Kestävä kehitys kauppasopimuksissa
Blogi – Kansainvälinen toiminta
Kestävä kehitys kauppasopimuksissa
23.09.2019
EU:n komissio ja neljän Etelä-Amerikan maan muodostaman Mercosur -kauppa-alueen neuvottelijat saivat kesäkuussa valmiiksi EU-Mercosur-kauppasopimuksen. Valmisteluja ja neuvotteluja Mercosur-sopimuksesta on käyty jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Saavutettu tulos on tässä vaiheessa poliittisen tason sopimus. Seuraavaksi sopimus viimeistellään juridisesti pätevään tekstimuotoon ja se myös käännetään kaikille EU-kielille. Tähän vaiheeseen kulunee hyvinkin vielä parisen vuotta. Tämän jälkeen sopimus etenee neuvoston ja EU-parlamentin hyväksyttäviksi. Koska sopimus sisältää myös asioita, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, etenee asia myös kansallisten ja eräissä maissa myös alueellisten parlamenttien hyväksyttäväksi. Tähän hyväksymisvaiheeseen kuluu varmasti vuosia. Komissio voi kuitenkin panna sopimuksen väliaikaisesti toimeen -sen jälkeen, kun neuvosto ja EU-parlamentti ovat sen hyväksyneet - niiden asioiden osalta, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan. Maataloustuotteiden tuontikiintiöt ovat mm. näitä EU:n toimivaltaan kuuluvia asioista.
Amazonin metsäpalot ovat nostaneet Mercosur-sopimuksen ja ylipäänsä EU:n kauppasopimukset julkiseen keskusteluun uudessa valossa. Kun Brasilian metsäpalojen mittaluokka selvisi, on monen poliitikonkin ensimmäinen reaktio ollut se, että Mercosur-sopimus on hylättävä. On ajateltu, että Brasilian hallituksen ja presidentti Bolsonaron toimia ei pidä kauppasopimuksella tukea.
Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Kysymyksen voi esittää myös siten, onko EU:lla suurempi mahdollisuus vaikuttaa Amazonin metsäpaloihin tekemällä kauppasopimus kuin jättämällä sopimus tekemättä. Mercosur-sopimukseen, kuten EU:n muihinkin viime vuosina tekemiin kauppasopimuksiin sisältyy kestävän kehityksen luku, jolla tähdätään mm. ympäristönsuojelun tason parantamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kansainvälisten sopimusten noudattamiseen niin työolojen kuin ympäristöasioiden osalta. Sopimuksiin sisältyy tiettyjä mekanismeja, jolla tähän lukuun sisältyviä sitoumuksia valvotaan. Merkittävä toimija kauppasopimusten kestävän kehityksen luvun sitoumusten valvonnassa on komission asettamilla sisäisillä neuvoa antavilla ryhmillä (Domestic Advisory Group), johon kootaan mm. elinkeinoelämää, työmarkkinaosapuolia ja ympäristöjärjestöjä edustavia asiantuntijoita. Komissio on viime vuosina määrätietoisesti pyrkinyt vahvistamaan EU:n tekemien kauppasopimusten kestävän kehityksen lukuun sisältyvien sitoumusten seurantaa ja velvoittavuutta (trade.ec.europa.eu).
On siis selvää, että EU:n vaikutusmahdollisuudet vaikkapa ympäristön tilaan Brasiliassa ovat suuremmat, jos meillä on sopimus. Sääntöperusteinen kauppa ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen ovat asioita, joihin ainakin meidän suomalaisten kannattaa maailmankuva perustaa.
Maatalouden näkökulmasta Mercosur-sopimuksen sisältö ei tietenkään ole hyvä. Tässä sopimuksessa eurooppalainen maatalous on se kärsivä osapuoli ja vastaavasti eurooppalainen teollisuustuotanto hyötyvä osapuoli. Onneksi EU on tehnyt viime vuosina myös toisenlaisia kauppasopimuksia. Mercosur-sopimus luo perusteita sille, että maataloustuotannon on EU:ssa parannettava kilpailukykyään. Tuottoja on lisättävä ja kustannuksia aiheuttavia tekijöitä on vähennettävä. Asia kytkeytyy siten myös EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan ja sen rahoitukseen. Mercosur sopimuksen häämöttäessä leikkausvaraa maatalouden EU-rahoitukseen tulevalla kaudella ei ole.
aiheet: euroopasta ja eusta, mercosur, kauppasopimus
EUROOPASTA JA EU:STA
Simo Tiainen, johtaja, MTK
Olen Itä-Suomesta opintielle ja maailmalle lähtenyt maatilan poika.
Bryssel ja EU ovat vuosien varrella tulleet tutuksi eri työtehtävissä, mm. MTK:n Brysselin toimistossa. Nykyinen tehtäväni Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean (ETSK) jäsenenä vie minut edelleen säännöllisesti Brysseliin.
Asun Vantaalla, vietän kesäni pääosin Tuusulassa ja kotitilani Savonlinnassa on edelleen tärkeä paikka. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Helena ja kolme opiskelevaa lasta. Harrastan liikuntaa ja musiikkia.
Tässä blogissa käsittelen erityisesti ajankohtaisia EU-aiheisia teemoja.
