Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän väliraportti

Takaisin Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän väliraportti

Lausunto

Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän väliraportti

22.06.2020

Liikenne- ja viestintäministeriö

Työryhmän tavoitteet

Työryhmän asettamiskirjeen mukaan tavoitteena on tehdä arvio koronaviruskriisin aikaansaamista
digitalisaatioon tukeutuvista uusista toimintamalleista ja laatia suunnitelma toimenpiteistä, joilla
hyvät käytännöt vakiinnutetaan osaksi normaaliolojen toimintaa. Suunnitelman ja sen
toimenpiteiden tulee täydentää kriisin jälkihoitoa koskevaa valtioneuvoston kanslian asettaman
koronaviruskriisin jälkihoidon valmisteluryhmän (ns. Hetemäen ryhmä) toimenpidekokonaisuutta.
Tavoitteena on myös laaja-alaisemmin käsitellä digitalisaatiota ja kriisin esille tuomaa digitaalista
korjausvelkaa. Tavoitteena on tukea investointien ja kriittisten resurssien priorisointia sekä
yhteensovittaa toimenpide-ehdotuksia EU:n digitalisaation ja datan hyödyntämisen strategioihin.
Toimenpiteillä tulee jouduttaa kriisistä toipumista ja lisätä pysyvästi Suomen digitaalista
toimintakykyä, hyvinvointia ja kasvua. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on edistää
sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi tarvittavaa
digitalisaatiokehitystä.

1. Väliraportissa on kuvattu koronaviruskriisin aikaista digiloikkaa laajasti eri sektoreilla. Katsotteko, että sektorien kehitystyötä on kuvattu riittävällä tavalla?

Koronakriisin aikaista digiloikkaa eri toimialoilla on käsitelty vaihtelevasti. Maatalouden,
metsätalouden ja kalatalouden osalta väliraportissa on kaksi lausetta. Toinen lauseista
kertoo elintarvikehuollon toimineen erinomaisesti toimivan logistiikan, tukkukaupan ja
kauppojen järjestelmien ansiosta. Huomiotta on jäänyt kotimaisen elintarviketuotannon, eli
alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden liittyminen ruokajärjestelmään ja kriittisyys
huoltovarmuudelle. Koronakriisin aikana ruokaketjun tietojärjestelmien hyödyntämisessä on
otettu varovaisia askelia tuotannon ohjaamiseksi aiempaa enemmän kysyntälähtöiseksi.
Toimintakulttuurin muutokset ja järjestelmäintegraatiot vaativat kuitenkin aikaa ja
merkittäviä investointeja. Tarkastelu vajaan kolmen kuukauden aikana tapahtuneesta
digiloikasta ei yksinään anna riittäviä perusteita jatkotoimien priorisoinnille.

Maa- ja puutarhatuotannossa keväisin päähuomio on alkavan kasvukauden varmistamisessa.
15.6.2020 päättyneessä tukihaussa sähköisen tukihakemuksen teki 44 945 maatilaa.
Sähköisen tukihakemuksen lähettäneiden osuus oli noin 94,7 prosenttia, mikä on viime
vuotta suurempi. Pidämme huomionarvoisena, että kiireisestä ajankohdasta huolimatta
kevään aikana järjestettyyn älymaataloutta koskevaan webinaarisarjaan osallistui yli 500
henkilöä. Älymaatalouden kehittämistä on todettu rajoittavan mm. maaseudun epävarmat
yhteydet sekä osaamisen kehittämistarve.

2. Katsotteko, että toimet, joita väliraportissa esitetään, riittävässä määrin edistävät
tavoitteita? Jos ette, miten toimenpiteitä tulisi täydentää?

Väliraportissa on 36 toimenpide-ehdotusta. Suuri osa toimenpide-ehdotuksista vastaa myös
hallitusohjelmassa tunnistettuja tarpeita ja edistävät toteutuessaan digitaalisia
toimintatapoja. Toimissa on kuitenkin keskenään eri suuruisia asioita ja vaikuttaisi siltä, että
toimeenpanovastuita on määritelty vain osalle hallinnonaloista.

3. Mitkä toimenpide-ehdotukset tulisi priorisoida? Millä perusteilla?

Toimenpide-ehdotuksista ensi vaiheessa edistettäviä ovat mielestämme 9, 10, 18, 25, 26, 27,
28, 29 sekä 33, 7 ja 8.

Perustelu: Työryhmän asettamispäätöksen mukaisesti toimenpiteillä tulee jouduttaa kriisistä
toipumista ja lisätä pysyvästi Suomen digitaalista toimintakykyä, hyvinvointia ja kasvua.
Toimenpiteillä myös edistetään hallitusohjelman tavoitteita sosiaalisesti, taloudellisesti ja
ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi tarvittavaa digitalisaatiokehitystä.

Paikka- ja aikariippumattoman arjen mahdollistaminen on olennainen osa digitalisaatiota.
Toimenpiteissä on useita kansalaisten tarvitsemia peruspalveluita, esim. koulutukseen ja
terveydenhoitoon liittyen sekä osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon. Korostamme, että digitalisaatio ei osaltaan saa lisätä eriarvoisuutta ja
syrjäytymistä. On ensiarvoisen tärkeää, että laajakaistan investointivelkaa puretaan aiempaa
määrätietoisemmin, jotta kaikilla Suomessa on paikasta riippumatta käytettävissä toimivat,
turvalliset ja luotettavat viestiyhteydet. Palveluiden hyödyntämisen edellytys on myös
käyttäjien riittävät digitaidot.

4. Mitä toimenpide-ehdotusten toteutuksessa tulee huomioida?

Toteutuksessa tulee huomioida erilaiset lähtökohdat palveluiden käyttäjien digiosaamisessa
sekä eri alueiden verkkoyhteyksissä, jotta toimenpiteillä ei lisätä kansalaisten eriarvoisuutta
ja syrjäytymistä.

5. Toimenpide-ehdotuksissa on viitattu jo käynnissä oleviin hankkeisiin, joiden osana
toimenpiteitä voidaan edistää. Tunnistatteko muita hankkeita, joihin toimenpiteet tulisi
kytkeä?

Raportin nykytilaa kuvaavassa osiossa on hyvin tunnistettu, että digitalisaatiolla on paljon
soveltamisalueita maa- ja metsätaloudessa sekä metsäteollisuudessa ja että maataloudessa
on valmisteltu digitaalista liiketoimintaekosysteemiä. Tätä ei ole kuitenkaan raportin
ehdottamissa toimenpiteissä yhdistetty Suomen tavoittelemaan bio- ja kiertotalouden
johtajuusrooliin ja vihreään kasvuun, joita digitalisaatiolla voidaan merkittävästi tukea.
Hetemäen työryhmän 2. vaiheen raportissa on todettu olevan ”erityisen tärkeä tukea
siirtymistä kestävään bio- ja kiertotalouteen, jossa uusiutumattomia ja ilmastolle haitallisia
materiaaleja korvataan tai kierrätetään uusiutuvilla ja kestävämmillä materiaaleilla. Tämä
vaatii uusien innovaatioiden tukemista sekä sitä, että perusinfrastruktuuri on kunnossa”.
Tähän perusinfrastruktuuriin kuuluu aiempaa selvemmin myös digi-infra.

Biotalouden tuotannon ja palveluiden kilpailukykyä tulee kehittää hyödyntämällä
digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet sekä mahdollistaa maaseudun elinkeinojen
kytkeytyminen vientiteollisuuden, matkailun ja ruokaketjun arvoverkostoihin. Työryhmän
toimeksiannon tavoitteiden mukaisesti tämä jouduttaisi kriisistä toipumista ja lisää pysyvästi
Suomen digitaalista toimintakykyä, hyvinvointia ja kasvua. Biotalouteen perustuva
ulkomaankauppa on merkittävä tulonlähde ja luo hyvinvointia koko Suomelle. Biotalouden
arvonlisäys vuonna 2018 oli 25 mrd euroa ja sitä on mahdollista edelleen lisätä.

6. Keitä toimenpiteissä ja niiden toteutuksessa/mahdollisissa tulevissa hankkeissa tulisi olla
mukana ja miten hankkeet tulisi resursoida? Olisitteko itse halukas osallistumaan
toteutukseen?

Näemme hyväksi, että eri toimialat osallistuvat laajasti hankkeiden toteutukseen. Siltä osin,
kun kyseessä on yhteiskunnan perusinfrastruktuurin rakentamisesta, julkisella rahoituksella
on oltava vahva rooli.

Olemme halukkaita osallistumaan jäsenistöämme koskeviin hankkeisiin. Erityinen
mielenkiinnon kohde on lisäarvoa tuottavat, tiedon hyödyntämiseen ja tietovarantoihin
liittyvät hankkeet.

7. Vapaamuotoinen lausunto

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Liikenne- ja viestintäministeriötä
mahdollisuudesta antaa lausunto. Lausunnossaan MTK on keskittynyt biotaloutta koskeviin
kokonaisuuksiin. Lausuntopalvelussa olevien kysymysten lisäksi MTK haluaa tuoda esille
seuraavaa.

MTK katsoo, että kriisistä toipumista ja talouden elpymistä tulee tukea kehittämällä
yrittämisen, työskentelyn ja asumisen välttämättömiä edellytyksiä koko maassa. Tämä
edistää monipaikkaisuuden toteutumista. Kriisin aikana nähty digiloikka korostaa toimivien,
luotettavien ja nopeiden verkkoyhteyksien ja erityisesti valokuituverkkojen saatavuutta
kaikkialla Suomessa. Niiden osalta olemme eurooppalaisessa vertailussa jääneet pahasti
jälkeen kehityksestä erityisesti maaseudulla.

Väliraportissa on näkyvästi tuotu esille Suomen yleisesti ottaen hyvä menestyminen EU:n
DESI -vertailussa. Viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuuden on todettu
olevan hyvällä tasolla. LVM:n digitaalisen infrastruktuurin strategian ja pääministeri Sanna
Marinin hallituksen ohjelman mukaan Suomi tavoittelee viestintäyhteyksien kehittymistä
vähintään Euroopan komission tavoitteiden mukaisesti, joiden mukaan vuonna 2025 kaikilla
kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä.
Lopullisessa raportissa tulisi mielestämme tarkastella viestintäverkkojen saatavuutta edellä
mainittuihin tavoitteisiin nähden, eikä selkeästi alempaan 30 Mbit/s nopeuteen.

Väliraportissa 4G-matkaviestinverkkojen (30 Mbit/s) on todettu kattavan 70 % Suomen
pinta-alasta. Traficomin verkkopalvelussa olevien tietojen mukaan 100 Mbit/s nopeuden 4Gmatkaviestinverkot kattavat vain 16 % Suomen pinta-alasta. Lisäksi on syytä ottaa
huomioon, että Traficomin mukaan ”matkaviestinverkon kotitaloussaatavuus perustuu
laskennallisiin kentänvoimakkuuden raja-arvoihin. Maantieteellinen kattavuus edustaa
aluetta, joissa kyseinen palvelu on ideaaliolosuhteissa saatavissa tavanomaisella
matkaviestinverkon päätelaitteella ulkotiloissa noin 1,5 metrin korkeudella maan pinnasta.
Laskennassa ei oteta huomioon verkon kuormitusta.” Käytännössä mobiiliverkkojen
toimivuus on usein selkeästi huonompi.

Väliraportissa on todettu kiinteiden laajakaistaverkkojen (30 Mbit/s) kattavan noin 75 %
väestöstä. Traficomin sivuilla on helposti saatavilla tieto, että vähintään 100 Mbit/s kiinteä
laajakaista oli vuoden 2019 lopussa saatavissa 64 %:iin kotitalouksista. Väliraportin
toteamusta, että nopean kiinteän verkon saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja,
voisi avata. DESI2020-vertailusta käy ilmi, että nopean kiinteän laajakaistan 10 %:n saatavuus
maaseudulla on Euroopan heikointa.

Tällä hetkellä yli miljoona kotitaloutta Suomessa on vailla mahdollisuutta kiinteään
nettiyhteyteen. Tämän digitaalisen eriarvoisuuskuilun pienentäminen edellyttää
pitkäjänteistä julkista tukea nopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentamiseksi niille
alueille, joilla markkinaehtoinen verkkojen saatavuus ei toteudu vuoteen 2025 mennessä.
Kuituverkkojen rakentaminen työllistää paikallisesti, turvaa digitaalisia valmiuksia, vahvistaa
alueiden toimintaedellytyksiä sekä tukee hallituksen hiilineutraaliustavoitetta ja siirtymää
resurssitehokkaaseen bio- ja kiertotalouteen.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry