Sisältöjulkaisija

angle-left null Lausunto 3,5 GHz taajuusalueen toimilupien huutokaupasta

Lausunto

Lausunto 3,5 GHz taajuusalueen toimilupien huutokaupasta

20.6.2018

Liikenne- ja viestintäministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y kiittää mahdollisuudesta antaa lausunnon ja  esittää näkemyksenään seuraavaa:

MTK on tarkastellut huutokauppa-asiakirjoja yhdessä samana päivänä lausunnolle annetun Liikenne- luonnoksesta digitaalisen infrastruktuurin strategialuonnoksen kanssa. Tavoitteet molemmilla lausunnoilla olevilla esityksillä ovat kunnianhimoiset. 

MTK huomauttaa, että markkinatoimijoiden kautta voidaan saavuttaa tietyin osin 5G verkkojen kattavuutta, mutta samaan aikaan tarvitaan valtiolta laajoja panostuksia kiinteisiin yhteyksiin, joihin paikalliset 5G verkot voivat yhdistyä. MTK näkee todellisena riskinä, että suomalaisen yhteiskunnan digitaalinen eriarvoisuus kasvaa ilman hallittua verkkojen rakentamista. Eriarvoisuuden pienentämiseksi MTK esittää, että maaseutualueiden langattomien verkkoyhteyksien kehittämiseksi selvitetään mahdollisuudet sisällyttää 4G-verkon kehittämistä koskevia velvoittavia toimilupaehtoja 5G taajuushuutokauppaan siten, että peruspalveluvelvoitevelvoite olisi nostettavissa 100mb/s.

Suomi ottamassa maailmanlaajuisesti johtavaa roolia 5G taajuuksien käyttöönotossa. MTK näkee kunnianhimoisen tavoitteen ja aikataulun hyvänä maamme digitaaliselle kehitykselle. Maamme on jo nyt mobiilidatan hyödyntämisen kärkimaa ja 5G taajuudet mahdollistavat loikan seuraavalle tasolle.

MTK on huolissaan esitetystä taajuushuutokauppamallista. Taajuuksien määrä on rajallinen ja nyt esitetty malli on operaattorilähtöinen eikä edistä uusien liiketoimintamallien ja kilpailun syntymistä, vaan 5G taajuudet ohjataan muutamien suurten operaattoreiden käsiin. Luonnoksen huutokauppamallin yksityiskohdat, kuten kaistojen määrä ja huutokauppamaksu, on selvästi suunniteltu kolmen operaattorin markkinoille.  Malli ei edistä vaan voi jopa estää uusien toimijoiden markkinoillepääsyä. 

Nykyisten operaattorien markkina-asema on vahva ja alalle tulo on vaikeaa, lisäksi palvelutarjonta on hyvin samankaltaista. Uudet innovaatiot edistyisivät laajemmalla toimijamäärällä. Myöskään paikallislähtöisten verkkojen rakentamista ei esitetyllä mallilla edistetä. Pienempien verkkojen rakentamista tulisikin edistää paikallisten taajuuslupien avulla, osoittamalla osa taajuuksista suoraan paikalliseen käyttöön. 

MTK:n näkemyksen mukaan 3,5 GHz taajuudet ovat tärkeitä etenkin maaseudulle. Tästä suuremmat taajuudet voivat olla käytössä tiiviimmissä kaupungeissa.  Osa 5G taajuuksista voidaan ohjata paikallistasolle esimerkiksi ottamalla taajuushuutokaupan 3+3 mallin asemasta käyttöön 4+4 malli. Tällöin edelleen 3+3 huutokaupattaisiin, mutta 1+1 ohjattaisiin esimerkiksi paikallisesti lisensoitavaksi tai muutoin käytettäväksi

Hakuilmoituksessa todetaan, että myönnettävien toimilupien tavoitteena on lain 1 §:ssä säädetyn mukaisesti muun muassa edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa ja turvata radiotaajuuksien tehokas käyttö. Toimilupien tavoitteena on mahdollistaa ensimmäisten 5G verkkojen rakentaminen Suomessa ja näin parantaa nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien laatua ja kapasiteettia.” 

MTK huomauttaa, että taajuuksien jakaminen valtakunnallisesti muutamille isoille toimijoille ei edistä uusien paikallistarvelähtöisten yhteyksien saamista. Osa 5G taajuuksista tulee jättää huutokaupan ulkopuolelle ja käyttää mahdollisuuksien mukaan paikallisten mikro-operaattoriverkkojen kehittämiseen. Mikro-operaattorimallin mahdollisuuksiin on käytetty Suomessa runsaasti tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämä maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen työ ei huutokauppa-asiakirjoissa näy, vaan vuoteen 2033 saakka aiotaan mennä vakiintuneella toimintatavalla. Mikro-operaattorit voivat paikallislähtöisesti täydentää valtakunnallisia toimilupia. 

Uusien toimintamallien tarpeen puolesta puhuu myös se, että Euroopan komission seitsemäs koheesioraportti osoittaa Suomen pudonneen kehityksestä seuraavan sukupolven yhteystekniikkaan perustuvan laajakaistan saatavuudessa maaseutualueilla. Nykyisten operaattorien kautta yhteyksiä ei näytä syntyvän. Tämä käy ilmi myös digitaalisen infrastruktuurin strategian luonnoksesta, jossa varsin osuvasti on todettu: ” markkinoiden keskittymisestä johtuen teleyrityksillä ei ole ollut painetta kehittää kiinteitä verkkojaan, vaan ne ovat voineet kerätä tuloja vanhenevasta kupari-infrastruktuurista”

Hakuilmoitusluonnoksessa todetaan” Mikäli toimiluvanhaltija ei tarjouspyynnöstä huolimatta tarjoa 3.5 GHz taajuusalueella asiakkaan erityisiä tarpeita huomioivaa verkkopalvelua satamalle, teollisuuslaitokselle, sairaalalle, kauppakeskukselle tai vastaavalle rajattua maantieteellistä aluetta käyttävälle taholle, toimiluvanhaltijalla on velvollisuus vuokrata Viestintäviraston määrittelemin ehdoin 3.5 GHz taajuuden käyttöoikeus muulle toimijalle verkkopalvelun tarjoamiseksi edellä mainitulla alueella.”

Tämä kirjaus vastaa osin MTK:n esittämää mikro-operaattorimalia, mutta tällöin uusien mekanismien kehittyminen on isojen operaattorien käsissä ja näillä ei välttämättä ole intressiä tarjota kustannustehokasta ja kilpailua edistävää mallia. Lisäksi kirjauksesta puuttuu aikamääre. Markkinoiden syntymisen kannalta on parempi, ettei vahvassa asemassa oleva markkinatoimija määrittele mukaan pääsyä vaan viranomaiset mahdollistavat uusien toimintamallien syntymisen. 

Jos mallissa kuitenkin päädytään toimiluvanhaltijoilta vuokrattavaan malliin, on taajuuksien oltava välittömästi vuokrattavissa ja vuokrausehtojen kohtuullisten. Uusien markkinoiden syntyminen edellyttää, että viestintävirasto määrittelee taajuusvuokrauksen ehdot, nyt esitetty malli antaisi toimiluvan saajalle mahdollisuuden määritellä vuokrauksen ehdot. Lisäksi vuokrausmallia kehitettäessä on huomattava, että rajatulla alueella voi maaseudulla toimia hyvinkin erilaisia toimijoita. Toimiluvan haltijoiden vuokraustapa ei saa millään tavalla heikentää muiden laajakaistahankkeiden ja -yhtiöiden toimintaedellytyksiä. 

Huutokauppa-asiakirjat eivät tuo esille sitä, miten kiinteä valokuitu ja langaton 5G verkko aiotaan yhdessä rakentaa. 

MTK:n käsityksen mukaan kilpailua voidaan tehostaa erottamalla infrastruktuurin tarjonta palveluiden tarjonnasta. Avoimien valokuituverkkojen rakentamisen tukeminen voi MTK:n käsityksen mukaan hyvinkin edistää laajakaistan saatavuutta harvaan asutuilla alueilla, jonne ei markkinaehtoisesti ole kannattavaa investoida. MTK korostaa myös, että mahdollistamalla paikallislähtöisten mikro-operaattorimallien syntymisen luodaan myös laajemmalle investointipohjalle 5G infrastruktuuriin. Suomessa on pitkähistoria mm. tie- ja vesi-infrastruktuurin rakentamisesta esimerkiksi osuuskuntamallin avulla. Näillä malleilla on mahdollistettu etenkin harvaan asuttujen alueiden investoinnit. Tulevissa, entistä nopeammissa yhteyksissä paikalliset 5G mikro-operaattorit voisivat liittyä olemassa olevaan kuituverkkoon tai tuoda kiinteän yhteyden langattoman yhteyden saataville esimerkiksi paikallisten toimijoiden avulla. 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto r.y.

Juha Marttila
puheenjohtaja

Marko Mäki-Hakola
elinkeinojohtaja