Takaisin Kyselyillä selvitetään yksityisten toiveita maankäytön suunnittelussa

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Kyselyillä selvitetään yksityisten toiveita maankäytön suunnittelussa

29.03.2021

Osana Aalto-yliopiston väitöskirjaansa Janne Seppälä tutkii, miten käynnissä oleviin kaavoituksiin pystyy vaikuttamaan ja millaista yhteistyö kunnan kanssa on laajemmissa kehittämishankkeissa. Jos sinulla on kokemusta näistä aiheista, vastaathan kyselyihin 30.4.2021 mennessä. MTK pitää tutkimushanketta tärkeänä ja toivoo, että maanomistajat osallistuvat aktiivisesti tiedon tuottamiseen. Vuorovaikutuksen kehittäminen muuttuvassa yhteiskunnassa on välttämätöntä, ja maanomistajat varmasti tarvitsevat tukea hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. 

Käynnissä olevaan kaavoitukseen vaikuttaminen

Kaavamonopolinsa turvin kunnat tekevät päätöksiä alueiden kehittämisestä, vaikka varsinainen rakentaminen ja muu kehittäminen tehdäänkin yleensä yksityisten toimesta ja yksityisin varoin. Toisaalta kaavalla myös rajoitetaan yksityisen maan käyttöä. Suomessa yksityisellä on (tietyissä rajoissa) oikeus tehdä muistutus vireillä olevasta kaavasta, mutta kunnan velvollisuus kuulla asukkaita, kiinteistönomistajia tai kuntalaisia ei tarkoita, että heitä tulisi myös kuunnella.

Kaavoitusta ja kaavoista valittamista on tutkittu monestakin näkökulmasta, mutta sitä ei vielä riittävän hyvin tiedetä, miten suuria tai hankalasti toteutettavia toivomuksia maanomistajat ja alueen asukkaat kaavoittajalle esittävät ja miten näitä toiveita kaavoitusprosessissa loppujen lopuksi käsitellään.

Jos sinulla on omakohtaista kokemusta siitä, miten käynnissä olevaan kaavoitukseen vaikutetaan tai yritetään vaikuttaa, vastaathan kyselyyn. Jos sinulla on useampia kaavaprosesseja, joita haluat muistella, pystyt täyttämään kyselylomakkeen useampaankin kertaan.


Yhteistyö kunnan kanssa omissa laajemmissa kehittämishankkeissa

Vaikka kunnalla onkin kaavamonopoli, yksityiset ovat yleensä ne, jotka tekevät konkreettisia päätöksiä ja haluavat kehittää omistamiaan maa-alueita johonkin suuntaan. Yksityiset saattavat olla yhteydessä kuntiin saadakseen jonkin hankkeensa toteutettua, olipa kyseessä sitten lomakylä, matkailukeskus, maatilarakentaminen, lisärakentaminen omakoti- tai kerrostaloalueella, tuulivoima tai vaikkapa palstoitussuunnitelma ekokylää varten.

Lisärakentaminen tai muu maankäytön kehittäminen saattaa viranomaisen näkökulmasta vaatia asemakaavaa tai kaavamuutosta, suunnittelutarveratkaisua, poikkeamispäätöstä tai jotakin muuta lupaa. Jotkut kunnat suhtautuvat myönteisesti yksityisten hankkeisiin, jotkut eri syistä kielteisemmin, ja maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille varsin joustavat mahdollisuudet toimia haluamallaan tavalla. Maankäyttösopimuksia ja kuntien maapolitiikkaa on yleisemmällä tasolla tutkittu, mutta vielä ei tarkkaan tiedetä, millaisia hankkeita yksityiset haluavat toteuttaa ja mitkä yksityisten toiveet aiheuttavat eniten kitkaa kuntien kanssa toimittaessa.

Jos sinulla on ollut jokin "tavallista rakennuslupaa" laajempi kehittämishanke, kertoisitko kyselyssä tarkemmin, miten yhteistyö kunnan kanssa on sujunut:


Janne Seppälä, OTM, on tohtorikoulutettava Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön laitoksen talousoikeuden tutkimusryhmässä. Hänen väitöskirjansa otsikko on Yksityisen toiveet maankäytön suunnittelussa ja niiden hinta. Otsikon alle syntyy kaikenlaisia pieniä osatutkimuksia siitä, miten hyvin yksityiset tahot pystyvät vaikuttamaan kaavoitukseen eri rooleissa ja kaavoituksen eri vaiheissa. Maankäyttö- ja rakennuslain aihepiirissä käytännön todellisuuden tutkiminen on kiinnostavampaa kuin varsin abstrakteiksi jäävät pykälät. Työtä tukee Koneen Säätiö.
 



aiheet: kaavoitus