Sisältöjulkaisija

angle-left null Kokonaissato pienenee arvioiden mukaan vähintään kolmanneksen

Uutinen

Kokonaissato pienenee arvioiden mukaan vähintään kolmanneksen

23.8.2018

Kokonaissato pienenee arvioiden mukaan vähintään kolmanneksen Puinnit ovat syysviljojen ja -öljykasvien osalta tulossa päätökseen. Myös kevätviljojen suhteen puinnit ovat käynnistyneet laajemmin. Kevätviljasadon arvioidaan pienenevän alueesta riippuen 20-50 prosenttia keskimääräisestä, viljan kokonaissadon jäädessä tämän hetken arvioiden mukaan 2,6 mrd kg.  Alueelliset erot syysviljojen ja kevätviljojen osalta ovat huomattavia. Satomäärien lisäksi haasteita on myös viljan laadun suhteen. Etelä-Suomessa sato on viljelijöiden kertoman mukaan määrältään vielä heikompi, kuin mitä kasvuston perusteella voisi odottaa. Loppukesän kuivuus on siis entisestään verottanut sato-odotuksia. Kentältä on myös tullut viestiä viljakuormien palautuksista alhaisen hehtolitrapainon takia.

Viljasatoarvio_ProAgria_21082018.jpg


VYR:in puintiseurannan mukaan pisimmälle puinnit ovat edenneet Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Pohjanmaan suunnalla satonäkymät ovat paremmat heikompiin alueisiin verrattuna. Heikoin tilanne vaikuttaisi olevan Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. 

Uudellamaalla kevätviljasato on arviolta 30-50 prosenttia alhaisempi kuin tavanomaisesti. Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa sadot ovat 40-60 prosenttia normaalia alempia. Varsinais-Suomessa satotasot ovat 30-40 prosenttia pienemmät normaalisatoon verrattuna, mutta joillain alueilla jopa 50-75 prosenttia alhaisemmat. Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla satomäärät jäävät arviolta noin kolmanneksen tavanomaista pienemmäksi. Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa sadon arvioidaan jäävän noin neljänneksen normaalivuodesta. 

Nurmisadot ovat jäämässä usealla alueella heikoiksi ja laiduntavaa karjaa on jouduttu siirtämään normaalia aikaisemmin sisäruokintaan. Nurmisadon tilanne vaikuttaa kotieläintilojen rehukustannukseen, joka nousee huomattavasti.

Komissiolta ei ole tulossa rahallista tukea satomenetyksiin

Maatalouskomissaari Phil Hogan vastasi 14.8. Pohjoismaiden ja Baltian maiden tuottajajärjestöjen kirjelmään kuivuuden aiheuttamista ongelmista. Kirjeen perusteella komissiolta ei ole tulossa rahallista tukea kuivuuden aiheuttamien menetysten korvaamiseen. Jo aiemmin komission päättämien asioiden, kuten sadonkorjuun salliminen EFA-kesannolta tai tukimaksatusten ennakoiden korottaminen aiempien vuosien tapaan, lisäksi komissio lupaa tehdä vuoden loppuun mennessä esityksen De Minimis -tuen enimmäismäärän korottamisesta. Nykyisin De minimis -tuen enimmäismäärä on 15 000 euroa maatilaa kohden kolmen vuoden aikana. Toteutuessaan esitys parantaa hieman kansallisten tukitoimenpiteiden valmistelua, mutta määrärahat näihin toimenpiteisiin tulee löytyä Suomen valtion budjetista. 

MTK on vaatinut hallitukselta noin 200 milj. euron toimenpiteitä kuivuuden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Esitys sisältää toimenpiteitä, jotka toteutuessaan saataisiin toimeenpantua tulevan talvikauden aikana. Osa toimenpiteistä ajoittuisi loppuvuodelle 2019 ja vuodelle 2020. Toimenpiteiden valmistelua vaikeuttaa yllä mainittu komission kirje, jolloin tukitoimenpiteitä voidaan valmistella lähinnä nykyisten tukivälineiden ja De Minimis -tuen kautta. 

Kannattavuuden suhteen huonoin vuosi koko EU -jäsenyyden aikana

Kuivuus heikentää maatilojen kannattavuutta ja maksuvalmiutta. Luonnonvarakeskus päivitti 14.8.2018 ennusteensa maatalouden kannattavuuskehityksestä kuluvalle vuodelle. Keskivertomaatilalla yrittäjätuloa jää enää 7200 euroa, mikä on vajaat 40 prosenttia vähemmän edeltävään vuoteen 2017 verrattuna ja lähes 60 prosenttia vähemmän verrattuna vuoteen 2014.

Maatilojen yrittajatulo.jpg

Viljatilojen kannattavuuskertoimeksi ennustetaan nollaa, eli kuluvana vuonna tehty työ on ilmaista ja omalle pääomalle ei saada mitään korvausta. Käytännössä kuivuus heikentää maatalouden kannattavuutta Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan kaikilla tuotantosuunnilla kasvihuonetauotantoa lukuun ottamatta. Kannattavuuden suhteen kuluvasta vuodesta on tulossa keinoin koko EU-jäsenyysaikana.

Lisätietoja:
maatalousjohtaja Johan Åberg, puh. 040 5233 864
tiimipäällikkö Juha Lappalainen, puh. 040 546 6675
kesätyöntekijä Rita Lahti, puh. 050 5160152