null Lausunto EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi

Lausunto

Lausunto EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi

30.11.2020

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

EU:n metaanistrategiasta työntöä biokaasuun

Komissio julkaisi 14.10.2020 strategian metaanipäästöjen vähentämiseen. Metaani on hiilidioksidin jälkeen toiseksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Metaanipäästöjen vähentäminen on siis olennainen osa 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseen sekä 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta. 95 % EU:n metaanipäästöistä on peräisin energia-, maatalous- ja jätealoilta, joten maatalous on yksi painopistealueista tässä strategiassa. Yksi yhteinen painopiste on metaanipäästöjen mittaamisen ja raportoinnin parantaminen. Komissio parantaa maatalouden päästöjä koskevaa raportointia parantamalla tiedonkeruuta ja edistämällä mahdollisuuksia vähentää päästöjä yhteisen maatalouspolitiikan avulla.

Valtaosa maatalouden metaanipäästöistä on lähtöisin eläintuotannosta. Komission strategiassa ei kyseenalaisteta eläintuotannon olemassaolon oikeutusta vaan ensisijaisesti pyritään jakamaan parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät innovatiivisiin metaania vähentäviin teknologioihin, eläinten ruokavalioon ja jalostuksen hallintaan. Lisäksi tuetaan kohdennettua tutkimusta, joka koskee teknologiaa, luontoon perustuvia ratkaisuja ja ruokavalion muutosta. On tärkeää huomata, että strategia on energiapääosaston, eikä esimerkiksi ympäristöpääosaston, laatima.

Kierrätettäväksi kelpaamattomia orgaanisia ihmisten toiminnasta ja maataloudesta aiheutuvia jätteitä ja jätevirtoja voidaan käyttää biokaasun, biomateriaalien ja biokemikaalien tuottamiseen. Näin voidaan saada lisätuloja maaseutualueille ja välttää samalla metaanipäästöjä. Tämän vuoksi näiden jätetuotteiden keräystä edistetään lisäkannustimilla. Komissio näkee, että maaseudun biokaasuhankkeilla on positiivisia vaikutuksia elinkeinorakenteeseen ja elinvoimaisuuteen. Lisäksi ymmärretään, että lannan metaanipotentiaali on pienempi kuin vihreän biomassan. Jotta ensisijaisesti eläintuotannosta aiheutuvia metaanipäästöjä voidaan vähentää, on niihin löydettävä lisäkannustimia verrattuna vihreän biomassan käytössä syötteenä. MTK huomauttaa että esimerkiksi Uusiutuvan energiandirektiivin mukaisessa kasvihuonekaasupäästölaskennassa on mahdollista saada perusteltua etua, kun biokaasuntuotannon raaka-aineena käytetään lantaa.

Kansalliselle tasolle strategia osoittaa maatalouteen pohjautuvan biokaasun tuotannon merkittävän roolin maatalouden päästöjen vähentämisessä ja osoittaa asian olevan merkityksellinen, kun laaditaan vihreän elvytyksen ohjelmaa. Biokaasuteknologia on koeteltua tekniikkaa ja lannan biokaasutuksella on saavutettavissa merkittäviä maatalouden kasvihuonekaasupäästön vähennyksiä.

Maatalouden ilmastotiekartta tunnistaa samat kysymykset kuin EU:n metaanistrategia – myös lisäkannusteiden tarpeen

Biokaasuntuotannon lisääminen suomalaisessa maataloudessa tuottaisi päästövähenemiä kahta kautta. Korvattavan fossiilisen polttoaineen päästöjen poistumisen myötä energian kulutuksesta aiheutuvat päästöt laskisivat. Toiseksi hyödynnettäessä lantaa biokaasun raaka-aineena, saataisiin maataloudessa muuten väistämättä syntyvää metaania otettua talteen ja se hyödynnettäisiin energiaksi. Näin myös maatalouden tuotannosta aiheutuvat päästöt pienenisivät. Koska maatalous kykenisi tuottamaan energiaa enemmän kuin paikallisesti itse kuluttaa, syntyisi päästövähenemää myös siltä osin, kun biokaasu korvaa suurempi päästöisiä energialähteitä muussa yhteiskunnassa.

Kesällä 2020 julkaistun Maatalouden ilmastotiekartan mukaan nykyisillä kannustinjärjestelmillä biokaasun tuotanto maataloudessa etenee vain hyvin vähän. Ilman mitään lisäkannusteita verrattuna nykyiseen lantaan perustuvasta biokaasusta saataisiin hyötykäyttöön vain 0,3TWh. Myös nurmen biokaasukäyttö olisi niin vähäistä, että sen merkitys myös ravinnekierroissa jäisi marginaaliseksi.

Biokaasun tuotantoon potentiaalia kuitenkin olisi. Nykyisin biokaasua tuotetaan Suomessa kaikkiaan alle 1TWh. Maatalouden ilmastotiekartassa mikrobiologisesti mädättämällä tuotettavan biokaasun potentiaaliksi arvioitiin 10TWh. Samaan suuruusluokkaan on päätynyt myös Uniseco-tutkimushanke (kuva 1). Maatalouden ilmastotiekartassa kaiken lannan biokaasupotentiaaliksi Suomessa 2019 arvioitiin 3,75TWh, joka laskisi 2050 mennessä 3TWh. Pitkällä aikavälillä ja kunnianhimoisin kannustimin tästä lannan energiamäärästä noin puolet olisi otettavissa hyötykäyttöön ja maatalouden kokonaisbiokaasun tuotanto saataisiin nostettua vähintään 4TWh tasolle. Tällä saavutettaisiin merkittäviä päästövähenemiä, jos sillä korvataan fossiilisia polttoaineita. Yhdessä muiden maatalouden ilmastotiekartassa esitettyjen energiaan liittyvien toimenpiteiden kanssa maatalouden energiaan liittyvät päästöt saataisiin noin puolitettua. Kuva 2. osoittaa sitä mittakaavaa millaisista investoinneista pelkästään laitosten kohdalla puhutaan, kun tavoitellaan kunnianhimoisia metaanipäästöjen vähennyksiä maataloudessa.

Kuva 2. Biokaasuinvestointituet WAM2 skenaariossa, Maatalouden ilmastotiekartta 2020 https://www.mtk.fi/documents/20143/310288/MTK_Maatalouden_ilmastotiekartta_net.pdf/4c06a97a-c683-1280-65ba-f4666132621f?t=1597055521915

Kuva 1. Biokaasupotentiaali Suomessa, lähde LUKE, Uniseco-hanke

MTK:n näkemyksen mukaan Suomen perusmuistio nykyisessä muodossaan pystyy kuvaamaan EU:n metaanistrategian olennaisimmat osat, mutta ei ota riittävästi huomioon EU:n metaanistrategian liittymäpintoja maatalouden ilmastotyöhön kokonaisuutena. MTK:n näkemyksen mukaan käytännön ilmastotoimien edistämisen kannalta hallinnonalojen yhteisissä strategioissa, kuten EU:n metaanistrategiassa pitäisi pystyä osoittamaan työkaluja tai ainakin kehityspolku myös käytännön tasolla päästöjä vähentäville toimille. Tässä tapauksessa biokaasun edistämiselle maataloudessa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry


Anssi Kainulainen

energia-asiantuntija

energiapolitiikka, energiamarkkinat, bioenergia, kansainvälinen ilmastopolitiikka, energiatiimin vetäjä

+358 50 596 1541