MTK:n #maakasvuun esityksillä elvytetään koko Suomea
Tiedote – Maaseudun edunvalvonta
MTK:n #maakasvuun esityksillä elvytetään koko Suomea
17.02.2021
Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäinen versio toimitetaan komissiolle maaliskuussa. Viime viikolla hallitus tiivisti ohjelman painotuksen neljään pilariin. MTK näkee pilareissa mahdollisuuksia ja nostaa esille jokaiseen pilariin kärkikeinon, joilla on ilmastohyötyjä sekä myönteisiä talous-, työllisyys- ja tuottavuusvaikutuksia. Ennen kaikkea on tärkeä saavuttaa iso muutos korvaamalla fossiilisia raaka-aineita biotalouden tuotteilla. - Haluamme nostaa kestävän rahoituksen kriteereitä täyttäviä kokonaisuuksia, joilla edistetään alueiden välistä tasavertaisuutta ja esimerkiksi sote-palveluiden viisasta uudistumista, toteaa MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola.
MTK:n esitykset ohjelman neljän pilarin mukaisesti:
1. Vihreään siirtymään biokaasulla ja biotalouden tuotteilla:
Bioenergialla on keskeinen rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä, jolla voidaan vastata niin kasvavaan uusiutuvan sähkön, lämmityksen kuin liikenteen polttoainekysyntäänkin. Suomessa nopeimmat elvyttävät, ilmastoystävälliset vaikutukset voidaan saada panostamalla biokaasuun. Biokaasupanostukset kohdistuvat kaikkiin maakuntiin hyödyntäen alueiden omia erityispiirteitä. Biokaasu nousee esille useissa tuoreissa valtakunnallisissa vähähiilisyystiekartoissa ja vaikutukset aikaansaadaan alueellisten toimenpiteiden kautta. Tästä syystä maakuntien tulisi laatia ja viedä käytäntöön monipuoliset alueelliset biokaasun toimintaohjelmat.
Elvytysohjelma antaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa toimien kärkeen myös kokonaisuutena maailman kestävimmän biotaloussektorin. Panostamalla ruokavientiin ja metsien käytön kasvuun elvytetään koko Suomea ja osoitetaan maatalous- ja metsäelinkeinojen olevan tärkeä kohde myös muutoin kestävälle rahoitukselle.
2. Digitalisaation perusta kuntoon:
Elvytysohjelmalla halutaan vahvistaa digitalisaatiota ja datataloutta julkisissa ja yksityisissä palveluissa, niin että tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Ohjelma toisi turvalliset hyvän arjen palvelut ihmisten saataville koko maassa.
Tällä hetkellä perusta ei ole kunnossa, koska Suomi on jäänyt maaseudun nopeissa kiinteissä verkkoyhteyksissä Euroopan huonoimmaksi. Tästä syystä valtioneuvoston tulee selontekonsa mukaisesti vauhdittaa nopean laajakaistan saatavuutta niillä alueilla, joille se ei markkinaehtoisesti rakennu. Vasta kiinteän laajakaistan laajenemisen jälkeen voidaan julkiset digitaaliset palvelut viedä käytäntöön ilman riskiä maan sisäisen epätasa-arvon lisääntymisestä. Toimivat verkkoyhteydet ovat myös sujuvan etätyöskentelyn ja monipaikkaisuuden edellytys. Valokuituverkko on tie- ja sähköverkkoon rinnastettavaa yhteiskunnan perusinfraa, jonka päälle voidaan rakentaa tulevia nopeita langattomia yhteyksiä.
3. Työllisyyden ja osaamisen ytimessä biotalouden TKI- ja työvoimapanostukset:
Biotalouden merkityksen tulisi olla kasvussa ja tätä voidaan kiihdyttää, jos eri puolilla Suomea panostetaan biotalousalan koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Näillä vauhditetaan fossiilisten korvautuvuutta ja uusien biopohjaisten arvonlisätuotteiden synnyttämistä. Erilaisten bioraaka-aineiden tuotantoon ruoaksi, energiaksi ja rakennusmateriaaliksi tulee etsiä keinoja kaikkialla Suomessa. Lisäksi elintarvikeketjun kansainvälistä kilpailukykyä, kansainvälistymisedellytyksiä ja sitä kautta kasvua tulee vahvistaa osaamista kehittävien ekosysteemien ja räätälöityjen kokonaispalvelutarjoamien avulla.
Työllisyyden parantamisessa voidaan edetä nopeasti hyödyntämällä oikeita kumppanuuksia. Kun investoinnit suuntautuvat voimakkaasti eri puolille Suomea, tarvitaan alueellista ja toimialaosaamista. Julkisten työvoimapalvelujen rinnalla tulee voimakkaasti panostaa yhteistyömalleihin yksityisten palvelujen tarjoajien kanssa.
4. Sote-palvelut asiakaslähtöisesti:
Ohjelmalla halutaan vauhdittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden uudistumista. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti.
Tähän pääsemiseksi ja samalla elvyttäen voidaan sote-palveluita kehittää alueiden tasavertaisuusuutta parantavasti sekä lähipalveluina että digipalveluina. Kun nopeat kiinteät laajakaistat saadaan kattaviksi kaikkialla, on myös sote-palvelut mahdollista digitalisoida. Digitaalisten palveluiden kehittämisen ohella tulisi lanseerata laaja kokonaisuus palveluiden viemiseksi alueille. Alueille palveluita voidaan tuoda käyttämällä liikkuvien palveluiden perustamistukea, perustamalla maaseudun monipalvelukeskuksia ja kyläkauppatuen laajentamisella kyläpalvelutueksi.
MTK:n laajempi #maakasvuun elvytyspaketti löytyy täältä https://www.mtk.fi/-/esitys_elpymisrahojen_kaytto
Lisätietoa:
Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, MTK, 050 522 5207
Marko Mäki-Hakola, elinkeinojohtaja, 040 502 6810
