Sisältöjulkaisija

angle-left null EU:n kilpailukykyä kehitettävä

Ajankohtaista

EU:n kilpailukykyä kehitettävä

25.4.2019

Tulevaisuudessa kilpailukykymme rakentuu kestävän tuotannon, työn ja talouskasvun varaan. Ilmasto-, maatalous-, kauppa- ja kehityspolitiikka ovat keskeisiä keinoja, joilla EU-kantaa globaalia vastuutaan. Vain taloudellisesti vahva Eurooppa voi toimia suunnannäyttäjänä ja vastuunkantajana.

Uudet kauppasopimukset ovat vahvistaneet eurooppalaisten laatutuotteiden pääsyä uusille markkinoille. Haasteita ruokamarkkinoille aiheutuu kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa erityisesti USA:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa. EU:n on edistettävä vakaata kauppapolitiikkaa sekä tuettava avointa ja sääntöihin perustuvaa monenkeskistä kauppajärjestelmää, jossa WTO:lla on keskeinen asema.

Tuontikilpailun kiristymiseen voidaan vastata kestävällä kilpailukyvyllä ja sen mahdollistavalla politiikalla. Vientimarkkinoiden vastuulliset kuluttajat ovat valmiita maksamaan ruuan laadusta ja turvallisuudesta, joten kasvavalle ruokaviennille on edellytyksiä. Vientiponnistelut vaativat tuekseen julkisen vallan näkyvää roolia.

EU:n on oltava kilpailukykyinen ja vakaa ennustettavan sääntelyn toimintaympäristö, joka kannustaa yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja kehittymään nimenomaan Euroopassa. Lainsäädännöllä on tuettava EU:n ruoka-alan kansainvälistä kilpailukykyä.
Suomen viennistä lähes 60 % menee EU-maihin. EU:n sisämarkkinat eivät vielä toimi asetettujen tavoitteiden mukaisesti, sillä jäsenmaat eivät noudata yhteisiä sääntöjä. Monien tuotteiden markkinat ovatkin siksi sirpaloituneet. Erityisesti uusien tuotteiden ja tuotantotekniikoiden pääsyä markkinoille tulee helpottaa.

Kilpailukykyä edistääkseen EU:n on tuettava uusia yrittäjyyden muotoja sekä edistettävä ja avustettava toimialojen ja palvelujen teknologian kehitystä. Maa- ja metsätalouden sekä kaupan digitalisaatio kehittyy lähivuosina nopeasti ja EU-maiden on tässä oltava kehityksen kärjessä. Viljelijän omistajuus oman tilansa dataan on turvattava.

EU-lainsäädännössä on keskityttävä olennaiseen. Byrokratiaa on purettava ja subsidiariteettia on edistettävä. Nykylainsäädännön toimeenpano on tehtävä ensin ja vasta sen jälkeen voidaan luoda uutta lainsäädäntöä. Maa- ja metsätalouteen sekä ilmastoon, energiaan ja luonnonvarojen käyttöön kohdistuvien politiikanalojen yhteensopivuutta tulee parantaa ja EU:n eri pääosastojen välisen yhteistyön olla saumatonta.

  • Kauppaneuvotteluissa eurooppalaisen ruuantuotannon kestävyys ja ruokaturva eivät saa olla kaupan.
  • Tarvitaan vakaata kauppapolitiikkaa ja sääntöihin perustuvaa monenkeskistä kauppajärjestelmää.
  • Avautuville uusille markkinoille tarvitaan vienninedistämistoimia ja riittävät resurssit. Tämä luo edellytyksiä kasvavalle ruokaviennille.
  • Lainsäädännöllä on tuettava EU:n ruoka-alan kansainvälistä kilpailukykyä.
  • EU-lainsäädännössä on keskityttävä olennaiseen. Byrokratiaa on purettava ja subsidiariteettia on edistettävä.
  • Ajantasainen, ja tulevaisuuteen luotsaava tutkimus on kestävän maa- ja metsätalouden ja sen ympäristöpolitiikan perusta.