null Esitys maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästys vuonna 2021—2022

Lausunto

Esitys maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästys vuonna 2021—2022

8.12.2021

Maa- ja metsätalousministeriö 

Esityksen mukaan Suomen riistakeskus voisi myöntää poikkeuslupia metsästyslain 41a §:n 3 momentin nojalla enintään 20 suden metsästämiseksi muualla kuin poronhoitoalueella. Metsästys voisi kuitenkin kohdentua enintään neljään (4) suden perhelaumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. 

Suomessa oli kuluvan vuoden maaliskuussa yhteensä 57 (54–59) parien ja perhelaumojen muodostamaa susireviiriä. Perhelaumoja oli rajalaumat mukaan lukien 35 (32–38) ja kahden suden asuttamia reviirejä oli 22 (18–25). Kokonaan Suomen puolella oli 28 (25–30) laumaa ja 20 (17–23) paria. Perhelaumojen määrä maaliskuussa 2021 oli noin 16 % suurempi kuin maaliskuussa 2020, jolloin Suomen kantaan laskettavien laumojen kokonaismäärä oli 30 ja kokonaan Suomen puolella elävien laumojen lukumäärä 24. Kahden suden asuttamia reviirejä oli kuluvan vuoden maaliskuussa 23 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2020 sudet aiheuttivat 120 kpl (vuonna 2019 104 kpl) riistavahinkolain nojalla korvattavia kotieläinvahinkotapauksia yhteensä noin 333 000 euron (226 000€) arvosta, josta koiravahinkotapauksia oli 54kpl (47), arvoltaan yhteensä noin 205 000 euroa (164 000), lammasvahinkotapauksia 35 kpl (24), arvoltaan yhteensä noin 108 000 euroa (38 000). Vuoden 2021 aikana (25.10.2021 mennessä) sudet ovat aiheuttaneet 25 koiravahinkoa, arvoltaan noin 86 000 euroa, 46 lammasvahinkoa, noin 93 000 euroa ja 9 nautavahinkoa noin 3000 euroa sekä 20 muuta kotieläinvahinkoa noin 13 000 euroa. Esitetyt tilastot koskevat valtion korvaamia vahinkoja. Tämän lisäksi on myös muita vahinkotapauksia. 

Esityksen perusteluissa todetaan, että yksittäiselle koiranomistajalle, tilalle tai alueen asukkaille susivahingon seuraukset voivat olla huomattavasti suurempia kuin vain korvattava vahinko. Susien saaliiksi on joutunut todella  arvokkaita koiria, joiden koulutukseen on panostettu vuosia. Menetys voi siten liittyä tunnearvoon, lisääntyneeseen työtaakkaan, menetettyyn jalostusarvoon (ei korvata) tai saamatta jääneisiin tulotukiin, aitaamisesta  johtuviin kuluihin, koulukuljetuksiin tai tuotantotoiminnan rakenteen muutoksiin. Sudet saattavat aiheuttaa  kotieläintiloille paljon jatkuvaa ylimääräistä työtä (mm. aitojen kunnossapitoa), jota ei korvata riistavahinkolain nojalla.  

Lisäksi todetaan, että taloudellisten vaikutusten lisäksi susien olemassaolosta seuraa lukuisia sosiaalisia vaikutuksia, joista vain harvaa voidaan kuvailla positiiviseksi. Sudet voivat liikkua hyvin lähellä asutusta, mikä saattaa aiheuttaa pelkoa alueen ihmisissä. Joillakin alueilla susien vaikutus voi johtaa myös laiduntamalla hoidettavien perinnebiotooppien ja muiden luonnon monimuotoisuutta edistävien maatalousalueiden hoidon vaikeutumiseen. Tiedossa on tapauksia, joissa erityistukisopimus on päätetty kesken sopimuskauden ylivoimaiseen esteeseen vedoten, kun petoeläimet ovat toistuvasti hyökänneet ja tappaneet kotieläimiä perinne-biotooppialueilla. Näiden seikkojen rahallinen mittaaminen ei ole helppoa tai edes mahdollista.

MTK pitää ehdottoman välttämättömä, että suden kannanhoidollinen metsästys aloitetaan.  Suomen susikanta on suurempi kuin ilmeisesti sataan vuoteen. Tilanteen tekee tukalaksi myös se, että vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden poistaminen vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla on poronhoitoalueen ulkopuolelle käytännössä lähes mahdotonta. 

Susi vaikuttaa merkittävästi paikalliseen elinkeinotoimintaan. Vuoden 2020 susireviireillä oli yli 1900 nautatilaa ja 250 lammastilaa. Kuten esityksen perusteluista on todettavissa, susien aiheuttamat tuotantoeläinvahingot ovat merkittävässä kasvussa, vaikka ennakkosuojaaminen petoaitoja rakentaen etenee jatkuvasti. Ennakkosuojaamiseen liittyvän ylimääräisen työn ja kustannusten rinnalla suurin suden aiheuttama haitta viljelijöille on ylimääräinen paine ja stressi, joka syntyy pelkästään suden läsnäolosta tilojen lähellä. Edes rakennettu petoaita ei aina poista yrittäjältä tätä painetta.   

Kuluneen kesän vahinkotapaukset kertovat, että susien ihmisarkuus on vähentynyt entisestään. Toistuvat lammasvahingot pihapiirissä ja vahingot jopa eläinsuojien sisällä kuvaavat kehityssuuntaa. Suden ihmisarkuuden palauttamiseksi kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisella on kiire.   

Esityksessä tunnistetaan hyvin myös paineet, jotka tulevat sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Susialueilla asuvien ihmisten susikannan sietokyvyn ja hyväksynnän kannalta kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä aloittaa. 

Myös metsätalouden näkökulmasta susi on merkittävä haaste. Tiheimmän susikannan alueilla hirvenmetsästys koiria käyttäen on vaikeutunut. Maakuntiin jää alueita, joissa hirviä ei metsästetä lainkaan tai metsästysaika jää petovaarasta johtuen liian lyhyeksi. Tämän vuoksi hirvikanta jää tavoitteiden yläpuolelle ja hirvien aiheuttamat taimikkovahingot kasvavat. Samalla myös liikennevahinkojen määrät kasvavat. 

Asetuksessa esitettyä 20 susiyksilön kiintiötä, joka on kohdistettava enintään neljään laumaan tai pariin, MTK pitää pienenä, mutta perusteltuna. Jatkossa kiintiötä on pystyttävä nostamaan ja kohdistamaan metsästystä myös yksittäisiin susiyksilöihin. MTK pitää tärkeänä, että kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia myönnettäessä, kiintiöitä kohdennetaan erityisesti kotieläinvahinkoja aiheuttaviin laumoihin. 

MTK esittää metsästysajan jatkamista helmikuun puolivälistä maaliskuun loppuun asti, koska kiintiö esitetään kohdennettavaksi vain kokonaisiin laumoihin tai susipareihin. Metsästyksestä aiheutuvalla häiriöllä susien lisääntymiseen ei ole kokonaisia laumoja poistettaessa merkitystä. 


Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

linjan yleisjohto

+35820 413 3701

+35840 502 6810

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

Puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358400 754 235

aiheet: lausunto