Sisältöjulkaisija

angle-left null HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Lausunto

HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

24.10.2018

Eduskunta

Teema: Teema: Lähi- ja luomuruoka sekä luonnontuoteala

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää kutsusta saapua maatalousjaoston

kuultavaksi hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi ja lähettää lausuntonaan seuraa-vaa:

Lähiruoka- ja luomuohjelmille jatkoa kiitos

Valtion talousarvion osa, jossa käsitellään lähi- ja luomuruokaa sekä luonnontuotealaa on pitkälti ruokapolittiisen selonteon (2017) toimeenpanoa ja sen tavoitteiden saavuttamista tukevien toimenpiteiden rahoittamista. Ruokapoliittinen selonteon toimenpideohjelma on haastanut kaikki alan toimijat ottamaan vastuuta toimenpiteiden toteuttamisesta. MTK pitää tärkeänä sitä, että talousarvioon varatulla määrärahalla tuetaan luomualan ja lä-hiruoan kehittämisohjelmien jatkamista ja että ohjelmia viedään eteenpäin hyvässä yhteis-työssä alan toimijoiden kanssa. On hyvä, että nyt jatketaan jo muutaman vuoden ajan teh-tyä pitkäjänteistä työtä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. MTK arvostaa sitä, että määrärahalla tuetaan lisäksi luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia sekä ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Innovaatioissa on Suomen mahdol-lisuus lisätä arvoa ruokaketjuun niin kotimaan- kuin ulkomaanmarkkinoilla.

MTK toteaa, että lähiruokasektori Suomessa on kehittynyt hienosti. Tietoisuus niin kulutta-jien kuin julkisen sektorin parissa, mutta myös vähittäiskaupan parissa on kasvanut ja kas-vaa edelleen. Lähiruokaohjelman tulokset näkyvät mm. siinä, että suoramyyntiä harjoitta-vien tilojen määrä on kasvanut sekä siinä, että jakelukanavat lähiruoalle ovat monimuotois-tuneet.

Luomutuotannon osuus kasvaa myös kotimaisessa ruoantuotannossa. Kotimainen elintar-viketeollisuus tuo markkinoille uusia luomutuotteita. Luomun kasvuprosentit näyttävät kor-keilta, mutta ruokakaupan myynnistä osuus on vielä vaatimaton.

MTK nostaa edelleen esiin sen, että ruokapalveluilla niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja vähittäiskaupalla on edelleen paljon mahdollisuuksia edistää omalta osaltaan lähi- ja luomuruoan käyttöä ja näin lisätä volyymejä.

Ruualle lisää arvostusta

MTK korostaa selonteon toimenpiteistä mm. ruuan arvostukseen sekä viennin arvon lisää-miseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla parhaimmillaan toteutuessaan voisi olla myös ruoan tuottajan asemaa parantavia vaikutuksia.

Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen ovat nousseet aikaisempaa vahvemmiksi vaikutta-jiksi ruokajärjestelmässä. Ostopäätösten perusteena hinnan ja tuoreuden lisäksi vaikuttavat kasvamassa määrin omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Suomi syö -tutkimus näyttää, että lähes neljä viidestä suomalaisesta (78 prosenttia) pitää tärkeänä syödä koti-maista alkuperää olevaa ruokaa. Terveyden ja alkuperän lisäksi kuluttajaa kiinnostavat tuo-tantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ilmasto- ja ympäristökuormituskysymykset ja sosiaaliset näkökulmat ja työllisyyskysymykset.

Kestävä suomalainen ruoantuotanto ja tieto Suomen elintarvikeketjun vahvuuksista ovat jääneet kuluttajien, kotimaisten ja ulkomaisten ostajien tietämättömiin. Tieto Suomen tuo-tantotavoista on ollut olemassa, mutta sirpaleisesta tietokentästä on puuttunut kansainväli-nen ulottuvuus. Nämä tiedot on asetettu kansainväliseen kontekstiin Luken ruokafakta-sivustolla, jossa tarjotaan kansainvälistä vertailevaa tilastotietoa Suomen vahvuuksien osoittamiseksi.

Viime vuonna kriisitukirahoituksella aloitettu ruuan arvostuskampanja (https://mmm.fi/laheltaparempaa) on edennyt systemaattisesti.

MTK pitää tärkeänä, että toimenpiteitä ruuan arvostuksen lisäämiseksi tehdään edelleen määrätietoisesti ja tavoitteellisesti. Valtiolla on mahdollisuus edelleen rahoittaa toimenpitei-tä, joilla vahvistetaan kuluttajan luottamusta suomalaiseen ruoantuotantoon. Ruoan arvos-tus kasvaa, kun kuluttajat saavat luotua suhteen ruoan tuotantoon, maatalouteen ja erilai-siin, erityisesti oman alueensa maataloustuotteisiin. Erityisen tärkeitä ovat siis toimenpiteet, joilla kasvatetaan kuluttajien tietoa ja osaamista ruoan alkuperästä: mistä ruokaa tulee ja miten se on tuotettu.

Ehdottomasti tärkein kohderyhmä ovat lapset ja nuoret, tulevaisuuden kuluttajat. Suo-messa on useita hyviä ruokakasvatuksen toimintamalleja, joiden kehittämistä ja levittämistä kannattaa jatkaa. Ruokakasvatus tarvitsee myös rahoitusta! MTK kannustaa valtiota ra-hoittamaan koululaisille suunnattuja toimenpiteitä jatkossakin. Perusopetuksen ope-tussuunnitelma mahdollistaa uudenlaisten oppimismenetelmien ja -kokemusten käyttöön-oton sekä kannustaa ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Maataloustuotanto, maatila, ruoan reitti ja alkuperä ovat hyviä oppimisen kohteita. Käytännön kokemus niin kouluista kuin maata-lousyrittäjiltä osoittaa, että konkreettinen vierailu maatilalla on elämys ja avaa ruoan tuotan-toa paremmin kuin mikään esite tai opas.

MTK arvostaa sitä, että koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteenä toteutettava Ruoka-tutka-kampanja pureutuu ravitsemustietouden levittämisen ohella ruoan reittiin ja alkuperän esiin nostamiseen.

Lisää reiluutusta ja kannattavuutta alkutuotantoon

Suomalainen ruoantuotanto on erittäin haastavassa, jo pitkään jatkuneessa vaikeassa tilan-teessa. Epävakaa ja epäreilu markkinatilanne, laskevat maataloustuet sekä pitkään jatku-nut heikko kannattavuustilanne tekevät ruoantuottajan aseman huonoksi.

MTK korostaa edelleen, että vain taloudellisesti terveellä pohjalla toimiva maatalous turvaa maamme huoltovarmuuden ja pystyy tuottamaan kestävästi kuluttajien toivomaa lähi- ja luomuruokaa. Kannattavuus, reiluus ja erityisesti kriisiaikoina riittävä tuki valtion taholta tur-vaavat parhaimmillaan ruokapoliittisen selonteon tavoitteet. Näin kestävästi tuotetun suo-malaisen ruoan osuutta sekä julkisella sektorilla kuin yksityisessä kulutuksessa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Anni-Mari Syväniemi
ruokakulttuuriasiamie