MMM lausunto Karhukiintiöt

Takaisin MMM lausunto Karhukiintiöt

Lausunto

MMM lausunto Karhukiintiöt

09.07.2021

Luonnonvarakeskuksen uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on jatkunut. Karhuja arvioidaan olevan 2670–2800 yksilöä ennen elokuussa 2021 alkavaa metsästyskautta. Arvio on noin 12% suurempi kuin edellinen arvio 2300-2500 yksilöä. Kanta on vahvistunut erityisesti Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa.

Metsästysvuosina 2017-2020 myönnettiin karhun metsästykseen kaatolupia aiempaa runsaammin. Tavoitteena on ollut katkaista vuodesta 2012 alkanut kannan kasvu. Metsästyksessä kaatui 232 karhua vuonna 2017, 335 karhua vuonna 2018 ja 305 karhua vuonna 2019. Vuonna 2020 metsästettiin 343 karhua, joista 1 vahinkoperusteisella luvalla.

Vuonna 2020 karhut aiheuttivat 245 kpl (vuonna 2019 175 kpl) riistavahinkolain nojalla korvattavia kotieläinvahinkotapauksia yhteensä noin 212 000 euron (182 000€) arvosta, josta mehiläisvahinkotapauksia oli 127 kpl (105), arvoltaan yhteensä noin 167 000 euroa (142 000), lammasvahinkotapauksia 25 kpl (62), arvoltaan yhteensä noin 43 000 euroa (27 000). Maatalousvahinkotapauksia karhut aiheuttivat 148 kpl (170), arvoltaan 122 000 euroa (98 000). Yhteensä karhun aiheuttamat vahingot kotieläimille, viljelyksille ja mehiläistaloudelle olivat noin 310 000 euroa (280 000).

Asetuksessa suurimmaksi sallituksi saalismääräksi koko maan osalta esitetään 457. Edellisen vuoden metsästyskiintiö oli 384 ja sitä edellinen 313. Kiintiö jakautuisi alueellisesti: Muu Suomi 367 ja poronhoitoalue 90.

Karhukannan kasvu on saatava pysähtymään ja vahinkokehitys taittumaan. Karhuvahinkojen euromäärät olivat kasvussa kaikissa vahinkoryhmissä. Korvausten piirissä on vain osa aiheutuvista vahingoista. On syytä muistaa, että suurpedot aiheuttavat aina esiintymisalueillaan elinkeinonharjoittajille välittömän vahingon lisäksi merkittävästi ylimääräistä työtä, huolta ja painetta, jotka eivät näy missään tilastoissa.

MTK tukee asetusluonnoksen perusteluissa esitettyjä karhun kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteita: 1) Ylläpidetään karhun ihmisarkuutta, 2) Rajoitetaan kannan kasvunopeutta alueilla, jonne karhu vasta palaamassa tai jossa karhukanta on ollut harva ja 3) säilytetään karhujen tiheys sillä tasolla, että haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät hyväksyttävinä.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueisiin, joilla karhukanta on Suomessa tihein. Näillä alueilla asuvien ja työskentelevien ihmisten ja karhun kohtaaminen on todennäköisintä ja tähän liittyvät riskit suurimpia. Myöskään vahinkojen määrä näillä alueilla ei ole hyväksyttävällä tasolla.

Lupakiintiöitä tulee kohdistaa nykyistäkin painokkaammin tiheimmän kannan alueisiin, joissa kannan leikkaaminen on välttämätöntä. Paikalliseen kannanleikkaamiseen on varattava myös riittävästi lupakiintiötä. Erityisesti huomio kiinnittyy Pohjois-Karjalaan, missä kannan kasvu on pysäytetty, mutta nykyistä nopeampi kannan leikkaus on välttämätöntä.

Esitetyt lupakiintiöt kasvattavat koko Suomen lupakiintiötä vajaalla viidenneksellä ja poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella yli neljänneksellä viime vuoteen verrattuna. Kun huomioidaan, että kiintiötä on kasvatettu jo muutamana vuonna peräkkäin, MTK kannattaa luonnoksessa esitettyjä kiintiötä. Kaatolupien kohdentamisessa tulee kuitenkin huomioida nykyistä painokkaammin vahinkokeskittymät, tiheimmän kannan alueet, karhu- ja hirvikannan suhde sekä susien määrä alueella.

Helsingissä kesäkuun 30. päivänä 2021

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.