Hyvää uudistuksessa on se, että Brysselin päätöksissä on joustavuutta, jotta järkevä kansallinen ohjelma on näillä päätöksillä mahdollinen. Valitettavasti maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen ja byrokratian karsimisen tavoitteet näyttävät jäävän toteutumatta uudistuksessa.

Seuraavaksi odotukset kohdistuvat kansalliseen valmisteluun. Kansallisessa maatalouspolitiikan suunnitelmassa on varmistettava, että maatalousyrittäjillä on mahdollisuus kannattavaan tuotantoon sekä ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen markkinoilla. Viljelijät tarvitsevat CAPista työkaluja ja työrauhaa, jotta voivat sopeutua markkinoiden muutoksiin ja kuluttajien odotuksiin.  

CAP-uudistuksen monet yksityiskohdat varmistuvat, kun komissio julkaisee uudet asetukset myöhemmin heinäkuussa. Lisäksi komissiolta odotetaan tarkempia toimeenpanosäädöksiä syksyn aikana.  

Uudessa maatalouspolitiikassa ympäristö- ja ilmastotoimiin käytetään jatkossa merkittävä osa CAP-budjetista. Suomessa tämä on tuttua, sillä jo tällä hetkellä Suomessa käytetään uuden CAP:n tavoitteita suurempi osuus näihin toimiin. Komission vaatimuksena on, I-pilarin suorista tuista 25 % käytetään ympäristö- ja ilmastotoimiin sekä eläinten hyvinvointiin. Tämä ekojärjestelmä on viljelijälle vapaaehtoinen. Maaseuturahoituksen eli II-pilarin budjetista vähintään 35 % tulee käyttää ympäristö- ja ilmastotoimiin.   

Uudistuksessa Suomen maataloudelle on tärkeää, että pohjoisen maatalouden olosuhteet sekä sektorilla jo tehty työ ruuantuotannon kestävyyden parantamiseksi voidaan huomioida paremmin. Uudessa politiikassa seurataan saavutettuja tuloksia tarkasti, kun aikaisemmin valvottiin, että sovitut toimenpiteet tehdään. Tämän vuoksi on erittäin tärkeätä löytää juuri suomalaisille tiloille sopivia toimia, jotta maatalouspolitiikka on vaikuttavaa ja tehokasta.  

Yksi tärkeä tavoite on tuen oikeidenmukaisempi jakautuminen. Komissio vaatii, että 10 % suorista tuista jaetaan uudelleen pienille tiloille kaikissa jäsenmaissa. Suomessa tuki jakautuu jo nyt muita jäsenmaita tasaisemmin ja olisi luonnollista, että meidän ei tarvitsisi tukia jakaa uudelleen. Aikaisemmin paljon puhuttanut 100.000 euron tilakohtainen tukikatto on jäsenmaille vapaaehtoinen. Tärkeää on varmistaa, että tuet kohdistuvat aktiivituotantoon. 

Suorien tukien ehdoksi tulevat hyvät maatalouskäytännöt. Turvemaiden suojelua tehostetaan, mutta viljelyn turvemailla saa jatkua. Ensin jäsenmaissa selvitetään missä turvemaat sijaitsevat ja toimenpiteet alkavat 2025. Talviaikainen kasvipeitteisyys ei ole mahdollista kaikilla pelloilla Suomessa, lyhyen kasvukauden ja peltojen maalajin vuoksi. Siksi on tärkeää, että tiukasta vaatimuksesta saadaan poikkeus.  Myös viljelykierto- ja kasvinvuorotusvaatimuksiin saadaan tarvittavia joustoja.  

Euroopan parlamentti toi uudistuksen valmisteluprosessin loppuvaiheessa vaatimuksen sosiaali- ja työlainsäädännön direktiivien noudattamisesta maatalouspolitiikassa. Päätös sisältääkin vaatimuksen, että vuodesta 2025 alkaen näiden direktiivien valvonnassa havaittujen puutteiden vuoksi tiloilta voidaan leikata EU-maataloustukia. Yksityiskohdat valvonnoista, otannasta ja sanktioista selviävät myöhemmin.   

Positiivista on, että tuotantoon sidottujen tukien maksua voidaan Suomessa jatkaa nykyisellä tasolla. Myös korvamerkkipuutteet eivät jatkossa aiheuta sanktioita peltotukiin. Nuorille viljelijöille varataan jatkossa 3 % suorista tuista.  
 
Kansallisen ohjelman valmistelu on käynnissä Suomessa ja komission on se myös hyväksyttävä vuoden 2022 aikana. Liikaa aikaa toimeenpanoon ei siis ole. Komissio haluaa liittää kansalliseen suunnitelmaan myös vuosi sitten toukokuussa julkaistuja Green Dealin Pellolta pöytään- ja Biodiversiteettistrategioiden tavoitteita. Näistä ei vielä ole olemassa lainsäädäntöä, joten niiden mukaan ottaminen on jäsenvaltioiden näkökulmasta haasteellista.  

Uusi EU:n maatalouspolitiikka otetaan käyttöön vuoden 2023 alusta.   

Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja, Brysselin toimisto

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi

+358 40 094 7633

+32 47 650 2704

Johan Åberg

maatalousjohtaja

linjan yleisjohto

+358 20 413 2415

+358 40 523 3864

aiheet: mtk, eu, cap-uudistus