Leiponen-Syyrakki kertoi, että CAP:ssa uusia asioita ovat kasvanut ilmasto- ja ympäristökunnianhimo, I-pilarin vapaaehtoiset ympäristövaatimukset, jäsenvaltioiden suurempi päätösvalta, toimien valvonnasta siirtyminen tulosten valvontaan sekä sosiaalinen ehdollisuus eli sosiaali- ja työlainsäädännön noudattaminen ja valvonta.  

Leiponen-Syyrakki esitteli ajankohtaiskatsauksen Brysselin tilanteesta. Tärkeimmät avoimet asiat ovat vihreä arkkitehtuuri eli ilmasto- ja ympäristötoimien kokonaisuus, ekojärjestelmän rahoitus, sosiaalinen ehdollisuus ja tukien oikeudenmukaisempi jakautuminen. Lisäksi yhä avoimia asioita ovat aktiiviviljelijän määritelmän pakollisuus, ehdollisuus eli perusvaatimukset suorille tuille, markkinakriisin hallinta, julistus tuonnilta vaadittavista standardeista sekä tukien tasaus eli konvergenssi jäsenmaiden sisällä ja välillä. 

Puheenjohtajamaa Portugalin tavoitteena on saada trilogit päätökseen kesäkuussa, jolloin parlamentin hyväksyntä voisi tulla syys- tai lokakuussa. Mikäli ratkaisuja ei saada kesäkuussa, jatkaa uusi puheenjohtajamaa Slovenia neuvotteluja syyskuussa. Kesän trilogien onnistuminen on tärkeää, sillä ohjelmien hyväksyntään ja toimeenpanoon pitäisi varata riittävästi aikaa ennen vuoden 2023 alun toimeenpanoa. 

Åberg esitteli CAP-ohjelman vihreän arkkitehtuurin, alustavan rahoituskehyksen, ehdollisuuden vaatimukset, ekojärjestelmän, uudistuksen muutoksia ja kansallisia tukia. Rahoituksen osalta on tärkeää huomioida, että budjetti pysyy samana kuluvaan kauteen verrattuna. Tämä tarkoittaa, että rahan lisääminen johonkin asiaan johtaa leikkauksiin toisen asian suhteen. Noin 60 % rahoituksesta kohdistetaan ympäristö- ja ilmastotoimiin. Muita rahoituksen painopisteitä ovat eläinten hyvinvointi, luomu, nuoret tuottajat ja maaseudun kehittäminen. Vähemmän rahaa jää vuorostaan suorille tulotuille ja luonnonhaittakorvaukselle. Tuet kohdennetaan jatkossa paremmin aktiiviseen tuotantoon. Tukitasot säilyvät pääosin ennallaan, mutta tilakohtaiset erot voivat olla suuria. Ohjelmassa on jonkin verran uusia toimenpiteitä ja erilaisia tukitasoja.  

Marttila antoi MTK:n alustavan analyysin CAP-suunnitelmasta. Analyysin mukaan CAP:sta on tulossa hyvä kokonaisuus. Siinä on huomioitu entistä paremmin viljelijöiden heterogeenisyys ja rahoitusratkaisu yllätti positiivisesti, kun budjetti pysyikin samansuuruisena edelliseen kauteen verrattuna. MTK:n vaatimukset ja näkemykset maaseudun kehittämisestä on huomioitu kansallisessa valmistelussa varsin hyvin. Maaseudun kehittämisen tulisi kuitenkin olla entistä elinkeinolähtöisempää. Yksityiskohdista nostettiin esiin ympäristökorvaus, hyvinvointikorvaus ja tukikelvottomat pellot.  

Euroopan laajuisissa keskusteluissa merkittävänä puheenaiheena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja maatalous saa paljon kritiikkiä näissä keskusteluissa. Marttila halusi tuoda esiin, että Suomen maa-alasta on kuitenkin vain 7,5 % maatalouskäytössä. 

Marttila korosti, että maatalous on ratkaisu moniin haasteisiin ja CAP:lla voidaan tehdä paljon, mutta kaikkea sillä ei voida ratkaista eikä maatalouden päästövähennystalkoita voida jättää pelkän CAP:n varaan.  

CAP:n lausuntokierros alkaa kesäkuussa ja jatkuu syyskuulle. Lausunnot tulee tehdä lausuntopalvelun kautta, mutta MTK tulee keräämään lausuntoja laajasti kentältä mm. valiokuntien, tuotekohtaisten verkostojen ja maataloustuottajaliittojen kautta. 

Johan Åberg

maatalousjohtaja

linjan yleisjohto

+358 20 413 2415

+358 40 523 3864

Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja, Brysselin toimisto

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi

+358 40 094 7633

+32 47 650 2704

aiheet: mtk, cap