Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta
Lausunto
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta
08.11.2019
1. Hallituksen esítyksen yleisperustelut
Yleiset kommentit ehdotuksista
MTK ry lausuu hallituksen esityksestä laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta seuraavaa.
Lakiesityksessä ehdotetaan säädettävän direktiiviä huomattavasti tiukemmasta sähköautojen latauspisteiden rakentamisvelvoitteesta. MTK ei näe yli-implementointia tarpeellisena eikä kustannustehokkaana. Sähköautojen latausverkostoa tulee kasvattaa markkinaehtoisesti ja liikenteellisesti oikeissa sijainneissa.
Hallituksen esityksen mukaan lain valvontaviranomaisena toimisi kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä Traficom. MTK pitää puutteellisena sitä, että määritelmät pysäköintipaikoille tai muille kuin asuinrakennuksille eivät ole selkeät. Hallituksen esitys jättää epäselväksi, että mitä vaatimuksia maatalouden tuotantorakennuksille tultaisiin jatkossa asettamaan. Toisaalta maatalouden osalta kyse saattaa tulkinnasta riippuen olla myös asuinrakennuksesta. Lähtökohtaisesti lakimuutokset, jotka mahdollistavat viranomaisten hyvin laajat tulkinnat lain soveltamisesta, eivät turvaa yhdenvertaisuutta, lain tarkkarajaisuutta, ennakoitavuutta eikä hyvän hallinnon takeita. Maatalouden tuotantorakennukset vaativat usein paljon pysäköintitilaa maatalouden koneille, mutta tuskin täyttävät tässä esitettyä ajatusta pysäköintipaikoista. Asia vaatii täsmennystä.
Esityksessä todetaan, että lakimuutos johtaisi omaisuuden suojan heikentymiseen ympäristöperusoikeuden tieltä. Tämä on ollut pitkään vallitseva tilanne ympäristöoikeudessamme, vaikka perustuslaki ei sinänsä aseta perusoikeuksia mihinkään tärkeysjärjestykseen. Hallitusohjelman tavoite onkin tehdä Suomesta maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Hyvinvointiyhteiskunnassa perusoikeuksien välillä vallitsee tasapaino. Omaisuuden suojan heikentämisen pitää olla varmuudella perusteltua ja kohdennettua. Tämän lakiuudistuksen toteutuminen hyvin todennäköisesti johtaisi hukkainvestointeihin, eikä vaatimukset silloin ole perusteltuja eikä kohdennettuja. On huomattava, että hukkainvestoinnit omalta osaltaan varmasti myös jarruttavat siirtymistä uusien teknologioiden käyttöönottoon.
Annettujen lausuntojen valossa näyttää siltä, että hallituksen esitys ei saa juurikaan kannatusta nykymuodossaan ja lausunnonantajien huoli kohdistuu siihen, että onko kustannusvaikutuksia arvioitu riittävän realistisella tavalla.
Laissa esitetty takaraja valmiuksien rakentamiselle sekä sitä seuraava mahdollisuus uhkasakkoon ja teettämisuhkaan ovat elementtejä, jotka eivät voi olla käytössä, ellei velvoitteiden kohteella ole mahdollisuutta hakea poikkeusta tai lisäaikaa toimenpiteiden suorittamiseen. On varmasti tilanteita, joissa perustellusti voidaan todeta, ettei järkevää velvollisuutta toimenpiteiden suorittamiselle ole olemassa. Laissa pitäisi aina olla mahdollisuus oikeudenmukaiseen asian käsittelyyn ja poikkeuksen hakemiseen, mikäli olosuhteissa on jotain sellaista, joka estää vaatimuksen toteuttamisen. Lisäksi kohtuullisuuskysymys pitäisi pystyä arvioimaan. Esimerkiksi laajamittaisten korjauskustannusten sitominen 25 prosenttiin rakennuksen arvosta - rakennusmaan arvo pois lukien - saattaa johtaa täysin kohtuuttomiin tilanteisiin alueilla, joissa rakennuksen (esim kerrostalo) arvo voi jo nyt olla negatiivinen.
Toimenpideluvan vaatiminen kategorisesti näihin ratkaisuihin kuulostaa joissain tilanteissa ylimitoitetulta. Toimenpideluvallakin on hinta, joka tulee muun kustannuksen päälle. Ilmoitusmenettely saattaisi monissa tilanteissa olla täysin riittävä instrumentti asian toteuttamiseen.
MTK ry esittää, että hallituksen esitys muutetaan vastaamaan direktiivin minimivaatimuksia. Lisäksi määritelmiä tarkennetaan huomattavasti siten, että hukkainvestointeihin johtavat vaatimukset poistuvat lainsäädännöstä. Nopeiden ja riittävien ilmastotoimenpiteiden toteuttamisessa on kustannustehokkuus avainasemassa. Kalliiden toimenpiteiden edellyttäminen yhdellä sektorilla, vähentää mahdollisuuksia tehdä kenties vaikuttavampia toimenpiteitä toisaalla.
Nykytilan kuvaukseen liittyvät kommentit (hallituksen esitysluonnoksen kohta 2, s. 6-35)
-
2. Hallituksen esityksen vaikutukset (hallituksen esitysluonnoksen kohta 4, s. 40-50)
Taloudelliset vaikutuksetArvioikaa myös omasta näkökulmastanne ehdotusten taloudellisia vaikutuksia.
-
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
-
Ympäristövaikutukset
-
Yhteiskunnalliset vaikutukset
-
Onko esityksessä jäänyt joitakin olennaisia vaikutuksia huomioimatta? Jos on, niin mitä?
-
1 luku Yleiset säännökset
Lain tarkoitus (1 §)
-
Soveltamisala (2 §)
-
Määritelmät (3 §)
-
Suhde muuhun lainsäädäntöön (4 §)
-
2 luku Sähköajoneuvojen latauspiste ja latausvalmius rakennuksessa
Uuden rakennuksen varustaminen sähköajoneuvon latauspisteellä ja latausvalmiudella (5 §)
-
Laajamittaisesti korjattavan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvon latauspisteellä ja latausvalmiudella (6 §)
-
Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvon latauspisteellä (7 §)
-
Pysäköintitalon varustaminen sähköajoneuvon latauspisteellä ja latausvalmiudella (8 §)
-
Sähköajoneuvon latausvalmiutta ja latauspistettä koskevat vaatimukset (9 §)
-
Asukkaan mahdollisuus sähköauton latauspisteeseen (10 §)
-
3 luku Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä
Uuden rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä (11 §)
-
Korjaus- ja muutostyön kohteena olevan rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä (12 §)
-
Olemassa olevan rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä (13 §)
-
Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän vaatimukset (14 §)
-
Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamisvelvollisuutta koskeva poikkeus (15 §)
-
4 luku Valvonta
Valvontaviranomainen (16 ja 17 §)
-
Tiedonsaantioikeus ja oikeus tehdä tarkastuksia (18 ja 19 §)
-
Pakkokeinot (20 §)
-
Uhkasakko ja teettämisuhka (21 §)
-
Perittävät maksut (22 §)
-
Muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätökseen (23 §)
-
5 luku Erinäiset säännökset
Voimaantulo ja siirtymäsäännös 24 §
-
4. Kommentit pykäläehdotuksiin ja niiden perusteluihin (Laki maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta)
Kommentit
-
5. Muut kommentit
Kommentit
-
6. Lisäkysymys
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos (2018/844) mahdollistaa pieniä- ja keskisuuria yrityksiä koskevan poikkeuksen. Direktiivin 8 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus jättää säätämättä tai soveltamatta ei-asuinrakennuksia koskevat 8 artiklan 2 ja 3 kohdan velvoitteet rakennuksille, jotka ovat pienten ja keskisuurten yritysten omistuksessa ja käytössä. Tämä tarkoittaisi sitä, että pienten- ja keskisuurten yritysten omistuksessa ja käytössä olevat rakennukset voitaisiin jättää kokonaan sähköajoneuvojen latausvalmiutta ja latauspisteitä koskevien lain velvoitteiden ulkopuolelle. Lakiluonnoksessa ei poikkeusta ole käytetty, joten näille rakennuksille sovelletaan lain velvoitteita kuten muihin rakennuksiin.
-
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
Kristeri Leena
lakimies