MTK:n lausunto kirjalliseen lausuntopyyntöön Eurooppalainen ilmastolaki ja E 118/2020 vp EU:n uusi ilmastotavoite

Takaisin MTK:n lausunto kirjalliseen lausuntopyyntöön Eurooppalainen ilmastolaki ja E 118/2020 vp EU:n uusi ilmastotavoite

Lausunto

MTK:n lausunto kirjalliseen lausuntopyyntöön Eurooppalainen ilmastolaki ja E 118/2020 vp EU:n uusi ilmastotavoite

06.10.2020

MTK:n huomiot koskien U 11/2020 vp Eurooppalainen ilmastolaki jatkokirje

MTK yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, että ensisijainen tavoite on, että ilmastotavoitteet saavutetaan ensisijaisesti päästöjä vähentämällä.

Sen sijaan MTK pitää maankäyttösektorille esitettyä kirjausta vajaana suhteessa Pariisin ilmastosopimukseen. Pariisin ilmastosopimus on yksiselitteinen päästöjen vähentämisjärjestyksestä. Ensisijaisesti tavoitellaan päästöjen vähentämistä ja vasta toissijaisesti nielujen ylläpitoa ja lisäämistä. Tästä on osoituksena Pariisin ilmastosopimuksen nieluja käsittelevään 5 artiklaan kirjattu sana tarvittaessa. MTK esittää, että sana tarvittaessa lisätään myös Suomen kantaan.

MTK:n huomiot koskien perusmuistiota E 118/2020 vp EU:n uusi ilmastotavoite

MTK esittää, että E 118/2020 vp perusmuistion s. 2 3. kappaleen loppuun lisätään Pariisin ilmastosopimuksen 5 artiklastakin löytyvät sanat tarvittaessa.

”Suomi korostaa, että siirtymän kohti ilmastoneutraaliutta tulee ensisijaisesti tapahtua vähentämällä fossiilisten päästöjä. Lisäksi on tavoiteltava maankäyttösektorin nielun ylläpitoa ja kasvua tarvittaessa.” Tarvittaessa tarkoittaa, ettei päästöjen vähentämisen sijasta, aseteta nielujen ylläpitoon ja kasvattamiseen Pariisin ilmastosopimuksen kirjausta ylittävää velvoitetta.

Vaihtoehtoisesti MTK tukee mm. MMM:n esillä pitämää esitystä siitä, että maankäyttösektoria koskeva lause poistetaan muistiosta kokonaan. MTK tukee myös muilta osin maa- ja metsätalousministeriön esittämiä muutoksia.

s. 6 perusmuistiossa kuvataan näkemyksiä millaiseen politiikkakehitykseen päästövähennystavoitteen kiristäminen ja AFOLU-sektorin muodostaminen johtaisi. MTK ei jaa näkemystä, että AFOLU-sektorin muodostaminen aiheuttaisi tarvetta kiristää LULUCF-tavoitteita tai uudelleen tarkastella Uusiutuvan energian direktiivin mukaisia kestävyyskriteerejä.

Uusiutuvan energian direktiivissä edellytetään jo nyt valtiolta Pariisin ilmastosopimukseen kuulumista ja sen velvoitteiden mukaista toimintaa. Muutoin valtio ei voi uusiutuvan energian direktiivin mukaisesti täyttää riskiperustaisen tarkastelun mukaista matalan riskin tasoa. AFOLU-tarkastelun muodostaminen ei siis loisi mitään uutta tarvetta avata kestävyyskriteerejä. MTK huomauttaa, että jo nykyisin useampi Pariisin ilmastosopimuksen osapuoli käsittelee NDC:ssaan AFOLU-sektorin kokonaisuutena.

MTK:n mukaan muistiossa kirjattu osa ”Maankäyttösektorilla on myös yhtymäkohtia biodiversiteettiin ja suunnan tulisi olla kestävän biomassan käytön lisäämisessä sekä kokopuun ja ruoka- ja kuitupohjaisten kasvien energiakäytön vähentämisessä. Tämän valossa uusiutuvan energian direktiiviin sisältäviä biomassan kestävyyskriteereitä tullaan uudelleen tarkastelemaan.” jää muusta asiayhteydestä irralliseksi, eikä tekstistä saa selvää, kuvaako esitetty huomio Suomen valtion vai komission tahtotilaa asiassa. Jos teksti kuvaa Suomen valtion tahtotilaa asiassa, MTK esittää kohdan poistamista perusmuistiosta. Ylipäätään MTK esittää, että Suomen valtion kannaksi otettaisiin, ettei uusiutuvan energian direktiivin mukaisia kestävyyskriteereitä avata. Olisi asianmukaista, että kestävyyskriteerit ensin toimeenpantaisiin, ennen kuin niiden avaamista suunnitellaan.

MTK pitää politiikkakoherenssin ja käytännön politiikkatoimien suunnittelun kannalta johdonmukaisena, että maatalouden ei-CO2-päästöt siirtyisivät LULUCF-sektorille.

MTK tukee perusmuistiossa esitettyä näkemystä koskien taakanjakoasetusta. MTK:n näkemyksen mukaan taakanjaon peruste tulee olla jatkossa jokin muu kuin BKT/capita. Ilmastotoimien toteuttamisessa ja niiden toteuttamisen kohdentamisesta päätettäessä tulisi tavoitella kustannustehokkuutta.