Sisältöjulkaisija

angle-left null LAUSUNTO LUONNOKSESTA MMM:N ASETUKSIKSI KOSKIEN HALLIN, ITÄMEREN NORPAN JA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYSTÄ METSÄSTYSVUONNA 2018-19

Lausunto

LAUSUNTO LUONNOKSESTA MMM:N ASETUKSIKSI KOSKIEN HALLIN, ITÄMEREN NORPAN JA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYSTÄ METSÄSTYSVUONNA 2018-19

9.8.2018

Maa- ja metsätalousministeriö


Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta esittää lausunto em. asetusluonnoksia koskien ja lausuu seuraavaa: 


1. Asetusluonnos hallin metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla 2018-19 


Itämeren alueen hallikannan arvioidaan olevan noin 40 000- 54 000 yksilöä. Kanta on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana.  


Metsästysvuonna 2017–2018 saaliiksi on saatu vain 185 hallia 1 050 kiintiöstä (18 %). Hylje on lajina vaikeasti metsästettävä ja metsästys vaatii erityisosaamisen lisäksi runsaasti aikaa ja venekalustoa. Hylkeenmetsästys on myös metsästysmuotona kallis. Hyljetuotteiden kauppakiellon takia saalista ei voi myöskään myydä.  


Hylkeet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin. Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kalatalouselinkeinolle koituvien vahinkojen nimellisarvo on viime vuosina ollut yhteensä n. 1,5–2 milj. euroa vuodessa. 


Asetusluonnoksessa esitetään yhteensä enintään 1050 hallin metsästyskiintiötä kaikkien mereen rajoittuvien maakuntien alueella. Määrä on sama kuin edellisvuonna.  


MTK kannattaa esitettyä metsästyskiintiötä. Lisäksi tarvitaan kuitenkin uusia kannustimia ja lisätoimenpiteitä, joilla edistetään hallin metsästystä ja saaliskiintiöiden täyttymistä. Hallikantojen kasvu on välttämätöntä saada pysähtymään.      


2. Asetusluonnos pyyntiluvalla sallittavasta Itämeren norpan metsästyksestä metsästysvuonna 2018-19


Itämeren norpan kanta Perämerellä on vahvistunut tasaisesti 1980-luvun lopulta alkaen. Itämeren norppia arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä. Kanta kasvaa keskimäärin 5 % vuodessa  

 

Hylkeet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin. Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi. 


Hylkeet aiheuttavat haittaa kalastukselle ja kalankasvatukselle. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kalatalouselinkeinolle koituvien vahinkojen nimellisarvo on viime vuosina ollut yhteensä n. 1,5–2 milj. euroa vuodessa. 


Asetusluonnoksen mukaan pyyntilupien perusteella metsästettyjen Itämeren norppien määrä saa olla enintään 300 yksilöä.  


Esitys merkitsee pyyntilupakiintiön pitämistä samalla tasolla edelliseen kauteen verrattuna. Lupien määrä on vain noin % arvioidusta norppakannasta ja vain 40 % kannan kasvusta. 


MTK kiinnittää huomiota norpan aiheuttamiin merkittäviin elinkeinotoiminnan vahinkoihinKiintiön määrittelyssä tulee huomioida myös aiempaa pidempi metsästysaika. 


MTK esittää kiintiön nostamista 400 yksilöön.    


MTK pitää myös erittäin tärkeänä, että kiintiö ei rajoita vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä. 


3. Asetusluonnos pyyntiluvalla sallittavasta euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuonna 2018-19

Valtakunnallisen majavanpesälaskennan 2017 mukaan euroopanmajavan kanta on noin 3300–4500. Vuonna 2013 vastaava kanta-arvio oli 2400–3200 yksilöä. Kanta on voimakkaassa kasvussa ja eniten se on voimistunut Pohjanmaalla.  


Esityksen mukaan pyyntilupien nojalla tapahtuva euroopanmajavan metsästys rajoitetaan 350 yksilöön. Edellisen metsästysvuoden kiintiö oli sama. Metsästys sallittaisiin vSatakunnan maakunnan, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvien Kihniön, Parkanon, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Sastamalan, Ylöjärven ja Punkalaitumen kuntien, Pohjanmaan maakuntaan kuuluvan Kristiinankaupungin kunnan sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien Kauhajoen, Isojoen, Karijoen, Kurikan ja Seinäjoen kuntien alueelle sekä Kurikan, Seinäjoen, Ylöjärven kaupunkien ja Punkalaitumen kunnan alueille. Alue on sama kuin vuotta aiemmin. 


Saaliskiintiö 350 vastaa Luke:n 2017 valtakunnallisen majavan pesälaskennan kanta-arvion keskiarvoon 3900 (3300-4500) suhteutettuna noin 9 % verotustasoaEuroopanmajavan kannan kasvun rajoittaminen edellyttäisi vähintään 15 % verotustasoa  


Euroopan majavakanta on voimakkaassa kasvussa. Viidessä vuodessa kanta on kasvanut lähes 50 % ja levittäytynyt uusille alueille. 


MTK katsoo, että esitetty 350 yksilön saaliskiintiö ei ole muuttuneessa tilanteessa riittävä. 


Esitys merkitsee käytännössä vain noin 6-7 prosentin verotustasoa kun huomioidaan, että pyyntiluvista saadaan käytettyä vain 65-80 %. Kuten esittelyaineistossa on todettu, kannan kasvu pysähtyy vasta 15 %:n verotuksella. 


MTK on huolestunut euroopanmajavan aiheuttamien tuhoalueiden kasvusta. 


Pyyntilupia on haettu vuosittain huomattavasti myönnettyä enemmän ja hakemusten määrä on kasvanut viime vuosina ennen kaikkea esiintymisalueen leviämisen ja uusilla esiintymisalueilla aiheutuneiden vahinkojen johdosta. Esittelyaineistossa todetaan, että pyyntilupia on jouduttu kohdentamaan uusille esiintymisalueille vanhan esiintymisen ydinalueen lupamäärien kustannuksella. Tämä ei ole kestävä tilanne ja tilanteeseen on saatava muutos. 


MTK esittää, että saaliskiintiöksi asetetaan vähintään 500 yksilöä. Vaikka kiintiötä korotettaisiin, se mahdollistaa ja tukee edelleen europan majavan kannan kasvua ja levittäytymistä uusille alueille. Euroopanmajavan kannan kasvattaminen Kanadan majavan kustannuksella on kannatettava tavoite, mutta tämän tulee tapahtua hallitusti vahinkokehitys huomioiden. Lisäksi on tärkeää, että kiintiö ei rajoita vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntömahdollisuutta koko euroopanmajavan esiintymisalueita koskien. 


MTK esittää myös selvitettäväksi, millä käytännön toimenpiteillä voitaisiin edistää Euroopan majavan ja Kanadan majavan lajitunnistusta, jotta samalla alueella esiintyessään metsästys onnistutaan kohdistamaan mahdollisimman painokkaasti Kanadan majavaan. 



Helsingissä heinäkuun 24. päivänä 2018 



MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y. 


 


Juha Hakkarainen    

Metsäjohtaja 


Timo Leskinen

Kenttäjohtaja