n ulkoraja-alueiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on tärkeää.
  • Tietoliikenne- ja liikenneverkot kuntoon maaseudulla.
  • Maaseudun yritysten työvoiman saatavuutta on parannettava.