Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi koskien hallin metsästystä metsästysvuosina 2019–2022
Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi koskien hallin metsästystä metsästysvuosina 2019–2022
Lausunto
Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi koskien hallin metsästystä metsästysvuosina 2019–2022
25.06.2019
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella esitetään säädettäväksi metsästysvuodelle 2019–2022 suurin sallittu saalismäärä hallin alueellisen kiintiön rajoissa sallittavaan metsästykseen.
Esityksen mukaan sallittaisiin yhteensä enintään 1 050 hallin metsästys kunakin metsästysvuonna kaikkien mereen rajoittuvien maakuntien alueella. Kokonaiskiintiö on sama kuin aiempina metsästysvuosina. Alueellisesti suurimpia sallittuja saalismääriä rajoitettaisiin Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa määriteltyjen kannanhoitoalueiden mukaisesti siten, että Perämeren-Merenkurkun alueella sallittaisiin enintään 350 (633) hallin metsästys, Lounais-Suomen kannanhoitoalueella enintään 400 (273) hallin metsästys ja Suomenlahden kannanhoitoalueella enintään 300 (144) hallin metsästys. Määrät poikkeavat viime metsästysvuo-desta (suluissa) ja aiemmasta poiketen asetusta esitetään kolmeksi metsästysvuodeksi. Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueiden kiintiötä nostettaisiin, koska niillä käyttöaste on noussut suuremmaksi kuin Perämeren kannanhoitoalueella. Eri kannanhoitoalueille asetettavat määrät vastaavat paremmin myös eri alueilla havaittuja halleja.
Itämeren alueen laskentojen perusteella Itämeren hallin kokonaiskanta on noin 40 000–54 000 yksilöä. Laskennoissa nähtyjen hallien määrän perusteella voidaan arvioida, että hallikanta on kolminkertaistunut 2000-luvun alun jälkeen. Koko Itämeren hallikannasta noin kolmannes on Suomen puolella.
Metsästyskaudella 2017–2018 saalis oli yhteensä 213 hallia, joten kiintiöstä täyttyi vain noin 20 %. Kiintiö on ollut sama jo vuosia ja tyypillisesti kiintiöstä täyttyy vuosittain vain 15-20 %.
Hylkeet aiheuttavat haittaa kalastukselle ja kalankasvatukselle. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kalatalouselinkeinolle koituvien vahinkojen nimellisarvo on viime vuosina ollut yhteensä n. 1,5–2 milj. euroa vuodessa.
MTK kannattaa esitettyjä kiintiöitä, jotka käytännössä eivät rajoita nykytilanteessa hallien metsästystä. Hallien kannanhallinta on kuitenkin epätyydyttävässä tilanteessa. Metsästyksen volyymia tulisi lisätä. Hylkeet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin. Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi.
Lisäksi katsomme, että riittävän suuren vuosittaisen kiintiön määrittäminen kolmen vuoden välein, aiemman jokavuotisen tarkastelun sijaan, on tarkoituksenmukaista ja vähentää turhaa hallinnollista tarkastelua.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Antti Sahi
toiminnanjohtaja
Timo Leskinen
kenttäjohtaja
puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen
+358 40 075 4235
aiheet: metsästys, halli, harmaahylje