MTK lausunto luonnoksesta fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelmaksi
Lausunto
MTK lausunto luonnoksesta fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelmaksi
31.05.2021
Ympäristöministeriö
2.2.1 MTK epäilee sivulla 10 esitetyn lämmitysenergian sisällön rakennustyypeittäin taulukon sisällön paikkansapitävyyttä sikäli, että taulukkoon on merkitty 102 hiilellä ja 350 raskaalla polttoöljyllä lämpiävää maatalousrakennusta. Toisaalta lämpöpumppujen osuus maatalousrakennusten lämmön lähteenä tuntuu lukumääräisesti pieneltä (150). Lämpöpumppujen osuus on MTK:n näkemyksen mukaan kasvanut viime aikoina jonkin verran, eikä MTK tunnista maatalousrakennuksia, jotka lämpiäisivät hiilellä. Raskasta polttoöljyä ei käytännössä juurikaan käytetä.
3.1.1 Luonnoksen mukaan avustuksen määrä on 4 000 euroa siirryttäessä öljylämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa siirryttäessä muihin lämmitysjärjestelmiin, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita. MTK:n näkemyksen mukaan puuenergialämmityksen matalampi tukitaso ei ole perusteltavissa. Kaikille markkinoille saatettaville panospolttoisille puukattiloille että automaattisyöttöisille hake- ja pellettikattiloille on otettu käyttöön 1.1.2020 ekosuunnitteluasetuksen mukaiset määräykset polton päästöille (CO,PM, OCG, NOx) ja hyötysuhteelle (1). Tätä ei tuoda esille perustelumuistiossa.
Eri tukitasot eivät ole perusteltuja myöskään investointikustannuksilla. Halkoja käyttävien kattiloiden investoinnit vesivaraajineen ja töineen ovat noin 7000 - 10 000 euroa. Vesikiertoisten pellettitakkojen vastaavasti 6000 - 9000 e ja omakotikokoluokan hake- ja pellettikattiloiden investoinnit varastoineen vastaavasti 10 000 - 20 000 euroa (2). Nämä tukitasot vertautuvat täysin perustelumuistiossa esitettyihin 4000 euron tukitason järjestelmien investointikustannustasoihin.
Ainoastaan puuenergiakattilat ovat mainituista varmuudella 100 % uusiutuvaa energiaa käyttäviä. Sen sijaan kaikki 4000 euron tukitasoon esitetyt järjestelmät voivat hyödyntää fossiilista energiaa, sillä niille ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia tuen ehtoina. Lämpöpumppujen osalta ei velvoiteta käyttämään uusiutuvaa tai päästötöntä sähköä. Liityttävän kaukolämmön osalta ei ole velvoitetta hankkia uusiutuvaan kaukolämpöä tai että kyseisessä kaukolämpöverkossa ei käytettäisi fossiilista energiaa.
Asialla on erityistä merkitystä haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen öljynkäytöstä luopumiselle. Niillä on erittäin harvoin mahdollisuutta liittyä osaksi kaukolämpöverkkoa. Osittain sähköön perustuvat lämmitysratkaisut taas voivat olla riskialttiita lämmityskaudella tapahtuville sähkönjakelun keskeytyksille.
3.1.5. toimenpide-ehdotus: Pyritään varmistamaan tarkoituksenmukaisen tasoinen rahoitus öljylämmityksestä luopumisen investointeihin maaseutuohjelman 2023 alkavalla uudella kaudella.
Voisi MTK:n näkemyksen mukaan olla kunnianhimoisempikin. MTK:n näkemyksen mukaan tulevalla ohjelmakaudella maatalouden yhteydessä tuotettavalle energialle ei pitäisi enää käyttää ulosmyynnin rajoitteita menettämättä mahdollisesti myönnettyjä investointitukia. Tähän tulisi vaikuttaa myös valtiontuen suuntaviivoja uudistettaessa. Asia on tunnistettu myös Kansallisen Biokaasuohjelman toimenpidesuosituksissa.
Maatilojen viljankuivaamoiden lämmityslähteiden muuttamisesta kiinteän biopolttoaineen (tai biokaasu) kattiloiksi tulee tukea jatkossakin. Investointitukijärjestelmän kehittämisessä tulisi päästä yksinkertaisempaan malliin, kuten asuintalojen lämpöremonttien tukemisessa on onnistuttu. Nykyinen maaseutuohjelman kautta tulevan tuki ei sovellu läheskään kaikille maatiloille. Hakumenettely on monimutkainen ja byrokraattinen ja sen ulkopuolelle jää huomattava osa maatiloista. Asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumisen tukijärjestelmä on yksikertainen ja päätökset tulevat nopeasti. Viljankuivaamoiden polttoöljykattiloiden vaihtoa tulisi tukea samalla tavalla. Yksinkertaistettu tuki voitaisiin mahdollisuuksien mukaan ottaa osaksi maaseutuohjelmaa, jotta sille saadaan EU-hyväksyntä. Koska investointikustannus on huomattavasti suurempi kuin asuintalojen muuttaminen pois öljystä tulisi tukitaso olla vastaavasti suurempi. Ehdot voisivat olla pääpiirtein samat kuin asuintalojen muutoksissa, joissa esimerkiksi itse tehty kustannusarvio hyväksytään.
3.2. MTK esittää, että maatalouden energiaveronpalautusjärjestelmään sisällytettäisiin nestemäinen ja/tai paineistettu maakaasu. Öljyn käytöstä maakaasun käyttöön siirryttäessä sekä kasvihuonekaasupäästöt, että pienhiukkaspäästöt laskisivat, sekä paikalliset riskit maaperän pilaantumiseen laskisivat. Esimerkiksi viljankuivaamojen ja muiden maatalouden tuotantorakennusten korvausinvestoinneissa maakaasusta tulisi varteenotettava vaihtoehto kevyelle polttoöljylle. Kaasunkäyttöön tehtävät investoinnit mahdollistaisivat, myöhemmässä vaiheessa kun kotimaista tuotantoa on saatu aikaan, samojen käyttöpaikkojen hyödyntämisen biokaasun käyttöön. Tässä vaiheessa myös fossiilisen maakaasun päästöistä päästäisiin eroon. Taloudellisesti realististen vaihtoehtojen puute on este öljyn käytöstä luopumiseen esimerkiksi viljan kuivauksessa. Jos fossiilisen öljyn käyttöä kuitenkin näissäkin toiminnoissa halutaan vähentää, tulisi ne toimenpiteet toteuttaa, jotka tarjoavat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Ylipäätään maatalouden energiaveron palautusjärjestelmää tulee ehdottomasti jatkaa. Sitä ei voi käsitellä pelkästään ilmastopolitiikan näkökulmasta, vaan palautuksella on huomattava merkitys maataloustuotannon kilpailukykyyn mm. kansainvälistä kilpailua vastaan. Suomessa ei tule lisätä energiaverokorotuksilla ja jakeluvelvoitteilla maatalouden kustannuksia.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Anssi Kainulainen
asiantuntija, energia
energiapolitiikka, energiamarkkinat, bioenergia, kansainvälinen ilmastopolitiikka
+358 50 596 1541
aiheet: lausunto