Lausunto

Huomioita EU-vaikuttamisen painopisteisiin seuraavalla ohjelmakaudella 2019-2024

30.08.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa:

Kestävä kasvu ja kilpailukykyinen EU vastaavat hyvin MTK:n perustavoitteita EU-politiikasta. Sisällön painopisteissä on tarkentamisen tarvetta. Hyvin yleisellä tasolla liikkuvat peruskannanotot oikovat monessa kohtaa ongelmakohtia ja yleistykset peittävät alleen todelliset haasteet. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa digitalisaatiolla on mahdollisuus ratkaista etäisyyksien aiheuttama haitta yritystoiminnan kehittymiselle ja luoda uutta liiketoimintaa erityisesti bio-kiertotalouden hyödyntämiselle pienten ja suurten yritysten luomissa verkostoissa. Suomen puheenjohtajuuskausi ajoittuu erinomaisen hyvin Suomen vaikuttamismahdollisuuksien kannalta, kun valmistellaan tulevan ohjelmakauden ja komission työohjelmia ja sitoutetaan tulevat komissaarit omiin tavoitteisiinsa.

Toimivat sisämarkkinat

Toimivat sisämarkkinat ovat EU-jäsenyyden tärkeä perusta ja EU:n suurimpia saavutuksia. Vapaan liikkuvuuden neljä perustavoitetta takaavat ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden. Iso-Britannia on
ollut sisämarkkinoiden yksi intomielisimmistä puolustajista brexit-keskusteluun asti. Nyt on vaarassa, että brittien eron seurauksena sisämarkkinoiden pelisäännöt politisoituvat ja sisämarkkinahyödyt pienenevät jäsenmaiden talouksien kannalta.

Kilpailukykyinen sisämarkkina ei voi toimia muusta globaalista markkinasta erillisenä, vaan sen on otettava huomioon yleinen kehityskulku. Uuden teknologian käyttöönotto ei voi jäädä kansallisten hallitusten päätettäväksi, jos
tavoitteena on sisämarkkinan vahvistaminen. Ruokamarkkinoiden kannalta muutama esimerkki: samaan aikaan kun niin Pohjois- kuin Etelä-Amerikassa maatalouden tärkein ilmastotoimenpide on muokkauksen vähentäminen
(suorakylvö), EU on kieltämässä tämän teknologian kanssa yleisimmin käytetyn torjunta-aineen käytön EU-alueella, ei EU:hun tuotavien tuotteiden käsittelyä. Vastaavasti esimerkkejä löytyy uusista jalostusmenetelmistä, eläinlääkinnästä,
kasvuhormonien käytöstä tai vaikkapa torjunta-aineiden hyväksyntäpolitiikasta. Asia liittyy suoraan kauppapolitiikan single entity -käsitteeseen, jonka perusteella sisämarkkinoilla toimijoiden pitää täyttää yhtenäisen toiminnan
velvoitteet.

Työn murroksen nimellä puhutaan monesti teknologian muutokseen liittyvästä haasteesta. Teknologian muutos vie työtehtäviä EU:sta ja myös tuo niitä takaisin uudenlaisine vaatimuksineen. Globalisaatioon valmistautuminen tarkoittaa käytännössä sitä, mitä työnmurros ja osaaminen otsikon alla on käsitelty, mutta sitä on pohdittava myös innovaatio– ja investointipolitiikan välineiden kautta.

Avoimuuteen nojaava kauppapolitiikka

EU on toiminut hyvin aktiivisesti kauppapolitiikassa jo vuosia. Monenkeskinen sopimuksiin perustuva kauppajärjestelmä (WTO) on varmasti kaikkien kannalta paras tapa hoitaa kauppapolitiikkaa niin, että kaikki valtiot pääsevät vaikuttamaan ratkaisujen sisältöön. Käytännössä tämä tavoite ei ole edennyt sitten Balin ministerikokouksen, vaan on jouduttu kahdenvälisten neuvottelujen maailmaan. Bilateraaleissa on mahdollisuuksia myös monenkeskisiä neuvotteluja syvempiin ja laajempiin ratkaisuihin. 

Mitään uutta kauppasopimusta ei tehdä ilman maataloutta tai elintarvikkeita koskevaa osuutta. EU:n maatalouden osalta helpot ratkaisut on tehty ja tulevat neuvottelut (mm. Mercosur, Australia, Uusi-Seelanti) edellyttävät merkittäviä
hyötyjä teollisuustuotteissa (NAMA), jotta tasapainoinen neuvottelusopimus on hyväksyttävissä. EU on selkeästi linjannut, että se ei muuta ruokaturvallisuuslainsäädäntöään uusien kauppasopimusten takia ml. varovaisuusperiaate. Tämä on vaikeasti yhteensovitettava asia neuvottelukumppanien tavoitteiden kanssa maissa, joissa tuotteiden jäljitettävyys ei ole EU-vaatimusten tasolla.

Digitalisaation hyödyntäminen

Digitalous on erittäin nopeasti kehittyvä ala, joka on jo tuonut merkittävästi työtä ja teollista valmistusta takaisin Eurooppaan. Digitalisaatiossa EU lähestyy omistajuutta aivan eri suunnasta kuin USA. EU:n avoimen tiedon periaatteet
ovat mm. tuoneet monet yhdysvaltalaiset vakuutusyhtiöt käyttämään EU:n tarjoamaa säädataa omien tuotteidensa perustaksi. Avoimuuteen liittyy monta haastetta. Kuka omistaa yksityisen yrityksen prosessidatan ja millä
ehdoilla dataa voi hyödyntää. Esimerkiksi maatalouskoneet keräävät koko ajan tietovirtaa, jos on koneen valmistajan käytössä, mutta ei välttämättä millään hinnalla koneen omistajan hyödynnettävissä (John Deere).

Avoin data mahdollistaa uusien innovaatioiden synnyn pienillekin kohderyhmille. Se edellyttää kuitenkin luottamusta ja tiedon jakamisen sopimuksellisuutta. EU-tasolla tuottajat ja laitevalmistajat ovat luoneet puitesopimuksen laitteiden keräämän tiedon käyttämisestä. GDPR direktiivi on luonut uudenlaisen toimintaympäristön, joka voi viedä monelta innovaatiolta datapohjan.

Siirtymä kohti vähähiilistä taloutta, kestävyys

Vähähiilinen talous on yhteinen tavoitteemme. Viime päivinä yksi tähän asti tärkeimmistä työkaluista eli päästökauppa on osoittanut elon merkkejä ja päästöhinnat ovat lähteneet talouden elpymisen myötä jyrkkään nousuun.
Taloudellisen kasvun ja resurssitehokkuuden yhdistäminen on tässä välttämätöntä ja siihen tarvitaan innovaatioita ja investointeja. Käytännössä tämä tarkoittaa uusiutuvan energian ml. biokaasutuotannon valmiuksien lisäämistä korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä resurssitehokkuutta maankäyttösektoreilla ml. täsmäviljelyteknologian
ja haitta-aineettoman ravinteiden kierrätystä (kiertotalous). Muovin osalta tarvitaan päätöksiä siirtymisestä kuitupohjaisiin tuotteisiin, joiden lajiteltavuus helpottuu. Muutoksia tarvitaan moneen politiikka-alueeseen samaan aikaan, jolloin koherenssi on toimijoiden kannalta välttämättömyys. Samalla pitää korostaa päätöksenteon tiedeperusteisuutta kiireestä huolimatta.

EU:n tulee pysyä Pariisin sopimuksen asettamissa tavoitteissa ja toimissa. Artikla 2:n mukaisesti ilmastotoimet eivät saa vaarantaa ruuantuotantoa. COP23:n linjaukset maatalouden kysymyksissä, keskittyen maaperän hiileen ja maaperän tuottavuuteen mukaan lukien vesitalouden hallinta, on oltava keskiössä, jotta ilmastonmuutokseen voidaa kestävästi sopeutua.

Sosiaalinen ulottuvuus, työn murros ja osaaminen

Työn murros on tullut hyvin esiin viime aikaisessa brexit-keskustelussa, jossa samalla halutaan varmistaa huippuosaajien saatavuus ja hallita maahanmuuttoa. Iso-Britanniaan muuttaa tällä hetkellä enemmän ihmisiä kansainyhteisön alueelta kuin EU:sta. Osaamisen ja ennen kaikkea työntekijöiden monialaisen osaamisen tarpeet kasvavat koko ajan. Kuitenkin brittien esimerkki on tuonut selkeästi esiin, että työntekijöitä tarvitaan myös suorittavalle tasolle niin maatalouteen kuin elintarviketeollisuuteen, jotta toiminta olisi mahdollista. Vaikka tilanne ei ole yhtä kärjistynyt
Suomessa, maa- ja puutarhataloudessa tarvitaan niin moniosaajia kuin määräaikaisia kausityöntekijöitä, joilla on käsillä tekemisen taito. 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Juha Marttila
puheenjohtaja

Antti Sahi
toiminnanjohtaja