Lausunto

Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2020-2026

18.03.2020

Ympäristöministeriö

Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma vuosille 2020 - 2026 muodostaa Suomen merenhoitosuunnitelman toisen osan. Lisäksi nähtävillä oli tausta-asiakirja ”Suomen merenhoidon seurantakäsikirja 2020 – 2026”.

Seurantaohjelma tuottaa tietoa meren tilasta ja meriympäristöön kohdistuvista paineista. Ohjelmaa hyödynnetään merenhoidon toimenpiteiden suunnittelussa sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden ja yleisten ympäristötavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. MTK korostaa, että seurantaohjelmassa kerätyn tiedon tulee olla kattavaa, luotettavaa ja ajantasaista, koska sen perusteella ohjataan yhteiskunnan toimintaa ja asetetaan mm. yritysten toiminnalle ehtoja.

Seurantaa tehdään pääsääntöisesti viranomaisten toimesta, mutta osassa seurantaa hyödynnetään myös kansalaisten tekemää havainnointia. Myös näiden havaintojen osalta on viranomaisten varmistettava tiedon luotettavuus.

Kerättyä tietoa kootaan useisiin eri tietokantoihin ja järjestelmiin. Tiedon hallittavuuden parantamiseksi tulisi siirtyä kohti keskitetympää järjestelmää, jolloin myös tiedon avoimuutta on helpompi lisätä siltä osin kuin tietosuojamääräykset tämän mahdollistavat.

On tärkeää, että seurantaa ja sen menetelmiä kehitetään seurannassa havaittujen ongelmien ja puutteiden vähentämiseksi ja uusien paineiden arvioimiseksi. Jotta seurantaa pystytään tekemään ajallisesti ja alueellisesti riittävästi, tulee kiinnittää huomiota seurannan kustannustehokkuuteen. MTK tukee kerätyn tiedon hyödyntämistä laajasti mm. eri raportoinneissa sekä valtioiden välisen yhteistyön kehittämistä. Tämä edesauttaa myös tietojen yhteensopivuutta ja tulosten vertailtavuutta.

Yksi rehevöitymisen alaohjelmista on ravinteiden, orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitus. Tällä seurataan valuma-alueelta tulevaa ja suorana pistekuormituksena yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, teollisuuslaitoksista, kalankasvatuslaitoksista, turvetuotannosta ja turkistarhauksesta mereen päätyvää ravinteiden, kiintoaineen ja orgaanisen aineen kuormitusta sekä typpilaskeumaa. Pistekuormitustietoja kootaan velvoitetarkkailussa olevilta pistekuormittajilta. Seurantakäsikirjassa pistekuormittajina nostetaan esille teollisuus (ml. turvetuotanto), yhdyskunnat ja kalanviljely. Mikä on turkistuotannon merkitys pistekuormittajana? Kuuluisiko se kuitenkin ennemmin osaksi hajakuormitusta? Lisäksi haluamme kysyä, missä osassa huomioidaan mm. yhdyskuntarakentamiseen liittyvä kiintoaine- ja ravinnekuormitus sekä pilaantuneen maaperän kunnostamisesta mahdollisesti aiheutuva haitta-ainekuormitus?

Alaohjelmassa seurannan kohteena ovat jokien tuomat ravinteet (TN, nitriitti ja nitraatti, TP, fosfaatti) ja orgaaninen aine, kiintoaine ja virtaama sekä pistekuormittajien päästämät ravinteet (TN, TP) ja orgaaninen aine. MTK esittää, että pistekuormittajien osalta tulisi seurata myös liukoisia ravinteita. Lisäksi pistekuormituksen osalta tulee seurata kiintoainekuormitusta, kuten seurantakäsikirjassa on seurantaohjelmasta poiketen mainittu. Ilmalaskeuman osalta ohjelmassa puhutaan toisessa kappaleessa pelkästään typpilaskeumasta ja toisessa N- ja P-laskeumasta. Kumpi on oikein?

MTK näkee tärkeänä, että ravinteiden kuormitusreitit (ilma, maa, sisäinen) mereen pystytään luotettavasti erottamaan toisistaan. Lisäksi maalta eri lähteistä peräisin olevaa kuormitusta tulisi pystyä entistä luotettavammin 2/2 arvioimaan. Tämä edellyttää riittävästi pitkäaikaisista jatkuvatoimista vedenlaatu- ja virtaamamittausta eri tyyppisissä uomissa ja eri alueilla VEMALA-mallin tueksi.

Vesienhoidon tehostamisohjelman osana levitetään kipsiä suurelle peltoalalle Saaristomeren valuma-alueella. Sen lisäksi, että toimenpiteen vaikutusta seurataan valuma-alueella, tulisi seurantaa tehostaa myös merialueella, jotta pystytään paremmin arvioimaan kipsilevityksen vaikutusta maalta mereen asti sekä suoraan että mallien avulla.

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358 40 075 5454