Sisältöjulkaisija

angle-left null Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta kevätlukukaudella 2019

Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta kevätlukukaudella 2019

28.11.2018

Maa- ja metsätalousministeriö 

Lausuttavana olevassa asetusluonnoksessa on kyse markkinajärjestelylain (999/2012) nojalla toimeenpantavan koulujakelujärjestelmän soveltamissäännöistä kevätlukukaudella 2019. Asetuksella säädetään koulumaito-ohjelmassa tukikelpoisista maitotuotteista, tuen kohderyhmästä, tuen määrästä, tukikelpoisista tuotemääristä, tukikaudesta, tuen hakemisesta sekä liitännäistoimenpiteiden rahoituksesta. Asetuksella säädetään niin ikään vastaavista seikoista kouluhedelmätukea koskien.

Maitovaliokunta kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta ja esittää kohteliaimmin lausuntonaan seuraavaa.

Koulujakelujärjestelmän tavoitteena on edistää terveellisiä ruokailutottumuksia, lisätä maataloustuotteiden kulutusta ja lähentää lasten suhdetta maatalouteen. Järjestelmää vuonna 2017 uudistettaessa Suomessa sen tavoitteisiin liitettiin lisäksi luomutuotteiden tunnettuuden ja kysynnän lisääminen.

Suomessa maitotuotteiden kulutus laskee. TNS Gallupin mukaan kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana on maidon ja piimän kulutus väheni viisi prosenttia ja juustojen kulutus puoli prosenttia viime vuoden
tammi-syyskuuhun verrattuna.

Varsin tarkalleen sataprosenttisesti maito-omavaraisessa Suomessa maitotuotteiden kulutuksen kotimaisuusaste on painunut huolestuttavan alas. Suomalaisten erilaisina maitotuotteina kuluttamasta maidosta vain hädin tuskin
kaksi kolmasosaa on tuotettu Suomessa. Erityisesti juustoissa ulkolaisten tuotteiden osuus on kivunnut jopa noin puoleen kulutuksesta ja jogurteissa noin 30 prosenttiin.

Maito on suomen tärkein maataloustuotannon muoto niin markkinatuotoilla kuin jalostuksen bruttoarvollakin mitattuna. Koulumaito-ohjelma tarjoaa tärkeän välineen maidosta ja maitotuotteista viestimiseen. 

Asetusluonnoksen tukikelpoisia tuotteita koskevan 1 pykälän mukaan maito ja piimä saavat sisältää rasvaa enintään 0,5 prosenttia. Kuitenkin muut hapanmaitotuotteet saavat saman pykälän mukaan sisältää enintään 1 prosenttia rasvaa.

Markkinoilla ei ole maitoa tai piimää, joka sisältäisi 0,5 prosenttia rasvaa. Ennen syyslukukautta 2017 voimassa olleet koulumaito-ohjelmaa koskevat säännökset sallivat rasvattoman maidon ohella tuen myöntämisen myös rasvaa
enintään 1 prosenttia sisältävälle maidolle.

Maitovaliokunta uudistaa aiemman vaatimuksen siitä, että valinnan mahdollisuus olisi sallittava ja tuki tulisi ainakin maksaa rasvattomien tuotteiden ohella tarjoiltavien rasvaa 1 prosenttia sisältävien tuotteiden hankintaan.

Maitovaliokunnan näkemyksen mukaan näin tuettaisiin ennen muuta kouluruokasuositusten mukaisen täysipainoisen aterian toteutumista käytännössä ateriakokonaisuuden terveellisyyden siitä kärsimättä. Suositusten mukaisen aterian yksi peruselementti on aterialla nautittava lasillinen maitoa tai piimää. Valinnanmahdollisuuden tällä hetkellä puuttuessa korvaa valitettavan moni maito- tai piimälasillisen pelkällä vedellä menettäen samalla tärkeän
osan suositusten mukaisesta saannosta lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä ravintoaineita.

Saatavilla ei ole tilastoja siitä, miten koulumaitotuen vuonna 2017 uudistetut säännöt ovat vaikuttaneet maidon ja piimän käyttöön kouluissa ja päiväkodeissa ja onko tukeen käytettävissä olevarahoitus käytetty täysimääräisesti.

Maitovaliokunta edellyttää, että koulumaitojärjestelmän toimivuutta seurataan tiiviisti ja säädöksiä tarvittaessa muutetaan muun muassa tuotekohtaisten tukitasojen osalta siten, että varojen tehokas ja toimiva käyttö turvataan
erityisesti sitä seikkaa silmällä pitäen, että tuen tavoitteena on tuotteiden kulutuksen lisääminen. Maitovaliokunta kiinnittää huolestuneena huomionsa koulujakelutuella toteutettujen liitännäistoimenpiteiden toteutukseen. Suomi on päättänyt olla siirtämättä varoja koulumaito- ja kouluhedelmäohjelmien välillä. Tämä estää koulumaito-ohjelmasta leikattujen varojen käyttämisen kouluhedelmäohjelmasta viestimiseen. Asiaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota siltä osin kuin varoja käytetään koulujakeluohjelmasta ja sen piirissä olevista tuotteista tai maataloustuotannosta yleisesti viestimiseen.

Maitovaliokunta edellyttää, että liitännäistoimenpiteiden osalta huomiota kiinnitetään toteutettavan viestinnän ja muiden toimenpiteiden laadukkuuteen ja virheettömyyteen. Viestinnässä olisi tuotava esiin suomalainen rikas
maitotuotevalikoima, erityisesti tunnustetusti terveysvaikutteiset hapanmaitotuotteet sekä kotimaiset juustot. MTK:n maitovaliokunta

Eero Isomaa
valiokunnan puheenjohtaja

Tuomo Haikonen
valiokunnan varapuheenjohtaja