Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta lukuvuonna 2019-2020
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta lukuvuonna 2019-2020
Lausunto
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta lukuvuonna 2019-2020
10.05.2019
Maa- ja metsätalousministeriö
Lausuttavana olevassa asetusluonnoksessa on kyse markkinajärjestelylain (999/2012) nojalla
toimeenpantavan koulujakelujärjestelmän soveltamissäännöistä lukuvuonna 2019-2020.
Asetuksella säädetään koulujakeluohjelmassa tukikelpoisista maitotuotteista ja kasviksista, tuen
kohderyhmästä, tuen määrästä, tukikelpoisista tuotemääristä, tukikaudesta ja tuen hakemisesta
sekä liitännäistoimenpiteiden rahoituksesta.
MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta ja esittää kohteliaimmin lausuntonaan
seuraavaa.
Koulujakelujärjestelmän tavoitteena on lisätä maataloustuotteiden kulutusta ja lähentää lasten
suhdetta maatalouteen. Maitotuotteille ja kasviksille maksettavalla tuella edistetään niin ikään
terveellisiä ruokailutottumuksia. Lisäksi Suomessa järjestelmän tavoitteisiin on liitetty
luomutuotteiden tunnettuuden ja kysynnän lisääminen.
Suomessa maitotuotteiden kulutus on viime vuosina laskenut. Vuonna 2018 maidon kulutus laski
4,3 prosenttia ja piimän 3,9 % sekä viilin 5,1 % ja juustojen 0,3 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Asetusluonnoksen tukikelpoisia tuotteita koskevan 1 pykälän mukaan maito ja piimä saavat
sisältää rasvaa enintään 0,5 prosenttia. Kuitenkin muut hapanmaitotuotteet saavat saman pykälän
mukaan sisältää enintään 1 prosenttia rasvaa.
Markkinoilla ei ole maitoa tai piimää, joka sisältäisi 0,5 prosenttia rasvaa. Ennen syyslukukautta
2017 voimassa olleet koulumaito-ohjelmaa koskevat säännökset sallivat rasvattoman maidon
ohella tuen myöntämisen myös rasvaa enintään 1 prosenttia sisältävälle maidolle.
MTK esittää, että valinnan mahdollisuus olisi sallittava ja tuki tulisi maksaa rasvattomien tuotteiden
ohella tarjoiltavien rasvaa 1 prosenttia sisältävien maidon ja piimän hankintaan. MTK:n
näkemyksen mukaan tämä tehostaisi kouluruokasuositusten mukaisen täysipainoisen aterian toteutumista ateriakokonaisuuden terveellisyyden siitä kärsimättä. Suositusten mukaisen aterian
yksi peruselementti on aterialla nautittava lasillinen maitoa tai piimää. Valinnan mahdollisuuden
puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että maito- tai piimälasillinen jätetään pois aterialta,
jolloin huomattava määrä suositusten mukaisesta lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeistä
ravintoaineista jää kokonaan saamatta. Tukikelpoisten tuotteiden valinnassa olisi hyvä myös
maitotuotteiden osalta kiinnittää huomiota lasten makutottumuksiin.
MTK edellyttää, että koulujakelujärjestelmän toimivuutta seurataan tiiviisti ja säädöksiä tarvittaessa
muutetaan muun muassa tuotekohtaisten tukitasojen osalta siten, että varojen täysimääräinen ja
toimiva käyttö turvataan erityisesti sitä seikkaa silmällä pitäen, että tuen tavoitteena on tuotteiden
kulutuksen lisääminen.
MTK toteaa, että yhtäältä maitotuotteisiin ja toisaalta hedelmiin ja vihanneksiin koskevia
liitännäistoimenpiteitä toteutettaessa tulee rahoitus näihin kohdistaa samassa suhteessa kuin
liitännäistoimenpiteisiin on leikattu rahoitusta kummastakin ohjelmasta. Suomi on päättänyt olla
siirtämättä varoja ohjelmien välillä, joka jo sinällään estää toisesta ohjelmasta leikattujen varojen
käytön toisen ohjelman toimien rahoittamiseen. Erityisesti asiaan on kiinnitettävä huomiota siltä
osin kuin varoja käytetään koulujakeluohjelmasta ja sen piirissä olevista tuotteista tai
maataloustuotannosta saman hankkeen puitteissa viestimiseen.
MTK on tyytyväinen siitä, että hedelmä- ja vihannestuotteita koskeva tuki laajennetaan kattamaan
myös päiväkodeissa ja esikouluissa olevat lapset. Lasten ruokailutottumuksiin voidaan tehokkaasti
vaikuttaa vielä päiväkoti-iässä, joten muutos edistää terveellisen ruokavalion omaksumista jo
varhaisessa iässä. Muutos myös tehostaa määrärahojen mahdollisimman täysimääräistä käyttöä.
MTK toivoo, että liitännäistoimenpiteiden osalta huomiota kiinnitetään toteutettavan viestinnän ja
muiden toimenpiteiden virheettömyyteen, monipuolisuuteen ja laadukkuuteen.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Antti Sahi
toiminnanjohtaja
Leena Ala-Orvola
maitoasiamies
Mika Virtanen
kasvinviljelyasiamies