null EU:n vihreä sopimus – unelmia ja liian kunnianhimoisia tavoitteita vai mahdollisuus Suomen maa- ja metsätaloudelle?

Artikkeli – Kansainvälinen toiminta

EU:n vihreä sopimus – unelmia ja liian kunnianhimoisia tavoitteita vai mahdollisuus Suomen maa- ja metsätaloudelle?

31.1.2020 Hanna Leiponen-Syyrakki, johtaja, MTK:n Brysselin toimisto

Uusi EU-komissio saksalaisen Ursula von der Leyenin johdolla aloitti joulukuussa 2019 ryminällä. Komissio julkaisi jo yhdentenätoista päivänään Euroopan vihreän sopimuksen eli Green Dealin. Vihreä sopimus on uusi kestävä kasvustrategia Euroopalle. Tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Vihreä sopimus tahdittaa nyt kaikkea tekemistä Euroopassa ja varsinkin työllistää Brysselin lainsäädäntökoneistoa tulevina vuosina. Vihreän sopimuksen takana ovat tietenkin tärkeät ilmastonmuutoksen torjuntatoimet, joita aiotaan ryhtyä oikeasti toteuttamaan kaikilla talouden ja yhteiskunnan aloilla. Tavoitteena on päästä koko EU:ssa nollapäästöihin 2050 mennessä.

Mitä tämä sitten merkitsee meille Suomessa ja erityisesti maa- ja metsätaloudelle? Uhkakuvina on esitetty muun muassa, että metsien hakkuita rajoitetaan, kun hiiltä pitäisi sitoa enemmän. Maataloudessa erityisesti nautasektorin ja turvepeltojen päästöt ovat suurennuslasin alla. Liikenne ja energia pitää muuttaa päästämään huomattavasti vähemmän kuin nyt.

Minä uskon, että suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle tämä vihreä sopimus tuo uusia mahdollisuuksia. Turvallisen ja kestävästi tuotetun ruuan kysyntä kasvaa globaalisti. EU-päättäjät puheissaan ovat maininneet, että maa- ja metsätaloudella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja meille ollaan valmiita tarjoamaan porkkanaa kepin sijasta. Toki myös rahoitusta pitää löytyä riittävästi, jotta kaikki komission hyvät suunnitelmat voidaan toteuttaa.

Meillä on nyt näytön paikka, että osaamme kertoa päätöksentekijöille siitä kaikesta hyvästä työstä, jota olemme Suomessa jo tehneet. Meidän pitää kertoa kestävästä metsänhoidosta, joka sekä sitoo hiiltä että tuottaa enemmän puuta. Meidän elintarvikeketjussa on tehty vuosia työtä antibioottien käytön vähentämiseksi ja salmonellan hävittämiseksi. Eläinten terveys ja hyvinvointi on otettu paremmin huomioon ja samalla tuottavuus on kasvanut. Pelloilla kasvinsuojeluaineita käytetään vähän ja vastuullisesti. Lannoitteiden käyttöä on vähennetty ja viljelijät ovat sitoutuneet ympäristöohjelmaan ja vesiensuojeluun. Luomutuotannon määrä on kasvussa. Kuluttajille kerrotaan missä ja miten kotimainen ruoka on tuotettu ja jäljitettävyys elintarvikeketjussa toimii. Suomalainen maa- ja metsätalous tuottavat ruuan, kuidun ja energian lisäksi runsaasti ilmasto-, biodiversiteetti- ja ympäristöhyötyjä ja ekosysteemipalveluja.

Tämän kevään aikana, jo maaliskuussa, EU-komissio tuo keskusteluihin ilmastolakiesityksen, ohjelman kiertotalouden kehittämisestä sekä strategian luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Toukokuussa saamme pureskeltavaksi Pellolta pöytään -strategian, jolla vahvistetaan ruokaketjun kestävyyttä. EU:n 2030 ilmastotavoitteita puidaan ensi kesästä alkaen. EU:n metsästrategia uudistetaan. YK:n biodiversiteettikokous on lokakuussa Kiinassa ja ilmastokokous marraskuussa Britanniassa.  

Vihreä sopimus kääntää EU:n ilmastoystävällisemmäksi ja tässä työssä tarvitaan myös maa- ja metsätaloutta.

Brysselin toimiston työtä voit seurata facebookissa https://www.facebook.com/MTKn-SLCn-ja-Pellervon-Brysselin-toimisto-180752889478378/. Kerromme sivuilla päivittäisestä työstä, aiheista ja tapaamisista.


aiheet: eu