EU:n biodiversiteettistrategiasta ja Pellolta pöytään -strategiasta uusia vaatimuksia maa- ja metsätaloussektoreille
EU:n biodiversiteettistrategiasta ja Pellolta pöytään -strategiasta uusia vaatimuksia maa- ja metsätaloussektoreille
Uutinen
EU:n biodiversiteettistrategiasta ja Pellolta pöytään -strategiasta uusia vaatimuksia maa- ja metsätaloussektoreille
29.05.2020
Maanviljelijät ja metsänomistajat ovat luonnonvarojen kestävän käytön ammattilaisia ja luonnon monimuotoisuuden parhaita vaalijoita. Tämä tuntuu valitettavasti unohtuneen viime viikolla julkaistussa Euroopan komission biodiversiteettistrategiassa. Strategian tärkeä ja kannatettava tavoite on luonnon köyhtymisen pysäyttäminen EU:ssa 2030 mennessä.
EU-komissio käy biodiversiteettikadon kimppuun erittäin kunnianhimoisilla tavoitteilla. Mallia halutaan näyttää koko maailmalle. EU:ssa tavoitteena on 2030 mennessä suojella vähintään 30 % maa- ja vesialueista, joista tiukasti suojeltua alaa 1/3. EU:n jäsenmailta tullaan vaatimaan laillisesti sitovia ennallistamistavoitteita. Lisäksi jäsenmaiden on luvattava, että uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilanne paranee. Komissio ehdottaa myös kaikkien vanhojen metsien tiukkaa suojelua. Suomelle haasteita tuovat myös turvemaiden lisääntyvät suojelutavoitteet sekä luonnon monimuotoisuusvaatimusten tarkempi huomiointi uusiutuvan energian tuotannossa.
Biodiversiteettistrategiassa on periaatteessa tunnistettu luonnon monimuotoisuuden parantamisen keskeiset käytännöt: kestävä maa- ja metsätalous, luonnonhoito ja ennallistaminen sekä suojelu. Strategiassa ehdotetut toimenpiteet kuitenkin perustuvat kannustavuuden sijaan rajoituksiin. Luonnonvarojen taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän käytön merkitystä ei ole tunnistettu. Jäsenmaiden eroja ei ole juuri huomioitu ja maanomistajien rooli ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus jäävät vain maininnan tasolle. Myös strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusta ei ole vielä mitenkään arvioitu.
Seuraavaksi biodiversiteettistrategian esitykset käsitellään EU:n päätöksentekokoneistossa lainsäädäntöesityksinä. Vasta sen jälkeen uusia käytäntöjä tullaan vaatimaan meillä Suomessa. Nyt onkin tärkeä aika vaikuttaa päättäjiin, jotta suomalainen kestävä metsänhoito ja biotalouden ratkaisut otetaan paremmin malleiksi tulevassa lainsäädännössä. Meillä on paljon hyvää kerrottavaa viljelijöiden ja metsänomistajien vapaaehtoisista suojelutoimista. On myös varmistettava, että jokaiselle jäsenmaalle voidaan etsiä parhaimmat ja kustannustehokkaimmat käytännön ratkaisut. Vaatimukset jäsenmaille tulee asettaa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Valmisteilla oleva EU:n uusi metsästrategia on tärkeä vaikuttamisen työkalu, sillä metsäasiat kuuluvat entistä laajemmin EU:n päätöksentekoon, halusimme tai emme.
Toinen komission viime viikolla julkaistuista aloitteista on Pellolta pöytään -strategia, jonka tavoitteena on parantaa ruokaketjun kestävyyttä. Komission mukaan kestävyys paranee pienentämällä EU:n elintarvikeketjun ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä sekä vahvistamalla ruokajärjestelmää. Koronakriisi on nostanut myös elintarvikkeiden saatavuuden entistä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Komissio tavoittelee myös sektorin kestävää kilpailukykyä ja samalla globaalin ruokajärjestelmän muutosta. Olennaista on kyky hyödyntää uusia tietoja ja teknologiaa.
Strategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet maataloudelle. On vähennettävä torjunta-aineiden ja antibioottien käyttöä 50 %. Myös ravinnehuuhtoutumia on vähennettävä 50 % ja se saavutetaan vähentämällä lannoitteiden käyttöä 20 prosentilla. Jäsenmaiden on myös lisättävä luonnonmukaista viljelyä 25 prosenttiin peltopinta-alasta. Eläinten hyvinvointi paranee ja pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Kasvihuonekaasupäästöjä ruokaketjussa vähennetään.
Siirtyminen kestäviin elintarvikejärjestelmiin on komission mukaan valtava taloudellinen mahdollisuus. Strategia jättää kuitenkin avoimeksi, miten käytännössä viljelijä saa kestävyyden parantamisen kohonneet kustannukset katettua.
Kuluttajan kiinnostusta maksaa laadukkaasta tuotteesta parannetaan pakkaus- ja alkuperämerkintöjä kehittämällä. Myös julkiset hankinnat käännetään kestävämpään suuntaan ja suosimaan luomua. Ruokahävikki puolitetaan. Investointeja edistetään, tutkimuksen panostetaan ja neuvonta kehitetään. Komissio haluaa tiukemmat kestävyyskriteerit myös elintarvikkeiden tuontiin ja vientiin. Viljelijän asemaa ruokaketjussa halutaan myös vahvistaa.
Suomalaisille viljelijöille nämä kestävyystoimet ruokaketjussa ovat erittäin tuttuja ja suurelta osin ne on meillä jo toteutettu. Meille jääkin haasteeksi, miten varmistamme tavoitteiden asettamisen oikeudenmukaisesti meille ja muille, erilaiset lähtötasot huomioon ottaen. Komissio aikoo jyvittää EU-tavoitteet jäsenmaille tulevissa CAP-suunnitelmissa, joita nyt juuri valmistellaan MMM:n johdolla Suomessakin.
Myös EU-budjetissa tulisi uusien tavoitteiden näkyä. Rahoitusta kestävyyden parantamiseen onkin tulossa EU:n koronaelvytysrahastosta. Uuden yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n ympäristö- ja ilmastotoimet tulee suunnitella siten, että viljelijät haluavat sitoutua järkeviin ja tehokkaisiin vapaaehtoisiin ympäristö- ja ilmastotoimiin. Myös EU:n ilmastoneutraaliustavoite 2050 tuo mahdollisuuksia suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle hiilensidonnassa sekä biotaloudessa ja erityisesti biokaasun tuotannossa.
MTK:n tiedotteet aiheesta:
Luomuviljelyalan kasvusta Suomessa tulee päättää kuluttajan, ei EU-byrokraatin
Hanna Leiponen-Syyrakki
johtaja, Brysselin toimisto
toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi
+358 40 094 7633
+32 47 650 2704