Lausunto

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

28.02.2018

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Lakiehdotukseen liittyen MTK ry haluaa tuoda esiin seuraavaa:

1. Yleiset kommentit lakiehdotuksesta

Eläinten hyvinvointilaki on kotimaisen tuotantoeläintalouden ja kotieläinten pidon kannalta yksi tärkeimmistä kansallisista säädöksistä, jossa säädetään lain tasolla eläinten pidosta tuotantotarkoituksessa sekä eläimen omistajan vastuista ja velvollisuuksista. Laki tulee vaikuttamaan voimakkaasti kotimaiseen kotieläintuotantoon ja sen tulevaisuuteen. Valmistelun aikana eri intressitahot ovat käyneet kärkevääkin julkista keskustelua. MTK näkee sen kuitenkin tärkeänä ja olennaisesti lakivalmisteluun liittyvänä ilmiönä. Julkiset kannanotot ja yhteiskunnallinen debatti tulee kuitenkin pohjautua tosiasioihin ja tieteelliseen tutkimukseen ja MTK katsookin, että luonnoksessa on nyt pystytty riippumattomasti huomioimaan maatalousyrittäjien ja kotieläintuotannon jatkuvuuden kannalta olennaiset seikat. MTK katsoo, että nyt lausunnoille tullut lakiluonnos on kotieläintuotannon kannalta kokonaisuutena tarkoituksenmukainen ja perusteltu.

Eläinten hyvinvointilainsäädännön tulee ennakoida uudet mahdolliset innovaatiot ja eläinten hyvinvointia parantavat tekniset ratkaisut ja tulevaisuuden sovellukset, niin että niiden käyttöönotto on joustavaa ja mahdollista ilman raskasta säädösmuutosprosessia. Säädösten ei tule rajoittaa tarpeettomasti alan kehitystä ja tutkimusta.

Tuotantoeläinten pito on ollut lakivalmistelun keskiössä alusta asti. Valtaosa suomalaisista luottaa kotimaisen tuotannon vastuullisuuteen. Puhtaan normittamisen sijasta olisi rakentavaa ottaa valmisteluun mukaan selkeämmin kotimaisen elintarviketuotannon strategiset tavoitteet. MTK esittää, että eläinlähtöiset indikaattorit otettaisiin tehokkaampaan käyttöön eläinten hyvinvoinnin arvioinnissa sekä virallisen valvonnan työkaluna. Niiden huomioimisesta voitaisiin säätää lajikohtaisissa valtioneuvoston asetuksissa.

Lain toimeenpanossa on tulkinnan yhtenäisyys ja kansalaisten tasapuolinen kohtelu yksi perusperiaatteista. Yhtenäisten tulkintojen varmistamiseksi MTK esittää, että eläinten hyvinvointilakiin lisättäisiin vaatimus monijäsenisen lautakunnan nimeämisestä Ruotsin mallin mukaan. Lautakunnassa tulisi käsitellä tuotantoeläinten hyvinvoinnin valvonnan tulkinnassa ilmeneviä kipukohtia ja antaa näistä suosituksia tarkastusten laadun yhtenäistämiseksi. Lautakuntaa esitetään nimettäväksi Eviran yhteyteen ja sen jäseniksi ehdotetaan valvontaviranomaisen, neuvonnan ja kotieläntuottajien edustajaa. Korostettakoon vielä, että lautakunnalla ei olisi viranomaisroolia eikä se tekisi valvontaa, mutta sen kanta ohjaisi valvontaviranomaisia säädösten yhtenäisempään tulkintaan.

MTK esittää edelleen, että viralliselle valvonnalle kehitettäisiin oma laatujärjestelmä, jolloin mm. hallintolain mukainen menettely ja eläimen omistajan oikeusturva sekä kansalaisten yhdenvertainen kohtelu toteutuisi paremmin.

2. Lakiehdotuksen pykälät ja yksityiskohtaiset perustelut

Yleiset säännökset

· 1§ lain tarkoitus

Eläimen itseisarvon kunnioittamisen vaatimus ja eläimen hyvinvoinnin edistäminen ovat nyt julistuksenomaisesti esitetty lain tavoitteena ja sitä on niin ikään selvennetty perusteluosiossa. MTK kannattaa tätä ja korostaa, että lainsäädäntöön ei tulisi nostaa uusia ja tuntemattomia käsitteitä. Eläimen aseman muuttuminen yhteiskunnassa ja siihen liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu kertoo kuitenkin siitä, että myös lainsäädännön tulee tämä muutos ottaa huomioon. Nyt esitetty kirjaus on tarkoituksenmukainen ja alleviivaa myös Lissabonin sopimuksen eläimen tunnustamista tuntevaksi olennoksi.

· 5§ määritelmät

Yleiset periaatteet ja vastuu

· 6§ lain yleiset periaatteet

MTK esittää, että kieltoon eläinten hyvinvoinnin tarpeettomasta vaarantamisesta ulotettaisiin myös eläintiloihin luvattomasti tunkeutuminen, joka tulisi määritellä eläinsuojelurikokseksi. Eläintiloihin ilman omistajan lupaa tunkeutuva saattaa aiheuttaa eläinten hyvinvoinnin vakavan vaarantumisen mm. aiheuttaen eläinten paniikinomaisen pakoreaktion ja pakkautumisen tai levittämällä tarttuvia taudinaiheuttajia eläintilaan.

· 8-10§ eläinlajien ja eläinten pitoa koskevat rajoitukset

Ehdotetussa tuotantoeläinlistauksessa on mukana tällä hetkellä kaikki lajit, joita pidetään Suomessa tuotantoeläintarkoituksessa. Ongelma on ollut aikaisemmin hevosen asema lainsäädännössä, jossa sen tulkittiin määräytyvän käyttötarkoituksen mukaan. Lääkitsemislainsäädännössä hevonen määritellään tuotantoeläimeksi, koska se on elintarvikeketjussa, ellei omistaja sitä siitä poista. Lakiluonnoksessa hevonen on nyt tuotantoeläinlistalle, jota MTK pitää tarkoituksenmukaisena. Mikäli hevonen on poistettu elintarvikeketjusta omistajan toimesta, siirtyykö se tällöin seura- ja lemmikkieläinlistalle?

· 11§ vastuu eläinten hyvinvoinnista

Pykälän perusteluissa on eritelty vastuu eläimen hyvinvoinnista, joka kuuluisi kaikille, ja vastuu eläimen pidosta, joka kuuluisi ensisijaisesti eläimen omistajalle perustuen huolenpito- ja valvontavelvollisuuteen. Tämä on loogista. Perusteluissa selvennetään omistajan vastuuta huolehtia asiasta, myös kun eläimen omistaja on poissa tuotantoeläintilalta esim. lomamatkalla ja luovuttanut vastuun eläinten hyvinvoinnista lomittajalle tai vastaavalle.

2. momenttiin MTK esittää aikuisen vastuun selkeämpää kirjausta, kun ikävuosiltaan 15-16 oleva henkilö on eläimen omistaja.

Eläinten kohtelu

· 14§ sukupuoliyhteys eläimen kanssa kiellettäisiin

· 15§ eläimelle tehtävät toimenpiteet

· 16§ toimenpiteiden tekijä ja kivunlievityksen käyttö -kivunlievitys pakolliseksi kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä

MTK kannattaa esitystä tarpeellisten kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä vaadittavasta kivunlievityksestä. Valtioneuvoston asetustasolle tulevista yksityiskohdista kuten millainen osaamisvaatimus vaaditaan tekijältä ja millainen on kivunlievityksen taso, tulisi valmistella yhteistyössä tuottajasektorin kanssa.

· 18§ välineet, laitteet ja aineet - huolellisuusvelvoite myyjille ym. toimijoille

Eläimen suorituskykyyn vaikuttaminen aineilla tulisi ottaa mukaan tähän pykälään ja kieltää se yksiselitteisesti. Perusteluissa on mainittu nyt vain tuotantokykyyn vaikuttaminen, mutta olisi johdonmukaista ulottaa kielto myös suorituskykyyn vaikuttamiseen.

Välineitten osalta MTK haluaa huomauttaa, että oikein käytettynä kuolain ei aiheuta hevosen hyvinvoinnin vaarantumista. Kuolain on oleellinen väline hevosen hallinnassa ja sen oikeaan käyttöön tulee vaikuttaa ensisijaisesti käyttäjien ohjaamisella ja opastuksella.

· 19§ kielletyt välineet ja laitteet

MTK kannattaa esitystä, mutta haluaa tuoda esiin, että kielletyt laitteet ja välineet tulisi olla listattuna jo lakitasolle eikä vasta myöhemmin alempiasteisiin säädöksiin. Tämä olisi tärkeää kansalaisen oikeusturvan toteutumisen takia.

Eläinten hoito

· 21§ hoidon yleiset vaatimukset

Pykälä on periaatteeltaan tarkoituksenmukainen, mutta antaa liian laajan tulkinnanvaraisuuden käytännön valvonnassa valvojan subjektiivisille tulkinnoille. Valvontaviranomaisen tulkinta siitä onko hänestä eläin riittävän puhdas tai aiheuttaako likaisuus tarkastushetkellä eläimelle sen hyvinvoinnin vaarantumista, on ollut käytännössä yksi niistä kysymyksistä, jossa on valtavia eroja eri valvojien tulkintojen välillä. Skaala on ollut hyvin laaja eikä tilannetta ole pystytty Eviran ohjeistuksilla helpottamaan. Tähän kohtaan MTK toivoo täsmennystä pykälän perusteluosioon: mitä säädöksessä tarkoitetaan likaisuudella. Erilaiset pito-olosuhteet ja erityisesti niiden normaalit vaihtelut (esim. säätilan muutoksesta johtuva lämpötilan ja kosteuden vaihtelu, kuivikkeiden saatavuus, päivittäisten hoitorutiineiden aikataulutus) tulee olla lain perusteluissa, jotta tulkintaa voidaan yhtenäistää ja eläinten omistajia kohdella tasapuolisesti.

21§:n 3. momentti: kappaleen viimeinen lause …on erityistä huomioita kiinnitettävä… on rakenteeltaan enemmänkin tavoitteiden korostamista tai ohjeistusta, eikä tulisi olla mukana pykälätekstissä. Se sopii parhaiten lain perusteluosioon tarkentamaan eläinten ryhmittelyn perusteita.

· 22§ ruokinta ja juotto -eläimen on saatava sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa.

Eläimen riittävän nesteen ja ravinnon saannin varmistaminen on hyvän ja laadukkaan eläinten hoidon perusvaatimus. Eri eläimillä, riippuen lajin tai yksilön fysiologisista tarpeista, eläimen iästä tai kasvatusmuodosta, on kuitenkin erilaiset nesteen saannin tarpeet ja ne onj nyt tämän lakipykälän tekstissä hyvin huomioitu. Näitä tapauksia ovat

mm. lyhytaikainen päivittäinen ulkoilu ja jaloittelu kuten hevosten ulkoilutarhat, normaaliin rutiiniin lukeutuvat eläinten hoitotoimenpiteet, vuorokausivaihtelun pimeäaika siipikarjalla ja ulkokasvatus kuten vasikoiden iglukasvatus. Tällöinkin eläimen riittävä nesteensaanti pystytään turvaamaan vaikeuksitta.

Julkisessa keskustelussa esiin tuotu kohdan valvonnan vaikeuden osalta MTK toteaa, että eläinten hyvinvointivaatimuksia ei voida rakentaa puhtaasti valvonnan vaatimuksista. Eläinten hyvinvointisäädöksissä on monia sellaisia kohtia, joita on valvonnassa vaikea todentaa. Eläimen riittävän nesteen saannin arviointi ei ole näitä. Ammattitaitoisen valvontaviranomaisen tulee pystyä arvioimaan asiantuntijuuteensa nojautuen, onko eläin saanut riittävästi vettä tai muuta juomaa.

MTK katsookin, että nyt lakiluonnoksessa esitetty kirjaus on kattava ja tarkoituksenmukainen huomioimaan eri eläinten tarpeet ja eläintenpidon tilanteet. Alempiasteisissa lajikohtaisissa asetuksissa on mahdollisuus säätää yksityiskohdista.

· 23§ hyvinvoinnin tarkastaminen

· 26§ eläinjalostus

Pykälän 2. momentin osalta MTK esittää, että pykälän kohtaan 2) lisättäisiin …perinnöllisen sairauden vuoksi… Näin saataisiin vaatimus kohdistettua eläinjalostuksen alaan.

· 27§ löytöeläimet

· 7§, 29§ ja 60§: avuttomassa tilassa olevan luonnonvaraisen eläimen hoito

· 30§ eläinten hoitajien pätevyys ja riittävyys

· 32§ ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän velvollisuus varautua häiriötilanteisiin.

Tuotantoeläintilan häiriötilanteisiin varautumisen taso jää nyt pykälän perusteluissa epäselväksi ja MTK esittää sen täsmentämistä. Vaatimuksen toimeenpanossa on kotieläintuottajan kannalta oleellista, että ainakin kaikilta eläinten pitäjiltä vaadittava varautumisen minimitaso olisi selvillä lain voimaantullessa.

Lyhytaikainen eläinsuojan ulkopuolinen häiriötekijä esim. uuden vuoden ilotulitus voi aiheuttaa eläinten hyvinvoinnin vaarantumista. Näihin häiriötilanteisiin tuotantotilan vaikuttamismahdollisuudet ovat käytännössä vähäiset.

Eläinten pitopaikka

· 34-37§ kaikkiin pitopaikkoihin sovellettavat vaatimukset

38-39§, 118§ pysyvän pitopaikan vaatimukset

Eläinten liikkumisen tarpeen tyydyttäminen ja jaloittelumahdollisuuden varmistaminen on yksi modernin kotieläintalouden kulmakivi. Tieteellinen tutkimus tukee tätä vahvasti. Rakennemuutos kotieläintaloudessa asettaa kuitenkin isoja paineita investoinneilla ja viljelijöiden tulevaisuuden suunnitelmille. MTK näkee, että nyt pykälissä esitetty eläinten kytkemisen kielto tietyt poikkeukset huomioiden, on oikea ja se vahvistaa olemassa olevaa kehityssuuntaa entisestään.

Muiden nautojen (pl lypsylehmät ja hiehot) kytkemiskiellon osalta, MTK esittää siirtymäajaksi 10 vuotta lakiluonnoksen 5 vuoden sijaan. Tämä olisi linjassa muiden esitettyjen siirtymäaikojen perusteiden osalta. Rakennemuutoksen seurauksena on joka tapauksessa odotettavissa, että pienet yksiköt tekevät lopetus- tai investointipäätöksen 10 vuoden siirtymäajan puitteissa.

Emakoiden ja ensikoiden porsitushäkkien osalta tieteellinen tutkimus sen sijaan ei tue porsitushäkeistä luopumista porsaiden turvallisuuden vuoksi. MTK on kannattaakin nyt

esitettyä kirjausta. Tiineytyshäkkien käytön osalta MTK esittää häkin käytön rajoittamista 10 vrk:een nyt lakiluonnoksessa ehdotetun 4 vrk sijasta. Perusteena tälle on tiineytyksen jälkeinen parantunut alkioiden kiinnittyminen, kun emakko saa olla rauhassa, eikä sille aiheuteta stressitilannetta ryhmään palauttamisessa liian pian siemennyksen jälkeen. Asiasta on tehty useita tutkimuksia, myös kotimaassa, ja tulokset ovat yhteneviä: aggressiivinen käyttäytyminen eläinten kesken lisääntyy ryhmään palauttamisen yhteydessä ja siitä aiheutuva stressi vaikuttaa negatiivisesti kiinnittyvien alkioiden määrään ja näin pahnueen kokoon.

· 35§ pyrkimys suojata petoeläimiltä

Eläimen omistajan mahdollisuudet suojata eläimensä mm. ulkokasvatuksen tai laiduntamisen yhteydessä ovat käytännössä rajalliset. Alueellisesti asia tulee olemaan helposti kansalaisia eriarvoistava. MTK näkee, että petoeläimiltä suojaaminen on kotieläintuotannon osalta iso ja osin ratkaisematon kysymys. Miten suojata esim. laiduntavat eläimet käytännössä? Kysymys kytkeytyy oleellisesti myös tämän hetkiseen kansalliseen petojen kaatopolitiikkaan. Vaatimus herättää väistämättä kysymyksen, mitä tämä vaatimus käytännössä ja erityisesti valvonnan osalta tulisi tarkoittamaan. Mikäli jatkossa vaadittaisiin ”sudenkestävät” aidatut alueet mm. laiduntaville lammaskatraille, tulisi valtion osallistua niiden rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

· 40§ eläinten hoitoon ja tarkastamiseen tarvittavat tilat

Eläinten luovutus

· 41§ eläimen luovutuksen yhteydessä annettavat tiedot

· 42§ eläimen luovutukseen liittyvät rajoitukset

Eläinkilpailut ja -näyttelyt

· 43-45§: kaikkiin eläinkilpailuihin ja -näyttelyihin sovellettavat säännökset

· 46-49§: ilmoituksenvaraisiin eläinkilpailuihin sovellettavat säännökset

Luvan- ja ilmoituksenvarainen eläinten pito

· 5§ pysyvän eläinnäyttelyn määritelmä

· 50§ eläintarha, pysyvä ja kiertävä eläinnäyttely sekä sirkus - eläintarhassa tai pysyvässä eläinnäyttelyssä pidettävien luonnonvaraiseen eläinlajiin kuuluvien eläinten käyttö esityksiin

· 59§ ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuva seura- ja harrastuseläinten pito

Liite 2 Toiminnan määrittely

Eläinten lopetus

· 63§ lopetusta koskevat yleiset vaatimukset

· 64§ eläinten teurastus

Viranomaiset ja niiden tehtävät

· 70-74§ maa- ja metsätalousministeriö, Evira, maakunta, poliisi ja rajaeläinlääkäri

Viranomaisiksi on nyt esitetty maakunta, poliisi, rajaeläinlääkäri ja Evira. Valvojalla tulisi kuitenkin olla lakiin kirjattu pätevyysvaatimus. MTK esittää valvojan pätevyysvaatimukseksi Suomessa laillistetun eläinlääkärin pätevyyttä. Ammattimaisesti eläimiä pitävältä edellytetään tuotantoeläinten osalta jo nykyisinkin pätevyyttä ja uuteen lakiin ehdotetaan sitä edelleen laajennettavaksi. On johdonmukaista, että myös valvojalta edellytetään osaamista ja pätevyyttä. Valvojalla annetaan oikeus käyttää lakiesityksessä hänelle

annettua valtaa ja vahvaa pakkokeinovalikoimaa tarkastustilanteessa, joten on täysin kohtuullista, että tämän vallan käyttö edellyttää myös riittävää osaamista ja ammattitaitoa. Lain tulkinta ja eläimen hyvinvoinnin arviointi voi altistaa valvojan tilanteille, joissa mielivaltaa voidaan helposti perustella omalla missiolla tai periaatteella. Vain valvojan ammattimaisuus ja asiantuntijuus varmistavat myös omistajan oikeusturvan ja eläimen hyvinvoinnin.

Valvonta ja tietojen julkisuus

· 78§ teurastamojen kameravalvonta

Valvontakameroiden käyttöä teurastamossa esitetään virallisen eläinsuojeluvalvonnan osaksi. Useimmilla teurastamoille on jo käytössä kameravalvonta omavalvonnan osana tietyissä strategisissa paikoissa, kuten teurastamon navetassa ja tainnuttamossa. Virallisen valvonnan kameroiden paikat olisivat mitä ilmeisimmin samat ja ne kohdistettaisiin juuri samoihin kriittisiin pisteisiin, joissa on yrityksen omavalvontakameratkin. MTK esittää, että yrityksen omavalvontakameroiden materiaalia voitaisiin käyttää myös virallisen valvonnan työkaluna. Tämä vähentäisi osaltaan valvonnan hallinnollista taakkaa, eikä teurastamoilla tarvitsisi olla kahta kameraa samassa paikassa. Tulisi kuitenkin huomioida, että yrityksen omavalvonnan materiaali ei ole julkista valvontamateriaalia, vaikka sitä käytettäisiinkin virallisen valvonnan työkaluna.

· 81§ asiantuntijan ja avustajan käyttäminen

MTK esittää, että lakiin kirjattaisiin myös eläimen omistajalle oikeus avustajan käyttöön valvontatilanteessa. Vaikka avustajan käyttö on käytännössä ollut hallintomenettelyn puitteissa mahdollista, olisi tämän mahdollisuuden korostaminen eläinten hyvinvointilaissa kohtuullista omistajan oikeusturvan ja oikeuksien osalta. Valvontatilanteessa eläimen omistaja ei ole välttämättä lainkaan tietoinen prosessin etenemisestä. Myös valvonnan kannalta olisi hyvä, että paikalle voitaisiin tarvittaessa kohtuullisessa ajassa kutsua omistajalle avustaja, joka voisi toimia tarvittaessa todistajana.

· 87§ eräiden viranomaisten ja muiden tahojen ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen salassapitosäännöksistä huolimatta on nyt velvollisuutena erityisesti korostettu. Periaate on jo aikaisemmin pykälässä 11, jossa vastuu eläinten hyvinvoinnista on osoitettu kaikille.

Ilmoitusvelvollisuus valvontaviranomaiselle tulisi koskea myös tuotantotilalle sähköä, vettä ja rehua toimittavaa yritystä tai tahoa siinä tapauksessa, jos näiden jakelu tai toimittaminen tilalle uhataan lopettaa esim. velkojen vuoksi ja on aihetta epäillä, että eläinten hyvinvointi vaarantuu.

· 89§ virka-apu

Hallinnolliset pakkotoimet

· 91§ viranomaisten toimet lainvastaisen menettelyn johdosta

· 92-102§ hallinnolliset pakkokeinot

MTK esittää, että kiiretoimenpiteeseen ryhdyttäessä ja välillisen rahoituksen käyttämisen yhteydessä arvioitaisiin tuotantotilan jatkomahdollisuudet. Ellei näitä jatkomahdollisuuksia olisi, tulisi laatia suunnitelma siitä, miten tilan eläintuotanto ajetaan hallitusti alas. Hallittu tuotannon alasajo olisi paras ja inhimillisin vaihtoehto akuuteissa kriisitapauksissa, joiden taustalla saattaa olla tuottajan uupuminen, ikääntyminen tai muu elämänhallinnan kriisi.

Maksut ja palkkiot

· 104§ perittävät maksut

Maksujen määräytyminen on nyt luonnoksessa jätetty maakunnan päätettäväksi. Maakunnat saattavat kuitenkin soveltaa alueesta riippuen hyvinkin kirjavia käytäntöjä

maksujen määräytymisessä. Sekä maksun määräämisen edellytyksistä ja määristä tulisi säätää valtakunnallisesti.

MTK esittää, että vasta toisesta uusintatarkastuskäynnistä tulisi maksullinen, jolloin maksusta ei tule ”rangaistusmaksua”. MTK näkee, että eläimen omistajalla tulisi olla mahdollisuus korjata ensin tilanne ilman maksullista tarkastusta. Jos useita uusintatarkastuksia joudutaan tekemään tuotantotilalle, tulisi jälkimmäiset tarkastukset olla vasta maksullisia. Maksun edellytyksenä tulisi näin ollen olla se, että omistaja on laiminlyönyt viranomaisen antamia määräyksiä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Leena Suojala 
asiantuntija