Sisältöjulkaisija

angle-left null Lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä riistavahinkolain muuttamiseksi

Lausunto

Lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä riistavahinkolain muuttamiseksi

31.10.2018

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta esittää lausunto koskien riistavahinkolain muuttamista ja lausuu seuraavaa: 

Esityksessä ehdotetaan merkittäviä muutoksia riistavahinkolakiin. Poikkeuksellisen suuresta porovahingosta maksettavaa erityistä korvausta koskevaa sääntelyä ehdotetaan kumottavaksi. Esityksen mukaan suurpetojen aiheuttamat viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingot, mukaan lukien koiravahingot, korvattaisiin täysimääräisenä kuten henkilövahingot.  

Porovahinkojen korvausmäärän kasvu vaikuttaa siten, että myöskään suurpetojen aiheuttamia kotieläinvahinkoja ja koiravahinkoja ei ole voitu korvata täysimääräisesti. Tämä on omiaan kärjistämään suurpetokonfliktia entisestään.  

Esityksen tavoitteena on edistää vahingonkärsijöiden tasapuolista kohtelua tilanteessa, jossa vahinkojenkorvaamiseen osoitetut määrärahat eivät riitä korvauksien täysimääräiseen suorittamiseen. Esityksessä ehdotetaan poikkeuksellisen suuresta porovahingosta maksettavaa erityistä korvausta koskevaa sääntelyä kumottavaksi. Suurpetojen aiheuttamat porovahingot eriytettäisiin viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen korvaamisesta siten, että viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingot, mukaan lukien koira- ja mehiläisvahingot, korvattaisiin jatkossa täysimääräisinä kuten henkilövahingot. 

MTK katsoo, että porovahinkojen korvaamista koskeva uudistus on hyvin perusteltu ja välttämätön.  MTK kannattaa suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaamisen eriyttämistä muista vahingoista. Lisäksi on välttämätöntä huolehtia määrärahojen riittävyydestä. Nykyinen käytäntö on johtanut kohtuuttomiin ja epätasa-arvoisiin korvaustilanteisiin. Korvauksen taso ei saa vaihdella riippuen siitä mille vuodelle vahinko sattuu ajoittumaan. Lisäksi korvausten maksamisen viivettä on välttämätöntä lyhentää. 

Petojen tappamien kotieläinten korvaukset perustuvat eläinten käypään arvoon. Yrittäjä joutuu kuitenkin huolehtimaan myös kuolleiden eläinten hävittämisestä. Käytännössä lisäkustannuksia tulee raatokeräilymaksuista, jotka ovat eläimestä riippuen noin 40-100 euroa/kpl. Tämä kustannus tulee lisätä maksettaviin vahingonkorvauksiin. 

Lain 11 pykälää eläinvahinkojen korvaamisesta esitetään muutetavaksi siten, että korvausta ei suoritettaisi kadonneesta eläimestä ja että vahingoittuneen tuotantoeläimen osalta voidaan korvata enintään 80 prosenttia eläinlääkintäkustannuksista. 

MTK esittää, että pykälää muutetaan siten, että kotieläinvahingoissa voidaan korvata myös kadonneet eläimet. Olisi mahdotonta perustella miksi esimerkiksi susihyökkäyksen yhteydessä kadonnutta eläintä ei korvattaisi lainkaan. 

Lisäksi MTK esittää, että jatkossa valtion tuen suuntaviivojen määrittelyssä huolehditaan siitä, että eläinlääkintäkustannukset voidaan korvata täysimääräisinä.  

MTK esittää, että samassa yhteydessä korjataan muitakin riistavahinkolakiin liittyviä epäkohtia seuraavasti:   

Riistavahinkolain 3.pykälän 1. momentin mukaan viljelysvahinkona korvataan pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko. Korvusten piiriin tulee lisätä viljelyssä ja sadon varastoinnissa käytettävät materiaalit ja niiden asentamiseen liittyneet työkustannukset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mansikan tai vadelman viljelyssä käytettäviä muoveja ja niiden asennuskustannuksia. 

Suurpetojen aiheuttamien lisäkustannusten taakanjakoa tulee myös kohtuullistaa. Nykytilanteessa ennakkosuojauksesta korvataan yrittäjille vain suoja-aitojen rakennusmateriaalit. Aitojen rakentamiseen ja suojauksen ylläpitoon liittyvät työkustannukset tulee lisätä korvausten piiriin. Laajempi korvausmenettely on perusteltu, koska suurpedot aiheuttavat yrittäjille lisäksi hyvin merkittäviä muita lisäkustannuksia ja ylimääräistä työtä, kuten ylimääräistä valvontaa, kotieläinten kokoaminen yöksi suojaan jne. 

Ennakkosuojaamiseen liittyviä määrärahoja tulee varata siten, että käytännön toiminta ei vaikeudu kesken vuoden. 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja